Asia T-341/18
(julkaistu otteina)
Nec Corp.
vastaan
Euroopan komissio
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu yhdeksäs jaosto) 29.9.2021
Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Alumiini- ja tantaalielektrolyyttikondensaattorien markkinat – Päätös, jolla todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hintojen koordinoiminen koko ETA-alueella – Emoyhtiön saattaminen vastuuseen rikkomisesta, johon sen tytäryhtiö on syyllistynyt – Sakkojen laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Rikkomisen vakavuus – Sakon määrän korottaminen rikkomisen uusimisen perusteella – Oikeasuhteisuus – Täysi harkintavalta
1. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi harkintavalta – Ulottuvuus – Riidanalaisen päätöksen perustelujen korvaaminen toisilla
(SEUT 101, SEUT 102, SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 31 artikla)
(ks. 44 ja 45 kohta)
2. Kilpailu – Unionin kilpailusäännöt – Kilpailusääntöjen rikkominen – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Arviointiperusteet – Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kokonaan tai lähes kokonaan omistamiinsa tytäryhtiöihin – Kumottavuus
(SEUT 101 artikla)
(ks. 49–57 kohta)
3. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Raskauttavat seikat – Rikkomisen uusiminen – Käsite
(Neuvoston asetus N:o 1/2003, 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02, 28 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)
(ks. 75–77 kohta)
4. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Raskauttavat seikat – Rikkomisen uusiminen – Emoyhtiön saattaminen vastuuseen rikkomisesta, johon sen tytäryhtiö on syyllistynyt – Yksinomaan emoyhtiölle rikkomisen uusimisen perusteella määrätty erillissakko – Rikkomisen uusiminen yksin emoyhtiön taholta
(SEUT 102 artikla; ETA-sopimus, 54 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02, 28 kohta)
(ks. 81–90 kohta)
5. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Raskauttavat seikat – Rikkomisen uusiminen – Komission harkintavalta
(SEUT 101 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02, 28 kohta)
(ks. 103–108 kohta)
6. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Raskauttavat seikat – Rikkomisen uusiminen – Samankaltaiset rikkomiset, jotka on toteutettu toinen toisensa jälkeen ja jotka johtuvat saman emoyhtiön kahden tytäryhtiön käyttäytymisestä – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu
(SEUT 101 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02, 28 kohta)
(ks. 114–124 kohta)
7. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Raskauttavat seikat – Rikkomisen uusiminen – Soveltamisperusteet
(SEUT 101 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02, 28 kohta)
(ks. 129, 134 ja 135 kohta)
8. Kilpailu – Sakot – Määrä – Määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi harkintavalta – Ulottuvuus – Sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat eivät sido tuomioistuinta – Velvollisuus noudattaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta
(SEUT 101 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003, 31 artikla; komission tiedonanto 2006/C 210/02)
(ks. 150–154 kohta)
Tiivistelmä
Nec Corp. on Japaniin sijoittautunut yhtiö, joka valmistaa ja myy tantaalielektrolyyttikondensaattoreita. Nec Corp. omisti Nec Tokin Corporationin (jäljempänä Tokin) koko osakekannan 1.8.2009–31.1.2013.
Komissio totesi 21.3.2018 antamallaan päätöksellä(1) (jäljempänä riidanalainen päätös), että Nec Corp. ja Tokin olivat rikkoneet SEUT 101 artiklaa osallistumalla sopimuksiin ja/tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joiden tarkoituksena oli koordinoida hintapolitiikkoja siltä osin kuin oli kyse alumiini- ja tantaalielektrolyyttikondensaattorien toimituksista. Tältä osin komissio totesi, että Tokin oli vastuussa rikkomisesta, koska se oli osallistunut kartelliin suoraan 29.1.2003 ja 23.4.2012 välisenä aikana, ja että Nec Corp. oli Tokinin emoyhtiönä vastuussa rikkomisesta 1.8.2009 ja 23.4.2012 välisen ajanjakson osalta. Riidanalaisessa päätöksessä määrättiin yhtäältä yhteisvastuullinen sakko Tokinille ja Nec Corp:lle ja toisaalta erilliset sakot Tokinille ja Nec Corp:lle.
Näiden sakkojen määrän laskemiseksi komissio noudatti sakkojen laskennasta annettuja vuoden 2006 suuntaviivoja(2) (jäljempänä vuoden 2006 suuntaviivat).
Ensinnäkin komissio määritti sakon perusmäärän viittaamalla kyseisten elektrolyyttikondensaattorien myyntiarvoon sen ajanjakson viimeisenä täytenä vuotena, jona kantaja osallistui rikkomiseen, ja kertoi tämän arvon kartellin keston mukaan määräytyvillä korotuskertoimilla. Komissio totesi, että horisontaaliset ”järjestelyt” hintojen koordinoimiseksi kuuluvat jo luonteensa vuoksi vakavimpiin SEUT 101 artiklan rikkomisiin, ja määritti rikkomisen vakavuuden perusteella huomioon otettavaksi osuudeksi myyntiarvosta 16 prosenttia. Jotta sakoilla olisi riittävä ehkäisevä vaikutus, komissio lisäsi perusmäärään lisäsumman, jonka määrä oli 16 prosenttia myyntiarvosta.
Toiseksi siltä osin kuin oli kyse sakkojen perusmäärään tehtävistä mukautuksista, komissio yhtäältä alensi Tokinille ja kantajalle määrättyjen sakkojen perusmäärää 3 prosentilla lieventävien seikkojen perusteella, koska Tokinin ja kantajan osallistumista tiettyihin kokouksiin ei ollut näytetty toteen, ja toisaalta korotti Nec Corp:lle määrättävän sakon perusmäärää 50 prosentilla raskauttavana seikkana pidettävän rikkomisen uusimisen perusteella vuoden 2006 suuntaviivojen 28 kohdan mukaisesti.
Kyseisen 28 kohdan mukaan sakon perusmäärää voidaan korottaa enintään 100 prosenttia todettua rikkomista kohden, jos komissio toteaa, että yritys jatkaa tai toistaa samanlaista tai samantyyppistä rikkomista sen jälkeen, kun komissio tai kansallinen kilpailuviranomainen on todennut kyseisen yrityksen rikkoneen SEUT 101 tai SEUT 102 artiklan määräyksiä.
Tältä osin komissio totesi erityisesti, että Nec Corp. oli jo asetettu vastuuseen toisesta kilpailunvastaisesta menettelystä, joka koski hintojen koordinointia mikroihin ja palvelimiin erikoistuneiden alkuperäisten laitevalmistajien kesken ja joka todettiin 19.5.2010 annetulla komission päätöksellä C(2011) 180/09 final (jäljempänä DRAM-päätös).(3)
Kolmanneksi komissio myönsi Tokinille ja Nec Corp:lle 15 prosentin alennuksen sakon perusmäärästä, joka Tokinille ja kantajalle olisi muussa tapauksessa määrätty, näiden vuoden 2006 yhteistyötiedonannon(4) mukaisesti tekemän yhteistyön perusteella.
Nec Corp. nosti riidanalaisesta päätöksestä kumoamiskanteen, jonka unionin yleisen tuomioistuimen laajennettu yhdeksäs jaosto kuitenkin hylkäsi. Tuomiossa täsmennetään edellytyksiä, joilla sakkoa voidaan korottaa rikkomisen uusimisen perusteella.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanteessaan Nec Corp. muun muassa riitauttaa sen, että sille määrättyä sakkoa korotettiin rikkomisen uusimisen perusteella.
Nec Corp. muistuttaa, että sen vastuu Tokinin emoyhtiönä oli täysin johdannaista vastuuta, ja väittää ensinnäkin, että komission päätöksestä korottaa sen sakkoa rikkomisen uusimisen perusteella seurasi, että sen vastuu oli suurempi kuin sen tytäryhtiön, joka ei ollut syyllistynyt uusimiseen.
Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa, että tilanteessa, jossa emoyhtiön vastuu on johdettu täysin sen tytäryhtiön vastuusta ja jossa mikään muu tekijä ei yksilöi sitä käyttäytymistä, josta emoyhtiötä moititaan, emoyhtiön vastuu ei voi olla suurempi kuin sen tytäryhtiön vastuu. Emoyhtiölle ominaiset tekijät voivat kuitenkin oikeuttaa arvioimaan emoyhtiön vastuuta ja tytäryhtiön vastuuta toisistaan eroavilla tavoilla siinäkin tapauksessa, että emoyhtiön vastuu perustuisi yksinomaan tytäryhtiön sääntöjenvastaiseen menettelyyn. Rikkomisen uusiminen on nimenomaan emoyhtiölle ominainen tekijä, joka voi oikeuttaa arvioimaan emoyhtiön vastuuta ja tytäryhtiön vastuuta toisistaan eroavilla tavoilla.
Nämä seikat huomioon ottaen unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että käsiteltävässä asiassa Nec Corp:lle määrätyn sakon korottaminen perustui sen tilanteelle ominaiseen seikkaan, joka ei koskenut sen tytäryhtiötä, eli rikkomisen uusimiseen. Näin ollen oli täysin perusteltua, että komissio arvioi kantajan vastuuta ja sen tytäryhtiön vastuuta toisistaan eroavilla tavoilla.
Toiseksi Nec Corp. toteaa, että sille rikkomisen uusimisen perusteella määrätty sakon korotus oli oikeudellisesti virheellinen, koska se kattoi koko 1.8.2009 ja 23.4.2012 välisen rikkomisajanjakson ja siten DRAM-päätöstä, joka annettiin sille tiedoksi 19.5.2010, edeltäneen ajanjakson.
Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että rikkomisen uusimisen toteaminen ja sen erityispiirteiden arviointi kuuluvat komission harkintavaltaan, jota sillä on valitessa tekijöitä, jotka se ottaa huomioon sakkojen määrän määrittämiseksi. Näin ollen komissio voi ottaa kussakin tapauksessa huomioon seikat, jotka ovat omiaan vahvistamaan yrityksen taipumuksen olla piittaamatta kilpailusäännöistä ja joihin kuuluu esimerkiksi aika, joka on kulunut asianomaisten rikkomisten välillä.
Vaikka Nec Corp:n ensimmäisestä rikkomisesta määrättiin seuraamus sen jälkeen, kun uusi kartelli oli jo aloittanut toimintansa, se jatkoi osallistumistaan kartelliin lähes kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun DRAM-päätös oli annettu sille tiedoksi. Tämä osoitti sen taipumuksen olla tekemättä asianmukaisia johtopäätöksiä siitä, että sen oli todettu rikkoneen kilpailusääntöjä. Näin ollen komission päätös korottaa sakon perusmäärää, jonka määrittämisessä otettiin huomioon koko rikkomisajanjakso, rikkomisen uusimisen perusteella ei ollut oikeudellisesti virheellinen.
Kolmanneksi Nec Corp. vetoaa suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, koska rikkomisen uusimisen perusteella määrätty sakon korotus kattoi DRAM-päätöstä edeltäneen ajanjakson ja koska Nec Corp:n vastuu kartellista perustui ainoastaan siihen, että sen tytäryhtiö oli osallistunut rikkomiseen.
Sakon korotuksen oikeasuhteisuudesta unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa, että komissiolla on kunkin sakon määrää vahvistaessaan harkintavaltaa eikä se ole tätä tehdessään velvollinen soveltamaan tarkkaa matemaattista kaavaa. Lisäksi rikkomisen uusiminen on seikka, jonka perusteella sakon perusmäärää voidaan korottaa merkittävästi, jopa 100 prosenttia. Suhteellisuusperiaate edellyttää lisäksi, että kyseisen rikkomisen ja aikaisemman kilpailusääntöjen rikkomisen välillä kulunut aika otetaan huomioon arvioitaessa, onko yrityksellä taipumusta olla piittaamatta näistä säännöistä.
Näiden seikkojen perusteella unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa, että se, että Nec Corp. jatkoi kilpailusääntöjen vastaista käyttäytymistään kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun DRAM-päätös oli annettu sille tiedoksi, osoitti selvästi sen taipumuksen olla tekemättä asianmukaisia johtopäätöksiä siitä, että sen oli todettu rikkoneen kilpailusääntöjä. Koska rikkomisen uusimisen perusteella tehtävä korotus voi tarkoittaa sitä, että sakon perusmäärää korotetaan jopa 100 prosenttia, komissio ei loukannut suhteellisuusperiaatetta, kun se vahvisti korotuksen määräksi 50 prosenttia Nec Corp:lle määrättävän sakon perusmäärästä.
Väitteestä, jonka mukaan kantajan vastuu kartellista perustui ainoastaan siihen, että sen tytäryhtiö osallistui rikkomiseen, ja jonka mukaan kyseisen tytäryhtiön hankkimisen ja DRAM-päätöksen antamisen välillä kului vain lyhyt aika, unionin yleinen tuomioistuin toteaa yhtäältä, että kantajan voidaan olettaa käyttäneen ratkaisevaa vaikutusvaltaa kyseisessä tytäryhtiössä. Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa toisaalta, että tavoite, joka koskee kilpailusääntöjen vastaisesta käyttäytymisestä rankaisemista, vaarantuisi, jos yritys, johon ensimmäiseen rikkomiseen osallistunut tytäryhtiö kuuluu, voisi muuttamalla oikeudellista rakennettaan (siten, että se perustaa uuden tytäryhtiön, jota ei ole voitu syyttää ensimmäisen rikkomisen vuoksi mutta joka on osallistunut uuteen rikkomiseen) tehdä mahdottomaksi tai erityisen vaikeaksi uusimisesta aiheutuvan seuraamuksen ja näin ollen välttää sen.