Language of document : ECLI:EU:F:2013:185

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

21 päivänä marraskuuta 2013

Asia F‑122/12

Bruno Arguelles Arias

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus – Irtisanominen – Turvallisuusselvitystä edellyttävän toimen hoitaminen – Kansallisen turvallisuusviranomaisen epäämä turvallisuusselvitys – Muutoksenhakuelimen muuttama päätös – Kansallisen turvallisuusviranomaisen ja muutoksenhakuelimen päätelmät, jotka eivät sido työsopimusten tekemiseen toimivaltaista viranomaista

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Bruno Arguelles Arias vaatii, että virkamiestuomioistuin kumoaa Euroopan unionin neuvoston työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen (jäljempänä työsopimuksista vastaava viranomainen) 12.1.2012 tekemän, 16.1.2012 tiedoksi annetun päätöksen irtisanoa hänen sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksensa 31.5.2012 alkaen ja että se määrää hänelle maksettavaksi alustavasti 160 181,85 euroa aineellisen vahingon korvauksena ja 25 000 euroa henkisen kärsimyksen korvauksena.

Ratkaisu:      Kanne hylätään.      Bruno Arguelles Arias vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Kanne päätöksestä, jolla valitus hylätään – Tutkittavaksi ottaminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Unionin henkilöturvallisuusselvitystä edellyttävä toimi – Unionin henkilöturvallisuusselvityksen myöntämistä koskeva menettely – Kansallisten viranomaisten suorittama turvallisuustutkinta – Kansallisen turvallisuusviranomaisen ja muutoksenhakuelimen päätelmät eivät ole sitovia

(Neuvoston päätöksen 2011/292 15 artiklan 2 kohta, liite I, lisäys A)

3.      Virkamiehet – Unionin henkilöturvallisuusselvitystä edellyttävä toimi – Unionin henkilöturvallisuusselvityksen myöntämistä koskeva menettely – Unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä koskevat perusteet

(Neuvoston päätöksen 2011/292 liite I)

4.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Oikeuksien kunnioittaminen hallinnollisissa menettelyissä – Ulottuvuus

1.      Silloin, kun päätöksessä, jolla valitus hylätään, kantajan tilanne tutkitaan uudelleen uusien oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella tai kun sillä muutetaan tai täydennetään alkuperäistä päätöstä, valituksen hylkääminen on tuomioistuinvalvonnan piiriin kuuluva toimi, jonka tuomioistuin ottaa huomioon arvioidessaan riitautetun toimen laillisuutta tai jota se pitää asianomaiselle vastaisena toimena, joka on korvannut riitautetun toimen.

(ks. 38 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑325/09 P, Adjemian ym. v. komissio, 21.9.2011, 32 kohta

2.      Neuvoston pääsihteeri toimii pääsihteeristön turvallisuusviranomaisena, ja ainoastaan hänellä on oikeus päättää unionin henkilöturvallisuusselvityksen myöntämisestä tai epäämisestä pääsihteeristön henkilöstölle.

Kansalliset turvallisuusviranomaiset tai muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vastaavat siitä, että niiden kansalaisista tehdään turvallisuustutkinta, sillä näillä viranomaisilla on neuvoston pääsihteeriä paremmat edellytykset saada tietoa eri jäsenvaltioissa.

Pääsihteeristön nimittävä viranomainen tai toimihenkilöiden työsopimuksista vastaava viranomainen ei kuitenkaan ole sidottu kansallisten viranomaisten suorittaman turvallisuustutkinnan päätelmiin tai edes muutoksenhakuelimen päätelmiin, ja vaikka tulos olisi asianomaiselle henkilölle myönteinen, sillä ei ole velvollisuutta myöntää hänelle unionin henkilöturvallisuusselvitystä ja se säilyttää oikeuden sen epäämiseen.

(ks. 53–59 kohta)

3.      Turvallisuusselvityksen myöntämistä koskevan menettelyn tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilölle myöntää pääsy unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, hänen lojaaliutensa, rehellisyytensä ja luotettavuutensa huomioon ottaen. Turvallisuussäännöistä Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tehdyn neuvoston päätöksen 2011/292 liitteessä I olevan III luvun 8 kohdassa oleva luettelo tutkintaa tehtäessä huomioon otettavista perusteista ei ole tyhjentävä. Kyseisen 8 kohdan a–k alakohdassa lueteltujen perusteiden lisäksi 9 ja 10 kohdassa mainitaan henkilön taloudellinen ja lääketieteellinen tausta, puolison, avopuolison tai läheisen perheenjäsenen henkilöllisyys, käyttäytyminen ja olosuhteet, jotka voidaan myös katsoa merkityksellisiksi.

(ks. 68 kohta)

4.      Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen kaikissa sellaisissa menettelyissä, jotka on saatettu vireille tiettyä henkilöä vastaan ja joiden päätteeksi voidaan tehdä tälle henkilölle vastainen päätös, on unionin oikeuden perusperiaate, jota on noudatettava myös kyseistä menettelyä koskevan nimenomaisen sääntelyn puuttuessa. Tämä periaate, joka vastaa hyvän hallinnon vaatimuksia, edellyttää, että kysymyksessä olevalle henkilölle on varattava tilaisuus esittää asianmukaisesti näkemyksensä niistä seikoista, joita voidaan tehtävässä päätöksessä käyttää häntä vastaan.

Vaikka sopimussuhteisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomispäätöksen tapauksessa hallinto ei järjestä työsopimuksista vastaavan viranomaisen ja kyseisen toimihenkilön välillä kokousta, jonka tarkoituksena olisi yksinomaan lausunnon saaminen toimihenkilöltä hänen työsopimuksensa suunnitellusta irtisanomisesta ennen tällaisen päätöksen tekemistä, kyseisen päätöksen tekemiseen ja sen tiedoksi antamiseen liittyvät olosuhteet sekä hallinnon noudattama menettely sen vastatessa valitukseen, jota käsiteltäessä työsopimuksista vastaava viranomainen tutkii kyseisen päätöksen uudelleen uusien oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, voi mahdollistaa sen, että kyseisellä toimihenkilöllä on tilaisuus esittää asianmukaisesti näkemyksensä häntä vastaan esitetyistä seikoista.

(ks. 91 ja 99 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑277/03, Vlachaki v. komissio, 8.3.2005, 64 kohta