Kanne 28.1.2010 - Alankomaat v. komissio

(Asia T-29/10)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels ja Y. de Vries)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Asiassa N:o 10/2009 (ex. N 138/2009) 18.11.2009 tehdyn komission päätöksen - Alankomaat/tuki ING Groep N.V.lle, osittainen kumoaminen

Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio katsoi riidanalaisessa päätöksessä, että tiettyihin Alankomaiden valtion ING Groep N.V:n osalta toteuttamiin toimenpiteisiin sisältyy SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja totesi sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi tueksi tietyin ehdoin. Päätöksen mukaan takaisinmaksuehtojen muuttaminen 5 miljardin euron pääoman lisäyksen osalta on ylimääräistä tukea.

Kannekirjelmässä riitautetaan päätöksen 2 artiklan ensimmäinen kohta, joka perustuu muun ohella komission toteamukseen, jonka mukaan takaisinmaksuehtojen muuttamiseen 5 miljardin euron pääoman lisäyksen osalta sisältyy valtiontukea.

Kantaja esittää ensinnäkin, että päätös on SEUT 107 artiklan vastainen siltä osin kuin komissio on katsonut päätöksessä, että ING:n ydinpääomaa koskevan omistusosuuden takaisinmaksuehtojen mukauttamiseen sisältyy 2 miljardia euron arvosta ING:n hyväksi tulevaa lisätukea. Kantajan mukaan komissio on katsonut takaisinmaksuehtojen muuttamisen virheellisesti valtion tueksi seuraavista syistä:

-    siltä osin kuin kysymyksessä on valtiontuki, se muodostuu päätöksen mukaan täydellisestä ING:n ydinpääoman omistuksesta; niiden ehtojen muuttaminen, joiden mukaisesti tämä tuki voidaan maksaa takaisin, ei voi sisältää tämän omistusosuuden yli menevää valtiontukea

komission olisi täytynyt sisällyttää takaisinmaksuehtojen muuttaminen ydinpääoman omistusoikeutta koskevaan arviointiin, eikä sitä olisi pitänyt arvioida erikseen

jos komissio sai arvioida takaisinmaksuehtojen muuttamista itsenäisesti valtion tukea koskevien sääntöjen valossa, se oli tehnyt tässä arvioinnissa lukuisia virheitä

komissio on jättänyt arvioinnissaan virheellisesti ottamatta huomioon sen, että takaisinmaksuehtojen muuttamisen tarkoituksena oli myös näiden ehtojen lähentäminen markkinaehtojen mukaisiin takaisinmaksuehtoihin.

Toiseksi kantaja esittää, että päätös on huolellisuusperiaatteen vastainen, koska komissio ei ole koonnut yhteen asian kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja.

Kolmanneksi kantaja katsoo, että päätös on ristiriidassa perusteluvelvollisuuden kanssa, koska komissio on jättänyt perustelematta riittävästi arviotaan, jonka mukaan takaisinmaksuehtojen muuttamiseen sisältyy ylimääräistä tukea.

____________