UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

2 päivänä heinäkuuta 2010

Asia T-266/08 P

Petrus Kerstens

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Asemapaikan vaihtaminen – Henkilöstösääntöjen 7 artikla – Yksikön etu – Tosiseikkojen ja selvitysaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Virkamiestuomioistuimen perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-119/06, Kerstens vastaan komissio, 8.5.2008 antaman tuomion (Kok. H., I-A-1-147 ja II-A-1-787) kumoamista.

Ratkaisu: Valitus hylätään. Petrus Kerstens vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

2.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Virkamiestuomioistuimen implisiittiset perustelut

(SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Oikeudenkäyntivirhe – Sellaisiin seikkoihin tai asiakirjoihin perustuva päätös, joista jokin asianosaisista ei ollut tietoinen – Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen – Kontradiktorisen periaatteen loukkaaminen

1.      Ainoastaan asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen toisaalta määrittämään ratkaisun perustaksi asetettavan tosiseikaston, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevälle tuomioistuimelle toimitetusta aineistosta, ja toisaalta arvioimaan tätä tosiseikastoa. Kun asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin on määrittänyt asian tosiseikaston tai arvioinut sitä, muutoksenhakutuomioistuin on toimivaltainen harjoittamaan tämän tosiseikaston oikeudelliseen luonnehdintaan ja asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitelleen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa.

Muutoksenhakutuomioistuimella ei ole siten toimivaltaa määrittää asian tosiseikastoa eikä lähtökohtaisesti myöskään arvioida sitä selvitystä, johon asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt tuomioistuin on asian tosiseikastoa määrittäessään tukeutunut. Silloin, kun tämä selvitys on saatu asianmukaisesti ja todistustaakkaa sekä asian selvittämistä koskevia menettelysääntöjä ja yleisiä oikeusperiaatteita on noudatettu, ainoastaan asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevän tuomioistuimen tehtävänä on arvioida sille esitetyn selvityksen näyttöarvoa. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että tuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämä arviointi ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi muutoksenhakutuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin. Tältä osin tällaisen vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä toimitetusta aineistosta selvästi ilman, että on tarpeen ryhtyä uudelleen arvioimaan tätä tosiseikastoa ja selvitystä.

(ks. 37–39 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑551/03 P, General Motors v. komissio, 6.4.2006 (Kok., s. I‑3173, 51, 52 ja 54 kohta) ja asia C‑167/04 P, JCB Service v. komissio, 21.9.2006 (Kok., s. I‑8935, 106–108 kohta)

2.      Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan ensimmäiseen virkkeeseen ja kyseisen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohtaan perustuva virkamiestuomioistuimen perusteluvelvollisuus ei velvoita kyseistä tuomioistuinta tekemään selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä väitteitä. Virkamiestuomioistuimen perustelut voivat siten olla implisiittisiä, kunhan henkilö, jota virkamiestuomioistuimen ratkaisu koskee, saa niiden avulla selville kyseisen ratkaisun syyt ja muutoksenhakutuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se kykenee harjoittamaan laillisuusvalvontaansa.

(ks. 73 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C-105/04 P, Nederlandse Federatieve Vereniging voor de Groothandel op Elektrotechnisch Gebied v. komissio, 21.9.2006 (Kok., s. I‑8725, 72 kohta) ja asia C‑16/07 P, Chetcuti v. komissio, 9.10.2008 (Kok., s. I‑7469, 87 kohta)

3.      Se, että tuomioistuimen päätöstä perusteltaisiin tosiseikoilla tai asiakirjoilla, joihin asianosaiset – tai edes yksi niistä – eivät ole voineet tutustua ja joihin ne eivät näin ollen ole voineet ottaa kantaa, olisi perustavanlaatuisen oikeusperiaatteen vastaista. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi asianosaisten on näet saatava tieto sellaisista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, jotka ovat oikeudenkäyntimenettelyn tuloksen kannalta ratkaisevia, ja niillä on oltava tilaisuus keskustella näistä kontradiktorisesti, koska asianosaisten on voitava ottaa asianmukaisesti kantaa niihin tosiseikkoihin, selvityksiin ja tuomioistuimelle esitettyihin huomautuksiin, joihin kyseinen tuomioistuin aikoo perustaa ratkaisunsa.

(ks. 83 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 42/59 ja 49/59, Snupat v. korkea viranomainen, 22.3.1961 (Kok., s. 99 ja 156); asia C‑480/99 P, Plant ym. v. komissio ja South Wales Small Mines, 10.1.2002 (Kok., s. I‑265, 24 kohta) ja asia C‑89/08 P, komissio v. Irlanti ym., 2.12.2009 (Kok., s. I‑11245, 56 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑253/06 P, Chassagne v. komissio, 19.9.2008, Kok. H., s. I-B-1-43 ja II-B-1-295, 27 kohta