Language of document : ECLI:EU:T:2021:851

Asia T-700/20

Gabriele Schmid

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 1.12.2021

EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-kuviomerkki Steirisches Kürbiskernöl g. g. A GESCHÜTZTE GEOGRAFISCHE ANGABE – Ehdoton hylkäysperuste – Tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita sisältävä tavaramerkki – Erään unionin toiminta-alueen tunnus – Suojatut maantieteelliset merkinnät – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan i alakohta)

1.      EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Tavaramerkit, jotka sisältävät muita kuin Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita – Suojan edellytykset – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h ja i alakohta)

(ks. 21–28 ja 40–42 kohta)

2.      EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Tavaramerkit, jotka sisältävät muita kuin Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita – Suojan ulottuvuus – Suojattujen maantieteellisten merkintöjen tunnus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohta)

(ks. 38, 39, 43 ja 45 kohta)

Tiivistelmä

Schmid on kuvausta ”kurpitsansiemenöljy, suojatun maantieteellisen merkinnän 'Steiermarkin kurpitsansiemenöljy' mukainen” vastaavaa tavaraa varten rekisteröidyn EU-tavaramerkin haltija. Kyseinen kuviomerkki sisältää Euroopan unionin ”suojattujen maantieteellisten merkintöjen” tunnuksen (jäljempänä SMM-tunnus). Tästä syystä Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark (Steiermarkin alueellinen maa- ja metsätalouskamari, Itävalta) esitti Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) mitättömyysvaatimuksen.

EUIPO:n mitättömyysosasto julisti riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi. EUIPO:n valituslautakunta vahvisti kumoamisen sillä perusteella, että riidanalainen tavaramerkki sisälsi SMM-tunnuksen kokonaisuudessaan ja että oikeus tai velvollisuus kyseisen tunnuksen käyttämiseen ei käsitä oikeutta saada sille suojaa tavaramerkin osana.

Unionin yleinen tuomioistuin kumoaa valituslautakunnan päätöksen. Se katsoo, että valituslautakunnan olisi pitänyt tutkia, voiko tavaramerkki, joka sisältää asetuksen N:o 207/2009(1) 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa suojatun tunnuksen kokonaisuudessaan, olla omiaan johtamaan yleisöä harhaan yhtäältä sen haltijan tai sen käyttäjän ja toisaalta viranomaisen, johon kyseisessä tunnuksessa viitataan, välisen yhteyden suhteen. Se täsmentää, että tällaisen tavaramerkin eri osatekijät on otettava huomioon tässä arvioinnissa.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin yleinen tuomioistuin esittää aluksi, että asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa säädettyä kieltoa sovelletaan, jos seuraavat kolme kumulatiivista edellytystä täyttyvät:

–      kyseessä olevalla tunnuksella, tunnusmerkillä tai vaakunalla on erityistä julkista merkitystä, minkä osoittamiseksi riittää yhteys johonkin unionin toiminnan osaan;

–      toimivaltainen viranomainen ei ole hyväksynyt rekisteröintiä;

–      tunnuksen, tunnusmerkin tai vaakunan sisältävä tavaramerkki on kokonaisuutena tarkasteltuna omiaan johtamaan yleisöä harhaan yhtäältä sen haltijan tai sen käyttäjän ja toisaalta viranomaisen, johon kyseisessä tavaramerkin osassa viitataan, välisen yhteyden suhteen.

Kolmannen edellytyksen osalta on todettava, että se seuraa siitä, ettei asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa annettu suoja voi olla laajempi kuin kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksille, joista ilmoitetaan säännönmukaisesti Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, annettava suoja.(2) Tällaisia tunnuksia voidaan suojata ainoastaan silloin, kun tällaisen tunnuksen sisältävä tavaramerkki kokonaisuutena tarkasteltuna herättää yleisössä mielikuvan yhtäältä sen haltijan tai käyttäjän ja toisaalta kyseisen kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön välisestä yhteydestä.(3)

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohtaa voidaan siten soveltaa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin siltä viranomaiselta, johon tavaramerkkiin sisältyvässä tunnuksessa viitataan, tai että ne ovat saaneet kyseisen viranomaisen hyväksynnän tai takuun tai liittyvät siihen muulla tavoin.

Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että valituslautakunta ei tutkinut kolmatta edellytystä ja teki siten oikeudellisen virheen. Se ei nimittäin arvioinut tapaa, jolla yleisö mieltää SMM-tunnuksen osana riidanalaisen tavaramerkin kokonaisuutta, eikä sitä, saattoiko tällainen mieltämistapa saada yleisön luulemaan, että tällaisella tavaramerkillä yksilöidyillä tavaroilla oli unionin takuu.

Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin täsmentää, että EUIPO:n ei pidä tutkia ainoastaan sitä, toistetaanko kyseinen tunnus kokonaan tai osittain tavaramerkissä, johon se on sisällytetty. Myös tällaisen tavaramerkin muodostavat eri osatekijät on otettava huomioon tässä arvioinnissa. Tätä velvollisuutta konkreettiseen ja kattavaan tarkasteluun ei kyseenalaista se, että SMM-tunnuksen suojaaminen tavaramerkkioikeuden perusteella on lähtökohtaisesti omiaan vahingoittamaan unionin käyttöön ottamaa suojattujen maantieteellisten merkintöjen järjestelmää.


1      Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1) 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa kielletään sellaisten tavaramerkkien rekisteröinti, jotka sisältävät muita kuin saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita eli muita valtioiden tai kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita kuin ne, jotka annetaan säännöllisesti tiedoksi Pariisissa 20.3.1883 allekirjoitetun teollisoikeuden suojelemista koskevan yleissopimuksen, jota on tarkistettu viimeksi Tukholmassa 14.7.1967 ja muutettu 28.9.1979 (Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuskokoelma, nide 828, nro 11851, s. 305, jäljempänä Pariisin yleissopimus), mukaisesti, jos niillä on erityistä julkista merkitystä ja jos toimivaltainen viranomainen ei ole hyväksynyt mainittua rekisteröintiä.


2      Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan nojalla.


3      Edellytys perustuu Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kappaleen c kohtaan.