Kanne 21.1.2011 - Cathay Pacific Airways v. komissio

(Asia T-38/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Cathay Pacific Airways Ltd (edustajat: D. Vaughan, QC, barrister R. Kreisberger, asianajaja B. Bär-Bouyssière ja solicitor M. Rees)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

komission päätöksen 2 artikla on kumottava kantajaa koskevilta osin

komission päätöksen 3 artikla on kumottava kantajaa koskevilta osin

komission päätöksen 5 artikla on kumottava siltä osin kuin siinä määrätään Cathay Pacificille 57 120 000 euron suuruinen sakko tai vaihtoehtoisesti on alennettava sakon määrää

komissio on velvoitettava korvaamaan kantajalle tästä kanteesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii 9.11.2010 asiassa COMP/39258 - Lentorahti tehdyn komission päätöksen K(2010) 7694 lopullinen kumoamista siltä osin kuin komissio totesi kantajan syyllistyneen SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen koordinoimalla erinäisiä lentorahtipalveluista perittävään hintaan liittyviä hintatekijöitä (i) polttoainelisien, (ii) turvallisuuslisien ja (iii) lisiä koskevien provisioiden maksamisesta kieltäytymisen osalta niihin reitteihin liittyen, joita liikennöidään (i) Euroopan talousalueella sijaitsevien lentokenttien ja Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevien lentokenttien välillä ja (ii) ETA-sopimuksen allekirjoittajavaltioissa sijaitsevien lentokenttien välillä mutta ei jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden lentokenttien välillä. Vaihtoehtoisesti kantaja vaatii sille määrätyn sakon kumoamista tai sen määrän olennaista alentamista.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että kantaja osallistui yhtenä kokonaisuutena pidettävään, jatkettuun ja maailmanlaajuiseen kilpailusääntöjen rikkomiseen. Valtaosa päätöksessä mainituista tapahtumista, joihin kantajaa vastaan vedotaan

eivät merkitse kilpailusääntöjen rikkomista, koska ne liittyvät julkisesti saatavilla olevien tietojen vaihtamiseen

muodostavat osan määrättyä yhteistä sääntely- ja hyväksyntämenettelyä tai

tapahtuivat rikkomisajanjakson ulkopuolella taikka eivät kuulu komission toimivallan alaan.

Lisäksi komissio ei ole osoittanut, että päätöksessä mainittu kantajan toiminta osoittaisi tämän olleen osallisena missään yhteisessä suunnitelmassa tai tavoitelleen yhteistä päämäärää.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja esittää, että komissio teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen todetessaan, ettei kantajan edellytetty osallistuvan yhteiseen hakemismenettelyyn hakiessaan Kiinan kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen siviili-ilmailuosastolta hyväksyntää tietyille lisille. Kuten Hongkongin siviili-ilmailuosaston Euroopan komission puheenjohtajalle 3.9.2009 osoittamasta kirjeestä käy ilmi, lentoliikenteenharjoittajien edellytettiin sopivan yhteisten hakemusten yksityiskohdista, mukaan lukien sen lisän määrästä, jolle hyväksyntää haetaan, ja niiden piti veloittaa siviili-ilmailuosaston vahvistamat lisät.

Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan, että kantaja ei puolustella menettelyään Hongkongissa (sekä Intiassa, Sri Lankassa, Japanissa, Filippiineillä ja Singaporessa) vetoamalla valtion painostukseen ja että toteamusta, jonka mukaan kantajan menettely merkitsi SEUT 101 artiklan rikkomista, rasittaa ilmeinen virhe.

Neljännessä kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio teki ilmeisen oikeudellisen virheen todetessaan, että kilpailusääntöjä oli rikottu, sillä tämä merkitsi välitöntä puuttumista Hongkongin kansalliseen hallintoon, mikä näin ollen

merkitsi kansainväliseen oikeuteen kuuluvan kansainvälisen puuttumattomuuden periaatteen tai kansainvälisen kohteliaisuuden periaatteen loukkaamista ja

johti välittömään toimivaltaristiriitaan, millä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta.

Viidennessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen Hongkongin sääntelyjärjestelmän kohtelun osalta verrattuna Dubain vastaavan järjestelmän kohteluun. Kantajan mukaan komission olisi pitänyt katsoa, etteivät Cathay Pacific ja Hongkong kuulu rikkomisen alaan samankaltaisilla perusteilla kuin se sulki Dubain pois rikkomisen alasta.

Kuudennessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan, että kantajan Hongkongissa ja muissa sääntelyn kohteena olevissa kolmansissa maissa harjoittaman toiminnan tarkoituksena oli kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen EU:n tai Euroopan talousalueen alueella. Kantaja katsoo lisäksi, ettei komissio väittänyt, että kyseisellä kilpailusääntöjen rikkomisella olisi ollut kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

Seitsemännessä kanneperusteessaan, joka liittyy Hongkongista ja muista kolmansista maista Euroopan talousalueen alueelle lennettäviin lentoihin, kantaja väittää, ettei komissiolla ollut toimivaltaa todeta SEUT 101 artiklan rikkomista ja määrätä sakkoja, koska tällä ei ollut vaikutusta kilpailuun EU:n alueella tai jäsenvaltioiden välillä.

Kahdeksannessa kanneperusteessaan kantaja väittä, että vaikka väitettyä kilpailusääntöjen rikkomista ei kantajaa koskevilta osin kumottaisikaan, sille määrätty sakko on joka tapauksessa kumottava tai sen määrää on alennettava. Kantajan mukaan komission huomioon ottama myyntiarvo oli kohtuuttoman suuri eikä komissio ollut ottanut huomioon kantajan yksittäistä osallisuusastetta. Kantaja kehottaa yleistä tuomioistuinta käyttämään sille SEUT 261 artiklan mukaan kuuluvaa rajoittamatonta harkintavaltaa nimellisen sakon määräämiseksi tai sakon määrän alentamiseksi olennaisesti.

____________