Asia C-574/16

Grupo Norte Facility SA

vastaan

Angel Manuel Moreira Gómez

(Tribunal Superior de Justicia de Galician esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Työehtojen käsite – Tilanteiden rinnastettavuus – Perustelut – Asiallisten syiden käsite – Korvaus silloin, kun toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu objektiivisista syistä – Määräaikaisen täydentävän työsopimuksen päättyessä maksettu pienempi korvaus

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.6.2018

1.        Sosiaalipolitiikka – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Työehdot – Käsite – Työntekijälle hänen työsopimuksensa irtisanomisen vuoksi maksettu korvaus kuuluu tämän käsitteen soveltamisalaan

(Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 4 lausekkeen 1 kohta)

2.        Sosiaalipolitiikka – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Erilaisen kohtelun oikeuttavat asialliset syyt – Käsite – Korvaus silloin, kun toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu objektiivisista syistä – Määräaikaisen täydentävän työsopimuksen päättyessä maksettu pienempi korvaus on sallittu

(Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 1 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 41–45 kohta)

2.      Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijöille, joiden kanssa on tehty pääasiassa kyseessä olevan täydentävän sopimuksen kaltainen määräaikainen työsopimus osa-aikaeläkkeelle jäävältä työntekijältä vapaaksi jäävien työtuntien kattamiseksi, sen ajanjakson päättyessä, jonka osalta nämä työsopimukset on tehty, maksettava korvaus on pienempi kuin vakituisille työntekijöille maksettava korvaus, kun heidän työsopimuksensa sanotaan irti objektiivisesta syystä.

3.      Puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohdassa olevasta määräaikaisen työsopimuksen käsitteen määritelmästä ilmenee, että tällaisen sopimuksen vaikutukset lakkaavat tulevaisuuden osalta siinä mainitun ajan päättyessä, ja tämä aika voi määräytyä tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen perusteella, tai, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, tietyn päivämäärän perusteella. Siten määräaikaisen työsopimuksen sopimuspuolet tietävät jo kyseisen sopimuksen tekemisestä lähtien päivämäärän taikka tapahtuman, joka määrittää sen päättymisen. Tämä ajankohta rajaa työsuhteen keston ilman, että sopimuspuolten olisi ilmaistava tätä koskeva tahtonsa mainitun sopimuksen tekemisen jälkeen.

Sitä vastoin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen työntekijöiden asemasta annetun lain 52 §:ssä säädetyistä syistä työnantajan aloitteesta johtuu sellaisten seikkojen ilmaantumisesta, joista ei ollut sovittu sopimuksen tekopäivänä ja jotka horjuttavat työsuhteen normaalia kulkua. Kuten tämän tuomion 55 kohdassa esiin tuoduista Espanjan hallituksen selityksistä ilmenee ja kuten julkisasiamies korostaa ratkaisuehdotuksensa 60 kohdassa, työntekijöiden asemasta annetun lain 53 §:n 1 momentin b kohdassa edellytetään tällaisessa tapauksessa, että irtisanotulle työntekijälle maksetaan 20 päivän palkkaa kultakin palvelusvuodelta vastaava korvaus, jotta kompensoitaisiin juuri työsuhteen ennalta arvaamaton katkeaminen tällaisesta syystä ja siten mainitun suhteen vakautta koskevien työntekijän legitiimien odotusten pettäminen.

Viimeksi mainitussa tapauksessa Espanjan lainsäädännössä ei kohdella eri tavoin määräaikaisia ja vastaavia vakituisia työntekijöitä, sillä työntekijöiden asemasta annetun lain 53 §:n 1 momentin b kohdassa säädetään työntekijän hyväksi lakisääteisestä korvauksesta, joka vastaa 20 päivän palkkaa kultakin yrityksessä täyttyneeltä palvelusvuodelta riippumatta siitä, onko hänen työsopimuksensa määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva.

Näin ollen on siis todettava, että työntekijöiden asemasta annetun lain 49 §:n 1 momentin c kohdassa ja 53 §:n 1 momentin b kohdassa säädettyjen korvausten, jotka maksetaan perustavanlaatuisesti erilaisissa asiayhteyksissä, erilainen kohde on objektiivinen syy, joka oikeuttaa kyseessä olevan erilaisen kohtelun.

(ks. 57–61 kohta ja tuomiolauselma)