Asia T‑143/12

Saksan liittotasavalta

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Postiala – Osaa Deutsche Postin henkilöstöstä koskevien ylisuurten palkka- ja sosiaalietuuskustannusten rahoittaminen tuilla ja tuloilla, joita on saatu hintasäännellyistä palveluista saaduista korvauksista – Päätös, jolla tuki todetaan soveltumattomaksi sisämarkkinoille – Edun käsite – Combus-tuomio – Taloudellisen ja valikoivan edun olemassaoloa ei ole näytetty toteen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 14.7.2016

1.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valtiontukia koskeva komission päätös

(SEUT 107 artiklan 1 kohta ja SEUT 296 artikla)

2.      Valtiontuki – Käsite – Toimenpide, jolla kevennetään yrityksen maksuja – Yrityksen lainmukaisesti tuetusta toiminnasta saadut tulot – Ristiintukeminen saman yrityksen kilpailun alaisten toimintojen hyväksi – Kuuluminen käsitteen alaan

(SEUT 107 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite – Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi

(SEUT 107 artikla)

4.      Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Komission kanneoikeus – Vapaa harkinta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(SEUT 258 artikla)

5.      Valtiontuki – Käsite – Edun myöntäminen tuensaajille – Toimenpiteet, joilla pyritään korvaamaan rasitteita, jotka on määrätty yhdelle ainoalle yritykselle sen kanssa kilpaileviin yrityksiin yleisesti sovellettavasta lainsäädännöstä poikkeavilla oikeussäännöillä, eivät kuulu käsitteen alaan – Edellytykset

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

6.      Valtiontuki – Käsite – Arviointi SEUT 107 artiklan 1 kohdan kannalta – Aikaisempaa käytäntöä ei voida ottaa huomioon

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

7.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Komission harkintavalta – Toimenpiteen luokitteleminen SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi – Sen arvioiminen, onko mainittu toimenpide soveltuva sisämarkkinoille – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(SEUT 107 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 59–66 kohta)

2.      SEUT 107 artiklan tarkoituksena on estää se, että jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttavat julkiselta vallalta saatavat edut, jotka eri muodoissaan vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Valtiontuella ei näin ollen tarkoiteta ainoastaan konkreettisia suorituksia, kuten avustuksia, vaan myös toimenpiteitä, jotka eivät ole avustuksia sanan suppeassa merkityksessä mutta jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja ovat siten sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan avustusten kaltaisia.

Unionin oikeuden asianmukainen soveltaminen edellyttää täsmällisemmin sen tarkistamista, ettei valtion lainmukaisesti tukemasta toiminnasta saatuja tuloja ole käytetty saman yrityksen muun toiminnan rahoittamiseen, ja komissiolla on tiettyä harkintavaltaa silloin, kun se valitsee sopivinta menetelmää vakuuttuakseen siitä, että kilpailun alaisten toimintojen hyväksi ei ole ristiintukemista.

SEUT 107 artiklan 1 kohta ei näin ollen ole esteenä sen tarkistamiselle, onko kyseessä ristikkäistuki, vaan siinä päinvastoin edellytetään tällaisen varmistuksen tekemistä.

(ks. 73–75 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 78–85 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 79 kohta)

5.      SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi luokitteleminen edellyttää, että neljä edellytystä täyttyy eli kyse on valtion toimenpiteestä tai valtion varoilla toteutetusta toimenpiteestä, kyseinen toimenpide on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, toimenpiteellä annetaan etua sille, joka on toimenpiteen kohteena, ja toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

Siltä osin kuin on kyse kolmannesta kriteeristä, komission on jo edun käsitettä arvioidessaan osoitettava, että tarkasteltu toimenpide merkitsee luonteeltaan taloudellista ja valikoivaa etua.

Tarkistaessaan taloudellisen edun olemassaoloa komission on otettava huomioon merkitykselliseen asiayhteyteen kuuluvina seikkoina kaikki lakisääteisen tukijärjestelmän erityispiirteet, johon tutkittavana oleva kansallinen toimenpide kuuluu. Toimenpiteeseen, joka ei aseta yrityksiä, joihin sitä sovelletaan, edullisempaan kilpailutilanteeseen suhteessa niiden kilpailijayrityksiin, ei sovelleta SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, jossa ei tältä osin tehdä eroa valtion toimenpiteiden syiden tai tavoitteiden perusteella, vaan määritellään toimenpiteet niiden vaikutusten perusteella.

Koska SEUT 107 artiklan 1 kohdan ainoana tavoitteena on estää edut, joilla suositaan tiettyjä yrityksiä, tukina pidetään ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, jotka alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja joita on pidettävä sellaisena taloudellisena etuna, jota edunsaajayritys ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan.

Käsitteeseen ”yritysten vastattavaksi tavallisesti kuuluvat kustannukset” eivät sisälly sellaiset rasitteet, jotka on määrätty yhdelle ainoalle yritykselle sen kanssa kilpaileviin yrityksiin yleisesti sovellettavasta lainsäädännöstä poikkeavilla oikeussäännöillä, joista seuraa, että sille asetetaan velvoitteita, joita viimeksi mainituilla ei ole. Ei nimittäin voida väittää, että jäsenvaltion yleisesti sovellettavasta lainsäädännöstä poikkeavissa oikeussäännöissä säädetystä eläkejärjestelmästä aiheutuvat kustannukset kuuluisivat yrityksen tavanomaisiin kustannuksiin.

Tietylle yritykselle julkisen vallan antamalla säädöksellä asetettu velvoite vastata kokonaan virkamiestensä eläkekustannuksista heidän eläkevakuutukseensa maksettavan osuuden sijasta sulkee näin ollen pois sen, että näiden kustannusten rahoittamista voitaisiin pitää etuna, kunhan tämä rahoitus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseiselle yritykselle asetetut velvoitteet ovat yhdenvertaiset sen kilpailijoille asetettujen velvoitteiden kanssa. Tällaisessa tapauksessa edun voidaan siis katsoa olevan kyseessä vain, jos kyseinen rahoitus ylittää tämän rajan. On nimittäin täysin mahdollista, että kyseisen yrityksen asema on mainitun rahoituksen saamisen jälkeen vähemmän epäedullinen kuin se oli ennen, mutta kuitenkin edelleen epäedullisempi tai yhtä edullinen kuin sen kilpailijoilla, eikä se näin ollen ole saanut etua.

(ks. 88, 106, 108, 110, 130, 132, 143, 144 ja 147 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 126 kohta)

7.      Unionin tuomioistuinten on valtiontukien alalla valvottava kokonaisvaltaisesti sitä, kuuluuko jokin toimenpide perustamissopimuksen SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Tästä seuraa, että unionin tuomioistuinten on tarkastettava, ovatko tosiseikat, joihin komissio vetoaa, aineellisesti paikkansapitäviä ja ovatko ne omiaan osoittamaan, että kaikki edellytykset, joiden perusteella toimenpidettä voidaan pitää SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena, täyttyvät.

Koska komissiolle on annettu SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja sosiaalisten arvioiden tekemistä, unionin tuomioistuinten on tällaista arviointia valvoessaan varmistettava, että menettelysäännöksiä on noudatettu, perustelut ovat riittäviä, tosiseikat ovat aineellisesti oikeita ja ettei ilmeistä arviointivirhettä ole tapahtunut tai harkintavaltaa ole väärinkäytetty.

(ks. 152 kohta)