Kanne 8.7.2024 – Italian tasavalta v. Euroopan parlamentti

(Asia C-478/24)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri, asiamies, sekä D. D’Alberti ja P. Gentili, avvocati dello Stato)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa SEUT 263 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 51 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan nojalla ilmoituksen avoimesta kilpailusta PE/AD/304/2024, jolla on tarkoitus valita 10 hakijaa, jotka ovat Luxemburgin kansalaisia ja soveltuvat hallintovirkamiehen tehtävään (palkkaluokka AD 6) Euroopan parlamentin sihteeristön palveluksessa (ilmoitus julkaistu EUVL:ssa 15.4.2024, C-sarja)

kumoaa henkilöstösääntöjen 27 artiklan soveltamiseksi annetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, jotka Euroopan parlamentin puhemiehistö hyväksyi 21.11.2022, erityisesti niiden 1 ja 2 artiklan, tai ainakin toteaa SEUT 277 artiklan nojalla, ettei niitä voida soveltaa, ja siis kumoaa edellisessä kohdassa mainitun ilmoituksen

kumoaa varallaololuettelon, joka on laadittu kumotun ilmoituksen kohteena olevan kilpailun päätteeksi

velvoittaa parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Italian hallitus riitauttaa ilmoituksen PE/AD/304/2024, jolla on tarkoitus valita 10 hakijaa, jotka ovat Luxemburgin kansalaisia ja soveltuvat hallintovirkamiehen tehtävään (palkkaluokka AD 6) Euroopan parlamentin sihteeristön palveluksessa, sekä henkilöstösääntöjen 27 artiklan soveltamiseksi annetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, jotka Euroopan parlamentin puhemiehistö hyväksyi 21.11.2022, ja kilpailun päätteeksi laaditun varallaololuettelon.

Se vetoaa ilmoituksen osalta seuraaviin perusteisiin:

1) perustelujen puuttuminen (SEUT 296 artikla), koska on väitetty ehdottomasti, että Euroopan parlamentin yksiköissä on Luxemburgin suurherttuakunnan vahingoksi kansallista epätasapainoa, joka voidaan korjata vain järjestämällä Luxemburgin kansalaisille varattuja kilpailuja

2) tutkinnan puuttuminen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla), koska ei ole ilmoitettu tutkimuksia ja tosiseikkoja, joiden perusteella Euroopan parlamentti on tehnyt kyseisen päätelmän

3) henkilöstösääntöjen 27 artiklan ja sen täytäntöönpanosäännösten, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi 21.11.2022 tekemällään päätöksellä, välitön rikkominen: ei nimittäin ole väitetty eikä osoitettu, että ehdoton edellytys, joka mainituissa säännöksissä asetetaan varattujen kilpailujen järjestämiselle, täyttyy

4) suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen, koska syrjivä toimenpide vaikuttaa, kun myös otetaan huomioon sen perustana olevat epävarmat tutkintatoimet, tavoiteltavaan päämäärään nähden suhteettomalta

5) kilpailujen kielellistä yhdenvertaisuutta koskevien sääntöjen ja periaatteiden noudattamatta jättäminen (henkilöstösääntöjen 1d artiklan 6 kohta ja henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan 1 kohdan f alakohta), jotka unionin yleinen tuomioistuin on hiljattain palauttanut mieleen 8.5.2024 antamassaan tuomiossa Ranska v. komissio (asia T-555/22): tiettyihin kansalaisuuksiin rajoitettujen kilpailujen järjestäminen johtaa välttämättä siihen, että kilpailussa käytettävissä olevat kielet rajoitetaan niihin, jotka ovat asianomaisten kansalaisuuksien kieliä.

Molempien riidanalaisten toimien osalta Italian hallitus vetoaa seuraaviin perusteisiin:

6) harkintavallan väärinkäyttö ja kilpailuilmoitusten luonteeseen ja tarkoitukseen erottamattomasti kuuluvien aineellisten sääntöjen rikkominen

7) henkilöstösääntöjen 27 artiklan 2 kohdan rikkominen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

8) perustelujen puuttuminen (SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan rikkominen).

____________