Language of document : ECLI:EU:T:2019:141

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto)

7 päivänä maaliskuuta 2019 (*)

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) no 1049/2001 – Asiakirjat, jotka liittyvät myrkyllisyystutkimuksiin, jotka on suoritettu tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisen yhteydessä – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen osittain – Taloudellisten etujen suojaan liittyvä poikkeus – Ylivoimainen yleinen etu – Asetus (EY) no 1367/2006 – Ympäristöpäästöihin liittyvien tietojen käsite

Asiassa T‑716/14,

Anthony C. Tweedale, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajaja B. Kloostra,

kantajana,

jota tukee

Ruotsin kuningaskunta, asiamiehinään aluksi A. Falk, C. Meyer-Seitz, U. Persson, N. Otte Widgren, E. Karlsson ja L. Swedenborg, sittemmin Falk, Meyer-Seitz, H. Shev, Swedenborg ja F. Bergius,

väliintulijana,

vastaan

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), asiamiehinään D. Detken, J. Tarazona, C. Pintado ja B. Vagenende, avustajinaan aluksi asianajajat R. van der Hout ja A. Köhler, sittemmin van der Hout ja C. Wagner,

vastaajana,

jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, joka koskee EFSAn 16.10.2017 tekemän sen päätöksen kumoamista osittain, jolla kumotaan ja korvataan 30.7.2014 tehty päätös ja myönnetään oikeus tutustua kahden tehoaineen glyfosaatti myrkyllisyyttä koskevan sellaisen tutkimuksen osiin, jotka laadittiin tämän tehoaineen hyväksynnän uusimismenettelyn yhteydessä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21.10.2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (EUVL 2009, L 309, s. 1) mukaisesti,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. M. Collins sekä tuomarit M. Kancheva ja G. De Baere (esittelevä tuomari),

kirjaaja: hallintovirkamies P. Cullen,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 13.9.2018 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Glyfosaatti on kemiallinen tuote, jota käytetään torjunta-aineissa, jotka ovat kasvinsuojeluaineita.

2        Glyfosaatin sisällyttämiseksi tehoaineena kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (EYVL 1991, L 230, s. 1) liitteeseen I Saksan liittotasavalta laati glyfosaatista arviointikertomuksen, jonka perusteella Euroopan yhteisöjen komissio teki 29.6.2001 glyfosaattia koskevan tarkastelukertomuksen, joka julkistettiin 21.1.2002.

3        Glyfosaatti sisällytettiin luetteloon direktiivin 91/414 liitteessä I olevista tehoaineista direktiivin 91/414/ETY liitteen I muuttamisesta tehoaineiden glyfosaatti ja tifensulfuronimetyyli sisällyttämiseksi siihen 20.11.2001 annetulla komission direktiivillä 2001/99/EY (EYVL 2001, L 304, s. 14). Glyfosaatin sisällyttäminen tehoaineena oli voimassa 1.7.2002–30.6.2012.

4        Koska komissio oli vastaanottanut tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimista koskevan hakemuksen, glyfosaatin sisällyttämistä luetteloon direktiivin 91/414 liitteessä I olevista tehoaineista jatkettiin väliaikaisesti 31.12.2015 asti direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee tiettyjen tehoaineiden liitteeseen I sisällyttämisen voimassaolon päättymispäiviä 10.11.2010 annetulla komission direktiivillä 2010/77/EU (EUVL 2010, L 293, s. 48).

5        Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (EUVL 2009, L 309, s. 1) antamisen myötä glyfosaatti sisällytettiin asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25.5.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (EUVL 2011, L 153, s. 1) liitteeseen. Hyväksynnän voimassaolon päättymispäivä pysyi samana eli 31.12.2015.

6        Tehoaineiden toisen ryhmän direktiivin 91/414 liitteeseen I sisällyttämisen uusimista koskevan menettelyn vahvistamisesta ja kyseisiä aineita koskevan luettelon laatimisesta 7.12.2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1141/2010 nimettiin Saksan liittotasavalta esitteleväksi jäsenvaltioksi ja Slovakian tasavalta rinnakkaisesittelijäksi glyfosaatin hyväksynnän uusimismenettelyyn.

7        Saksan liittotasavalta toimitti komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) glyfosaatin hyväksynnän uusimiseksi asetuksen 1141/2010 mukaisesti ”uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen” (jäljempänä uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnos), joka oli päivätty 18.12.2013 ja jonka julkisen version EFSA julkaisi 12.3.2014.

8        Kantaja Anthony C. Tweedale teki EFSAlle 11.4.2014 päivätyllä kirjeellä, jonka hän lähetti seuraavana päivänä sähköpostitse, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) ja tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (EYVL 2006, L 264, s. 13) nojalla asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen.

9        Tämä hakemus koski myrkyllisyystutkimuksia ASB2012-11499 ja TOX95552393, jotka olivat ”glyfosaatin hyväksyttävän päivittäisen saannin (ADI) määrittämisessä käytettävät kaksi ’avaintutkimusta’ (jäljempänä pyydetyt tutkimukset)”.

10      Kantaja totesi pyynnössään, että ”uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnokseen ei sisäl[tynyt] niiden julkisia tiivistelmiä tai siihen ei sisäl[tynyt] yhtäkään yksityiskohtaa niiden menetelmistä tai tuloksista, joita tarvit[tiin] niiden luotettavuuden arvioimisessa, joka ei ol[lut] yksinomaan EFSAlle kuuluva tehtävä” ja että ”tiedot, joita o[li] pyydetty, o[livat] eläinkokeista laadittu kertomus ja kaikki tämän kokeen käsittelemättömät tiedot tai muut liitännäistiedot”.

11      EFSA kieltäytyi luovuttamasta näitä tutkimuksia 5.6.2014 päivätyllä kirjeellä. Se kertoi, että pyydettyjen tutkimusten omistajia oli kuultu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Se totesi, että näiden viimeksi mainittujen kannasta ja sen omasta arviosta seurasi, että nämä tutkimukset kuuluivat asetuksen N:o 1049/2011 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn taloudellisten etujen suojaa koskevan poikkeuksen soveltamisalaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien osalta, ja että niiden suojaaminen kokonaan oli suoraa seurausta myös siitä, että ne oli luokiteltu ”luottamuksellisiksi” asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklassa säädetyllä tavalla. EFSA katsoi, että pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaiseminen paljastaisi niiden omistajien tieteelliseen asiantuntemukseen ja kaupalliseen strategiaan liittyvän osaamisen, mukaan lukien aineiston keräämiseen liittyvän osaamisen, ja vaarantaisi niiden kaupalliset intressit.

12      EFSA lisäsi, että siltä osin kuin on kyse intressivertailusta ja siitä, onko asiassa olemassa sellainen ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaisemisen, yleisön intressi saada tutustua tieteelliseen tietoon glyfosaatin turvallisuudesta täyttyi ilmeisellä tavalla ja kokonaan sen myötä, kun uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen julkinen versio julkaistiin (EFSAn internetsivustolla). EFSA kieltäytyi ilmaisemasta pyydettyjen tutkimusten sisältämiä tietoja kantajalle asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten perusteella, luettuna yhdessä tämän asetuksen niiden säännösten kanssa, jotka koskevat tieteellistä arviota varten saatujen kaupallisten tietojen luottamuksellista käsittelyä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetusta N:o 1367/2006.

13      Kantaja esitti 24.6.2014 päivätyllä sähköpostiviestillä uudistetun hakemuksen, jossa hän pyysi EFSA tarkistamaan kantansa.

14      EFSA vahvisti 30.7.2014 tekemällään päätöksellä kieltäytyvänsä luovuttamasta pyydettyjä tutkimuksia asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan nojalla. Se totesi myös, etteivät nämä tutkimukset olleet ”ympäristöpäästöihin liittyviä” tietoja asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

15      Koska glyfosaatin arviointi viivästyi, nyt käsiteltävän kanteen nostamisen jälkeen sen hyväksynnän voimassaoloa jatkettiin 30.6.2016 asti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden 2,4-D, asibentsolaari-s-metyyli, amitroli, bentatsoni, syhalofoppibutyyli, dikvatti, esfenvaleraatti, famoksadoni, flumioksatsiini, DPX KE 459 (flupyrsulfuronimetyyli), glyfosaatti, iprovalikarbi, isoproturoni, lambda-syhalotriini, metalaksyyli-M, metsulfuroni-metyyli, pikolinafeeni, prosulfuroni, pymetrotsiini, pyraflufeenietyyli, tiabendatsoli, tifensulfuronimetyyli ja trasulfuroni hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä 20.10.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1885 (EUVL 2015, L 276, s. 48)

16      Esittelevän jäsenvaltion uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksessa suorittama glyfosaatin riskinarviointi toimitettiin EFSAn vertaisarviointiin (jäljempänä vertaisarviointi). Vertaisarvioinnin päätelmät valmistuivat 30.10.2015 ja ne julkaistiin 12.11.2015.

17      Täytäntöönpanoasetuksen N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän voimassaoloajan pidentämiseksi 29.6.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1056 (EUVL 2016, L 173, s. 52) jatkettiin glyfosaatin asetuksen N:o 540/2011 liitteeseen sisällyttämisen voimassaoloaikaa 31.12.2017 asti, koska aineen arviointi ja päätös sen hyväksynnän uusimisesta olivat viivästyneet.

18      EFSA teki 16.10.2017 uuden vahvistavan päätöksen, jolla kumotaan ja korvataan 30.7.2014 tehty päätös ja myönnetään kantajalle oikeus tutustua pyydettyjen tutkimusten osiin.

19      EFSA täsmensi tässä päätöksessä, että pyydetyt tutkimukset ovat seuraavat:

–        1991, Brooker e.a., ”The Effect of Glyphosate on Pregnancy of the Rabbit (Incorporates Preliminary Investigations)”, Huntingdon Research Centre, date: 1991-10-14, Reference TOX95552393

–        1996, Coles e.a., ”Glyphosate technical: oral gavage teratology study in the rabbit Safepharm Laboratories Limited”, Shardlow Business Park, dated 1996-07-04.

20      EFSA otti huomioon kantajan esillä olevassa kanteessa esittämät väitteet ja päätti myöntää tälle oikeuden tutustua pyydettyjen tutkimusten käsittelemättömiin tietoihin ja päätelmiin (jotka on yhdistetty taulukoissa ja kaavioissa). Se katsoi, että näiden tutkimusten omistajien esittämät luottamuksellisuutta koskevat pyynnöt, jotka perustuivat asetukseen N:o 1049/2001, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdan kanssa, eivät koskeneet näitä tietoja.

21      EFSA katsoi sitä vastoin ensinnäkin, että pyydettyjen tutkimusten osia, jotka oli yksilöity sellaisten tietojen luettelossa oleviksi tiedoiksi, joiden katsotaan vaarantavan näiden tutkimusten omistajien taloudellisten etujen suojaa asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, oli suojattava asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Toiseksi EFSA katsoi, että pyydettyjen tutkimusten ”tieteellistä osaamista” koskevat tiedot eli johdanto, joka sisältää hallinnollisia tietoja näistä tutkimuksista, välineitä ja menetelmiä koskevat osat, joissa on tietoa eristä ja analyysimenetelmistä, kuuluivat myös asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn taloudellisten etujen suojaa koskevan poikkeuksen soveltamisalaan. Kolmanneksi se katsoi, että tällä samalla säännöksellä säädettyä suojaa sovelletaan pyydettyjen tutkimusten liitteisiin ja muihin hallinnollisiin osiin, jotka sisältävät erikoislaboratorioiden näille tutkimuksille myöntämät lakisääteiset sertifioinnit, joihin kuuluu lausunto hyvän laboratoriokäytännön noudattamisesta ja näiden tutkimusten omistajien noudattamista protokollista.

22      EFSA katsoi myös, että pyydetyissä tutkimuksissa olevat nimet ja allekirjoitukset, jotka eivät jo olleet yleisesti saatavilla, kuuluivat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan.

23      Lisäksi EFSA ilmoitti, että se oli suorittanut intressivertailun asetusten N:o 1049/2001 ja N:o 1367/2006 mukaisesti ja oli katsonut, ettei yksikään ylivoimainen yleinen etu edellyttänyt pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaisemista. Se katsoi, että kantajalle luovutetut tiedot täyttivät yleisön tiedonsaannin tarpeen ja mahdollistivat sen arvioinnin uudelleensuorittamisen suojaten samalla pyydettyjen tutkimusten omistajien etuja. EFSAn mukaan käsittelemättömät tiedot ja päätelmät olivat riittävät pyydettyjen tutkimusten tulosten arvioinnin huolelliseen tarkastelemiseen, joka suoritettiin glyfosaattia ja valittujen ”haitattomien vaikutustasojen” (NOAEL-arvo) määrittämistä koskevan arvioinnin yhteydessä, ja – yhdistettyinä jo julkaistuihin tietoihin – ne olivat riittävät sen tarkistamiseen, mikä oli niiden osuus ehdotetun hyväksyttävän päivittäisen saannin (ADI) vahvistamisessa.

24      EFSA katsoi lopuksi, että pyydettyjen tutkimusten osat, joiden sisältämiä tietoja ei ilmaistu, eivät sisältäneet tietoja kasvinsuojeluaineiden tai niiden jäämien ympäristöpäästöistä taikka tietoja gyfosaattipäästöistä tai niiden ympäristövaikutuksista, ja että asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa asetettua oletusta ei siis voitu soveltaa.

25      Lisäksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12.12.2017 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2324 (EUVL 2017, L 333, s. 10) uusittiin glyfosaatin hyväksyntä 15.12.2022 asti liitteessä I vahvistetuin edellytyksin.

 Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

26      Kantaja nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.10.2014 toimittamallaan kannekirjelmällä.

27      EFSA pyysi unionin yleiseen tuomioistuimeen 19.1.2015 toimittamallaan asiakirjalla, että menettely keskeytetään odotettaessa ratkaisuja asiassa C‑673/13 P, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe sekä asiassa C‑442/14, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting. Kantaja ei esittänyt tästä pyynnöstä huomautuksia.

28      Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 22.1.2015 toimittamallaan asiakirjalla Ruotsin kuningaskunta pyysi saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajan vaatimuksia.

29      Unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi menettelyn keskeyttämistä koskevan pyynnön Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 54 artiklan kolmannen kohdan ja 2.5.1991 annetun unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 77 artiklan a kohdan perusteella.

30      Koska unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 27 artiklan 5 kohdan nojalla, esittelevä tuomari määrättiin neljänteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi nyt käsiteltävä asia tämän vuoksi siirrettiin.

31      Menettelyä jatkettiin 23.11.2016 julistetun tuomion, Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe (C‑673/13 P, EU:C:2016:889), ja 23.11.2016 julistetun tuomion, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting (C‑442/14, EU:C:2016:890), jälkeen.

32      Unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 8.12.2016 antamallaan määräyksellä Ruotsin kuningaskunnan väliintulohakemuksen; tämä jätti väliintulokirjelmänsä 28.2.2017. Kantaja ja EFSA esittivät huomautuksensa tästä väliintulokirjelmästä annetussa määräajassa.

33      Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin päätöksellä käsiteltävään asiaan määrättiin kahdeksannesta jaostosta uusi esittelevä tuomari.

34      EFSA ilmoitti unionin tuomioistuimen kirjaamoon 19.10.2017 toimittamallaan kirjeellä 16.10.2017 päivätyn päätöksen tekemisestä.

35      Kantaja mukautti vaatimuksiaan unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 22.12.2017 toimittamissaan huomautuksissa, ja hän vaati myös 16.10.2017 tehdyn päätöksen kumoamista.

36      EFSA ja Ruotsin kuningaskunta esittivät 9.2. ja 19.3.2018 huomautuksensa vaatimusten mukauttamista koskevasta kirjelmästä.

37      Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin suullisiin kysymyksiin kuultiin 13.9.2018 pidetyssä istunnossa.

38      Kantaja, jota tukee Ruotsin kuningaskunta, vaatii vaatimusten mukauttamista koskevassa kirjelmässä, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa 30.7.2014 ja 16.10.2017 tehdyt päätökset

–        velvoittaa EFSAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

39      EFSA vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

40      Istunnon aikana kantaja peruutti vaatimuksensa EFSAn 30.7.2014 tekemän päätöksen kumoamisesta. Kantaja myös totesi, ettei hän pyytänyt pyydettyjen tutkimusten sisältämien henkilöiden nimien ja allekirjoitusten ilmaisemista. Näin ollen on katsottava, että käsiteltävässä kanteessa vaaditaan 16.10.2017 tehdyn päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös) kumoamista osittain.

 Oikeudellinen arviointi

41      Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kannekirjelmässä kahteen perusteeseen ja vaatimusten mukauttamista koskevassa kirjelmässä neljään uuteen perusteeseen.

42      Ensimmäinen kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan rikkomista siltä osin kuin pyydetyt tutkimukset voidaan hänen mukaansa luokitella tässä viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetuiksi ”ympäristöpäästöihin liittyviksi” tiedoiksi.

43      Toinen kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ja tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa 25.6.1998 Århusissa allekirjoitetun yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisö hyväksyi 17.2.2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (EYVL 2005, L 124, s. 1; jäljempänä Århusin yleissopimus), 4 artiklan rikkomista siltä osin kuin EFSA ei arvioinut konkreettista vaaraa vahingosta, joka pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaisemisesta voi aiheutua taloudellisiin etuihin, joihin on vedottu.

44      Kolmas kanneperuste koskee asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdan virheellistä soveltamista.

45      Neljäs kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan rikkomista siltä osin kuin EFSA ei tunnustanut ylivoimaista yleistä etua, joka oikeuttaa pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaisemisen.

46      Viides kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan rikkomista siltä osin kuin EFSA ei vertaillut keskenään yleisön etua saada tutustua pyydetyissä tutkimuksissa olevaan ympäristötietoon ja yhtiöiden etua niiden taloudellisten etujen suojaamiseen ja/tai asetti etusijalle yhtiöiden taloudellisen edun.

47      Kuudes kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 2 ja 4 artiklan sekä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, EFSAn perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 178/2002 (EUVL 2002, L 31, s. 1) rikkomista siltä osin kuin EFSA katsoi, ettei sellaista yleistä etua ja kantajan etua ole, joka oikeuttaa pyydettyjen tutkimusten sisältämien tietojen ilmaisemisen.

48      Kantaja väittää ensimmäisessä kanneperusteessa, että EFSA rikkoi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohtaa, kun se ei katsonut, että pyydetyt tutkimukset voidaan luokitella tässä viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetuiksi ”ympäristöpäästöihin liittyviksi” tiedoiksi.

49      Kantajan mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyä taloudellisten etujen suojaa koskevaa poikkeusta ei voida soveltaa, koska asiassa on olemassa ylivoimainen yleinen etu. Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan mukaan ylivoimaisen yleisen edun katsotaan edellyttävän tietojen ilmaisemista, kun pyydetyt tiedot ”liittyvät ympäristöpäästöihin”. Pyydetyt tutkimukset ovat kuitenkin glyfosaatin osalta tietoja, jotka ”liittyvät ympäristöpäästöihin” tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, ja ne olisi näin ollen pitänyt ilmaista.

50      Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”2. Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi:

–        tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, suojaa;

–        tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa;

–        tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa;

jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.”

51      Asetuksen N:o 1367/2006 johdanto-osan 15 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä poikkeuksia olisi sovellettava, ellei muuta johdu tämän asetuksen tarkemmista säännöksistä, jotka koskevat pyyntöjä ympäristötiedon saamiseksi. Ympäristötietojen saannin epäämisperusteita olisi tulkittava suppeasti ottaen huomioon tietojen ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu sekä se, liittyykö pyydetty tieto ympäristöpäästöihin. Ilmaus ”taloudelliset edut” kattaa pankkitoimintaa harjoittavien toimielinten tai elinten tekemät salassapitosopimukset.”

52      Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan osalta ylivoimaisen yleisen edun, joka edellyttää ilmaisemista, katsotaan olevan kyseessä, kun pyydetyt tiedot liittyvät ympäristöpäästöihin, lukuunottamatta tutkintatoimia, erityisesti yhteisön oikeuden mahdollista rikkomista koskevia. Muiden asetuksen – – N:o 1049/2001 4 artiklassa esitettyjen poikkeusten osalta epäämisperusteita on tulkittava suppeasti ja otettava huomioon ilmaisemisen tuottama yleinen etu ja se, liittyvätkö pyydetyt tiedot ympäristöpäästöihin.”

53      Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklassa lisätään asetukseen N:o 1049/2001 erityisiä sääntöjä, jotka koskevat pyyntöjä tutustua ympäristötietoihin (tuomio 14.11.2013, LPN ja Suomi v. komissio, C‑514/11 P ja C‑605/11 P, EU:C:2013:738, 79 kohta).

54      Siltä osin kuin on kyse asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ”ympäristöpäästöihin liittyvien” tietojen käsitteestä, on muistutettava, että unionin tuomioistuin on katsonut, että asetuksen N:o 1049/2001 johdanto-osan toisen perustelukappaleen mukaan avoimuudella varmistetaan, että unionin toimielinten hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suhteessa unionin kansalaisiin suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa ja että mahdollistamalla sen, että useiden näkökantojen eroavuuksista keskustellaan avoimesti, avoimuus lisäksi lisää unionin kansalaisten luottamusta (tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 75 kohta).

55      Tätä varten asetuksella N:o 1049/2001 pyritään, kuten sen neljännestä perustelukappaleesta ja sen 1 artiklasta käy ilmi, myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin. Samalla tavoin asetuksella N:o 1367/2006 on tavoitteena sen 1 artiklan mukaan varmistaa ympäristötietojen mahdollisimman laaja järjestelmällinen saatavuus ja levitys (ks. tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 98 kohta).

56      On näin ollen niin, että ainoastaan sikäli kuin näillä poikkeuksilla poiketaan periaatteesta, jonka mukaan yleisöllä on oltava mahdollisimman laaja tutustumisoikeus kyseisiin asiakirjoihin, tätä tutustumisoikeutta rajaamalla, kyseisiä poikkeuksia ja muun muassa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjä poikkeuksia on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkittava ja sovellettava suppeasti. Tällaisen suppean tulkinnan tarve vahvistetaan lisäksi asetuksen N:o 1367/2006 johdanto-osan 15 perustelukappaleella (ks. tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57      Kun asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sitä vastoin vahvistetaan olettama, jonka mukaan ”ympäristöpäästöihin liittyvien” tietojen ilmaisemisen – tutkintatoimiin liittyviä tietoja lukuun ottamatta – katsotaan muodostavan ylivoimaisen yleisen edun tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa koskevaan etuun nähden siten, että kyseisten taloudellisten etujen suojaan ei voida vedota tietojen ilmaisemisen estämiseksi, siinä kieltämättä poiketaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädetystä intressivertailua koskevasta säännöstä. Kyseisessä 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä mahdollistetaan täten kuitenkin sen periaatteen konkreettinen täytäntöönpano, joka koskee mahdollisimman laajaa oikeutta saada tutustua unionin toimielinten ja elinten hallussa oleviin tietoihin, joten ei voi olla perusteltua tulkita kyseistä periaatetta suppeasti (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 54 kohta).

58      Tämä merkitsee, että unionin toimielin, jolle on esitetty hakemus saada tutustua asiakirjaan, ei voi evätä tutustumista koskevaa oikeutta vetoamalla asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaan, kun tähän asiakirjaan sisältyvät tiedot ovat asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ”ympäristöpäästöihin liittyviä” tietoja.

59      On kuitenkin muistutettava, että käsiteltävässä asiassa EFSA perusteli riidanalaisessa päätöksessä pyydettyjen tutkimusten tiettyihin osiin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisellä luetelmakohdalla vedoten pyydettyjen tutkimusten omistajien taloudellisten etujen suojaan.

60      Kantaja määritteli pyydetyt tutkimukset tutustumispyynnössään siten, että ne ovat ”glyfosaatin [ADIn] määrittämisessä käytettävät kaksi ’avaintutkimusta’”. Kyseessä on kaksi kehitysmyrkyllisyystutkimusta, joita käytetään glyfosaatin hyväksynnän uusimista koskevan hakemuksen yhteydessä.

61      Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että nämä kaksi tutkimusta suoritettiin laboratoriossa siten, että tiineille naarasjäniksille pakkosyötettiin glyfosaattia korkeina annoksina. Näillä tutkimuksilla oli tarkoitus arvioida glyfosaatille altistumisen vaikutuksia alkioon ja sikiön kehitykseen sekä määrittää emomyrkyllisyyttä ja poikasten kehitystä koskevat NOAEL-arvot.

62      Asianosaiset ovat yhtä mieltä myös siitä, että pyydettyjen tutkimusten perusteella NOAEL-arvoksi vahvistettiin 50 milligrammaa ruumiinpainokilogrammaa kohti vuorokaudessa (jäljempänä mg/kg ruumiinpainoa/vuorokausi), ja että glyfosaatin ADIksi, joka on laskettu NOAEL-arvon perusteella käyttäen varmuuskerrointa 100, vahvistettiin uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksessa 0,5 mg/kg ruumiinpainoa/vuorokausi.

63      Torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23.2.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (EUVL 2005, L 70, s. 1) 3 artiklan 2 kohdan j) alakohdassa määritetään ADI siten, että sillä tarkoitetaan ”arviota elintarvikkeissa olevan aineen määrästä – ilmaistuna suhteessa ruumiinpainoon – joka voidaan koko elinaikana nauttia päivittäin, ilman että yhdellekään kuluttajalle aiheutuu havaittavissa olevaa riskiä kaikkien arvioinnin aikana tiedossa olleiden seikkojen perusteella ja ottaen huomioon väestön herkät ryhmät (kuten lapset ja sikiöt)”.

64      Uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen osaston 1 osasta 2.6, joka koskee glyfosaatin vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen, käy ilmi, että pyydettyjen tutkimusten perusteella määritetyn NOAEL-arvon perusteella voitiin määrittää myös ”akuutin altistumisen viiteannos” (ARfD), joka vahvistettiin soveltamalla varmuuskerrointa 100 ja jonka suuruus on 0,5 mg/kg ruumiinpainoa.

65      Asetuksen (EY) N:o 396/2005 3 artiklan 2 kohdan i) alakohdassa säädetään, että ”’akuutin altistumisen viiteannoksella’ tarkoitetaan arviota elintarvikkeissa olevan aineen määrästä – ilmaistuna suhteessa ruumiinpainoon – joka voidaan nauttia lyhyen ajanjakson kuluessa, yleensä yhden vuorokauden aikana, ilman että kuluttajalle aiheutuu havaittavissa olevaa riskiä asiaa koskevien tutkimusten perusteella ja ottaen huomioon väestön herkät ryhmät (kuten lapset ja sikiöt)”.

66      Yhtäältä on todettava, että pyydetyt tutkimukset, jotka on luokiteltu ”glyfosaatin [ADIn] määrittämisessä käytettäviksi ’avaintutkimuksiksi’”, ovat uusimisasiakirjoissa välttämättömiä tarpeellisia tietoja.

67      Asetuksen N:o 1107/2009 7 artiklan 1 kohdassa nimittäin säädetään, että tehoaineen tuottajan on toimitettava esittelevälle jäsenvaltiolle tehoaineen hyväksyntää koskeva hakemus, jossa on mukana tiivistelmä ja täydellinen asiakirja-aineisto asetuksen N:o 1107/2009 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

68      Asetuksen N:o 1107/2009 liitteessä II olevassa 3.1 kohdassa todetaan muun muassa, että ”7 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen asiakirja-aineistojen on sisällettävä tiedot, jotka soveltuvissa tapauksissa tarvitaan [ADIn], käyttäjän altistuksen hyväksyttävän raja-arvon (AOEL) ja [ARfDn] määrittämiseen”.

69      Toisaalta on katsottava, että pyydetyillä tutkimuksilla pyritään määrittämään glyfosaatille altistumisen vaikutukset ihmisten terveyteen.

70      Asetuksen N:o 1107/2009 3 artiklan 23 kohdan mukaan ”’testeillä ja tutkimuksilla’ tarkoitetaan tutkimuksia tai kokeita, joiden avulla pyritään määrittämään tehoaineen tai kasvinsuojeluaineiden ominaisuudet ja käyttäytyminen, ennustamaan altistuminen tehoaineille ja/tai niiden merkityksellisille aineenvaihduntatuotteille ja määrittämään turvalliset altistustasot sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön ehdot”.

71      Tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti 1.3.2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013 (EUVL 2013, L 93, s. 1) 3 artiklassa säädetään, että asetuksen N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta 10.6.2011 annettua komission asetusta (EU) N:o 544/2011 (EUVL 2011, L 155, s. 1) sovelletaan menettelyihin, jotka koskevat tehoaineen hyväksynnän uusimista ja jotka on pantu vireille ennen 31.12.2013. Asetusta N:o 544/2011 sovelletaan siis glyfosaatin hyväksynnän uusimismenettelyyn (ks. edellä 4 kohta).

72      Asetuksen N:o 544/2011 liitteessä luetellaan asetuksen N:o 1107/2009 8 artiklan 1 kohdan b) alakohdassa tarkoitetut tehoaineita koskevat tietovaatimukset.

73      Asetuksen N:o 544/2011 liitteessä olevassa 5 kohdassa ja muun muassa sen johdannossa säädetään toksikologisista ja aineenvaihdunnallisista tutkimuksista seuraavaa:

”i) Toimitettavien tietojen on yhdessä kyseistä tehoainetta sisältävää yhtä tai useampaa valmistetta koskevien tietojen kanssa oltava riittävät, jotta voidaan arvioida ihmiselle tehoainetta sisältävien kasvinsuojeluaineiden käsittelystä ja käytöstä aiheutuvat riskit sekä ihmiselle elintarvikkeiden ja veden sisältämistä jäämistä aiheutuvat riskit. Lisäksi toimitettavien tietojen on oltava riittävät, jotta voidaan

–        tehdä päätös siitä, voidaanko tehoaine hyväksyä vai ei,

–        määritellä hyväksymisiin liittyvät aiheelliset edellytykset tai rajoitukset,

–        luokitella tehoaine sen [vaarallisuuden] mukaan,

–        vahvistaa asiaankuuluva [ADI],

–        vahvistaa [AOELeja],

–        – –”

74      Siltä osin kuin erityisesti on kyse kehitysmyrkyllisyystutkimuksista, joita pyydetyt tutkimukset ovat, asetuksen N:o 544/2011 liitteessä olevassa 5.6.2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kuvattujen tutkimusten on yhdessä muiden tehoainetta koskevien asiaankuuluvien tietojen kanssa oltava riittävät, jotta voidaan arvioida toistuvasta altistumisesta tehoaineelle johtuvat vaikutukset alkion ja sikiön kehittymiseen ja jotta voidaan erityisesti

–        määrittää tehoaineelle altistumisesta johtuvat suorat ja epäsuorat vaikutukset alkion ja sikiön kehitykseen,

– –

–        vahvistaa NOAEL-arvo. ”

75      Näin ollen koska pyydettyjen tutkimusten avulla voidaan määrittää muun muassa glyfosaatin ADI ja ARfD, jotka edustavat arvioitua elintarvikkeissa olevaa määrää, joka voidaan nauttia päivittäin tai koko elinaikana ilman, että kuluttajalle aiheutuu riskiä, nämä tutkimukset kuuluvat tehoaineesta ihmisten terveyteen aiheutuvien riskien arviointimenettelyyn glyfosaatin hyväksynnän uusimista varten.

76      Edellä esitetyn valossa on tarkasteltava, ovatko pyydettyihin tutkimuksiin sisältyvät tiedot asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ”ympäristöpäästöihin liittyviä” tietoja, minkä EFSA on kiistänyt.

77      Ensimmäiseksi EFSA väittää, että pyydetyt tutkimukset eivät liity todellisiin tai ennakoitavissa oleviin ympäristöpäästöihin taikka tällaisten päästöjen vaikutuksiin.

78      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että asetuksen N:o 1367/2006 1 artiklan 1 kohdan b alakohdasta, tarkasteltuna yhdessä saman asetuksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, ilmenee nimittäin lähinnä, että kyseisellä asetuksella pyritään takaamaan oikeus saada tutustua tietoihin, jotka koskevat päästöjen kaltaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ympäristön osa-alueisiin ja erityisesti ilmaan, veteen ja maaperään. Tilanne ei kuitenkaan ole tämä, kun on kyse täysin hypoteettisista päästöistä (ks. tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 72 kohta).

79      Käsitettä ”ympäristöpäästöihin liittyvät” tiedot ei kuitenkaan voida rajata yksinomaan tietoihin, jotka koskevat todella ympäristöön vapautettuja päästöjä kyseessä olevaa kasvinsuojeluainetta tai tehoainetta kasveille tai maahan levitettäessä, kun kyseiset päästöt riippuvat muun muassa siitä, millaisia määriä tuotetta maanviljelijät tosiasiassa ovat käyttäneet, sekä kaupan pidetyn lopputuotteen täsmällisestä koostumuksesta (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 73 kohta).

80      Tämän käsitteen soveltamisalaan kuuluvat näin ollen myös tiedot, jotka liittyvät kyseessä olevan kasvinsuojeluaineen tai tehoaineen ennakoitavissa oleviin päästöihin ympäristöön tällaisen aineen tavanomaisissa tai realistisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat olosuhteita, joita varten kyseiselle tuotteelle tai aineelle on myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa ja jotka vallitsevat alueella, jossa sitä on tarkoitus käyttää (ks. tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 74 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

81      Vaikka tuotteen tai aineen markkinoille saattaminen ei yleisesti ottaen riitä siihen, että katsottaisiin, että kyseinen tuote tai aine väistämättä päästetään ympäristöön ja että sitä koskevat tiedot ”liittyvät ympäristöpäästöihin”, tilanne on toinen, kun on kyse kasvinsuojeluaineen kaltaisesta tuotteesta ja tämän tuotteen sisältämistä aineista, jotka on varsinaisen käyttötarkoituksensa vuoksi tarkoitettu vapautettavaksi ympäristöön tavanomaisessa käytössä. Tässä tilanteessa ennakoitavissa olevat päästöt ympäristöön – kyseessä olevan tuotteen tai sen sisältämän aineen tavanomaisissa tai realistisissa käyttöolosuhteissa – eivät ole hypoteettisia ja ne kuuluvat asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun käsitteen ”ympäristöpäästöt” soveltamisalaan (ks. tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 75 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

82      Tästä seuraa, että glyfosaatin kaltainen kasvinsuojeluaineen sisältämä tehoaine on varsinaisen käyttötarkoituksensa vuoksi tarkoitettu vapautettavaksi ympäristöön tavanomaisessa käytössä, eikä ennakoitavissa olevia päästöjä voida näin ollen pitää täysin hypoteettisina.

83      Joka tapauksessa on niin, että glyfosaattipäästöjä ei voida luokitella vain ennakoitavissa oleviksi päästöiksi. Pyydetyt tutkimukset kuuluivat nimittäin glyfosaatin hyväksynnän uusimista koskevaan aineistoon.

84      Tältä osin on muistutettava, että glyfosaatti sisällytettiin luetteloon 1.7.2002. Tästä päivästä lähtien glyfosaatti on ollut sallittu jäsenvaltioissa ja sitä on tosiasiallisesti käytetty kasvinsuojeluaineissa. Kuten täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 19 perustelukappaleessa todetaan, glyfosaatti on yksi yleisimmistä unionissa käytetyistä rikkakasvien torjunta-aineista.

85      Ympäristön glyfosaattipäästöt ovat siis todellisia. Tätä tehoainetta esiintyy muun muassa kasvien, veden ja elintarvikkeiden sisältäminä jääminä.

86      Pyydetyt tutkimukset ovat näin ollen tutkimuksia, joilla pyritään osittamaan ympäristössä tosiasiallisesti esiintyvän tehoaineen myrkyllisyys.

87      EFSA ei täten voi väittää, että pyydetyt tutkimukset eivät liity todellisiin päästöihin tai niiden vaikutuksiin.

88      Toiseksi EFSA väittää, että pyydetyt tutkimukset suoritettiin glyfosaatin vaarallisten ominaisuuksien määrittämiseksi eikä sen määrittämiseksi, minkälaiset päästöarvot voidaan sallia, eikä niillä näin ollen ole tarkoitus arvioida tosiasiallisia tai ennakoitavissa olevia päästöjä. Yhteys ympäristöpäästöihin ei ole riittävä, jotta näihin tutkimuksiin voidaan soveltaa asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohtaa.

89      Unionin tuomioistuin on tosin katsonut, että vaikka ei ole syytä hyväksyä käsitteen ”ympäristöpäästöihin liittyvät” tiedot suppeaa tulkintaa, tämän käsitteen soveltamisalaan ei kuitenkaan voi kuulua kaikki tieto, jolla on jonkinlainen – suorakin – yhteys ympäristöpäästöihin. Jos tätä käsitettä nimittäin tulkitaan niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat tällaiset tiedot, asetuksen N:o 1367/2006 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu käsite ”ympäristötiedot” ammennettaisiin suurelta osin tyhjiin. Tällaisella tulkinnalla poistettaisiin näin ollen kokonaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa toimielimille annetun sen mahdollisuuden tehokas vaikutus, jonka mukaan ne voivat kieltäytyä ympäristötietojen ilmaisemisesta muun muassa siksi, että tällainen ilmaiseminen loukkaisi tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa, ja vaarannettaisiin tasapaino, jonka unionin lainsäätäjä on halunnut varmistaa avoimuuden ja kyseisten etujen suojelun välillä. Sillä laiminlyötäisiin myös suhteettomalla tavalla SEUT 339 artiklassa taattua salassapitovelvollisuutta (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 81 kohta).

90      On kuitenkin muistutettava, että edellä 55 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti asetuksen N:o 1367/2006 tavoitteena on kuitenkin varmistaa sen 1 artiklan mukaan ympäristötietojen mahdollisimman laaja järjestelmällinen saatavuus ja levitys. Asetuksen N:o 1367/2006 johdanto-osan toisesta perustelukappaleesta nimittäin ilmenee lähinnä, että oikeudella tutustua ympäristöä koskeviin tietoihin, joka kyseisellä asetuksella taataan, pyritään lähinnä edistämään yleisön tehokkaampaa osallistumista päätöksentekoprosessiin vahvistamalla toimivaltaisten tahojen velvoitetta kantaa vastuunsa päätöksenteossa yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja tämän tuen saamiseksi tehdyille päätöksille (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 80 kohta ja tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 98 kohta).

91      Voidakseen varmistua siitä, että ympäristöasioissa toimivaltaisten viranomaisten tekemät päätökset ovat perusteltuja ja voidakseen osallistua tehokkaasti ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoprosessiin, yleisöllä on oltava oikeus tutustua tietoihin, joiden perusteella se voi selvittää, onko päästöt arvioitu asianmukaisesti, ja kohtuudella ymmärtää, millä tavalla kyseiset päästöt voivat vaikuttaa ympäristöön. Unionin tuomioistuin katsoi tästä, että ”ympäristöpäästöihin liittyvien” tietojen käsitteeseen on luettava tiedot, joiden perusteella yleisö voi valvoa sen arvioinnin asianmukaisuutta, joka koskee todellisia tai ennakoitavissa olevia päästöjä ja jonka perusteella toimivaltainen viranomainen on antanut luvan kyseessä olevalle tuotteelle tai aineelle, samoin kuin näiden ympäristöpäästöjen vaikutuksia koskevat tiedot (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 80 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

92      Tästä oikeuskäytännöstä ilmenee, että asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”ympäristöpäästöihin” liittyvien tietojen käsitettä ei ole rajoitettu tietoihin, joiden avulla päästöt voidaan arvioida sellaisinaan, vaan siinä tarkoitetaan myös tietoja näiden päästöjen vaikutuksista.

93      Tältä osin unionin tuomioistuin on esittänyt täsmennyksiä tulkitessaan ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (EUVL 2003, L 41, s. 26) 4 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua ”ympäristöön joutuneita päästöjä koskevien tietojen” käsitettä.

94      Direktiivin 2003/4 4 artiklan 2 kohdan toisella alakohdalla on tarkoitus saattaa osaksi unionin oikeusjärjestystä Århusin yleissopimuksen, jonka määräykset ovat erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä, 4 artiklan 4 kohdan d alakohta (ks. tuomio 15.3.2018, North East Pylon Pressure Campaign ja Sheehy, C‑470/16, EU:C:2018:185, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tämä yleissopimus on ensisijainen unionin johdetun oikeuden toimiin nähden, joita on mahdollisuuksien mukaan tulkittava kyseisten yleissopimusten mukaisella tavalla (ks. analogisesti tuomio 11.7.2018, Bosphorus Queen Shipping, C‑15/17, EU:C:2018:557, 44 kohta).

95      Århusin yleissopimus on siis otettava huomioon tulkittaessa direktiiviä 2003/4 (tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 54 kohta) ja asetusta N:o 1367/2006 (tuomio 23.11.2016, komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe, C‑673/13 P, EU:C:2016:889, 61 kohta).

96      On todettava, että direktiivin 2003/4 4 artiklan 2 kohdan d alakohdalla ja asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdalla on tarkoitus saattaa sama Århusin yleissopimuksen määräys osaksi unionin oikeusjärjestystä.

97      Kuten julkisasiamies Szpunar katsoi asiassa SainT‑Gobain Glass Deutschland v. komissio (C‑60/15 P, EU:C:2016:778) antamansa ratkaisuehdotuksen 40 kohdassa, näitä kahta säädöstä (direktiiviä 2003/4 ja asetusta N:o 1367/2006) olisi hyvä tulkita yhtenäisesti siltä osin kuin niillä pannaan täytäntöön samat Århusin yleissopimuksen määräykset. Jollei nimenomaisesti toisin mainita, on järkevää olettaa, että unionin lainsäätäjä on halunnut panna yleissopimuksen täytäntöön unionin oikeudessa yhdenmukaisesti niin jäsenvaltioiden kuin unionin toimielintenkin osalta.

98      Näin ollen on katsottava, että tulkintaa, johon unionin tuomioistuin päätyi tuomiossa 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting (C‑442/14, EU:C:2016:890), direktiivin 2003/4 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta ”ympäristöön joutuneita päästöjä koskevien tietojen” käsitteestä, sovelletaan myös asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ”ympäristöpäästöihin liittyvien” tietojen käsitteeseen.

99      Unionin tuomioistuin katsoi, että yleisöllä oli oltava tässä tarkoituksessa oikeus tutustua paitsi päästöjä koskeviin tietoihin sellaisinaan myös tietoihin, jotka koskevat kyseisten päästöjen lyhyempi- tai pidempiaikaisempia vaikutuksia ympäristön tilaan ja joita ovat mainittujen päästöjen vaikutukset organismeihin, jotka eivät olleet niiden kohteina. Yleisöllä oleva intressi saada tutustua ympäristöpäästöjä koskeviin tietoihin on nimenomaan paitsi sen selville saaminen, mitä ympäristöön päästetään tai millaiset päästöt ovat ennakoitavissa, myös sen ymmärtäminen, miten asianomaiset päästöt voivat vaikuttaa ympäristöön (ks. analogisesti tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 86 kohta).

100    Tästä seuraa, että asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”ympäristöpäästöihin” liittyvien tietojen käsitettä on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluvat paitsi päästöjä sellaisinaan koskevat tiedot eli tiedot, jotka liittyvät kyseisten päästöjen luonteeseen, koostumukseen, määrään, ajankohtaan ja paikkaan, myös tiedot, jotka koskevat kyseisten päästöjen lyhyempi- tai pidempiaikaisia vaikutuksia ympäristöön (ks. analogisesti tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 87 kohta).

101    Tältä osin koska pyydettyjen tutkimusten avulla voidaan vahvistaa glyfosaatin NOAEL-arvo ja ADI eli tehoaineelle altistumisen enimmäismäärä, josta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia, sekä arvio aineen määrästä, joka voidaan nauttia koko elinaikana päivittäin ilman, että kuluttajalle aiheutuu havaittavissa olevaa riskiä, pyydettyjä tutkimuksia on pidettävä asetuksen N:o 1107/2009 3 artiklan 23 kohdassa olevan määritelmän mukaisina tutkimuksina, jotka johtivat ”turvallisten altistustasojen vahvistamiseen” ja glyfosaatin ”turvallisen käytön ehtojen määrittämiseen”.

102    Lisäksi asetuksen N:o 544/2011 liitteessä olevasta 5 kohdasta käy ilmi, että koska pyydettyjen tutkimusten avulla voidaan vahvistaa glyfosaatin ADI, ne ovat tietoja, joiden avulla voidaan ”arvioida ihmiselle tehoaineen käsittelystä ja käytöstä aiheutuvat riskit” ja ”ihmiselle elintarvikkeiden ja veden sisältämistä jäämistä aiheutuvat riskit”. Tarkemmin sanottuna, koska pyydetyt tutkimukset ovat kehitysmyrkyllisyystutkimuksia, niiden tarkoituksena on asetuksen N:o 544/2011 liitteessä olevan 5.6.2 kohdan mukaan, että arvioidaan ”toistuvasta altistumisesta tehoaineelle johtuvat vaikutukset alkion ja sikiön kehittymiseen”.

103    On siis katsottava, että koska pyydetyissä tutkimuksissa vahvistetaan NOAEL-arvo, jonka perusteella ADI ja ARfD on laskettu, niiden avulla on voitu määrittää, kuinka suuret määrät glyfosaattia elintarvikkeissa eivät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle, ja näin ollen vahvistaa erilaiset arvot, jotka liittyvät glyfosaattipäästöistä ihmisten terveyteen aiheutuviin vaikutuksiin.

104    Kuten Ruotsin kuningaskunta toteaa, ADI on kuluttajien pitkän aikavälin vaarattoman altistumisen raja-arvo. Näin ollen jos kasvinsuojeluaineen käytön tai jäämien vaikutuksena on, että ADI ylittyy, niiden katsotaan olevan terveydelle haitallisia.

105    Tältä osin EFSA myöntää, että ADI on osa riskienarviointimenettelyä tehoaineen sitä hyväksyntää varten, joka edellyttää, että asetuksen N:o 1107/2009 4 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät. Se toteaa, että tätä varten on arvioitava, onko tehoaineella tai sen jäämillä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. EFSA toteaa, että ensimmäisessä vaiheessa ihmisten pitkän aikavälin altistuksen arvioimista varten käytettävä toksikologinen viitearvo on ADI, joka lasketaan NOAEL-arvon perusteella, ja että toisessa vaiheessa arvioidaan tehoaineelle ja sen jäämille altistuminen ja sitä vertaillaan ADIn kanssa.

106    Vertaisarvioinnista kuitenkin ilmenee ja asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että pyydettyjen tutkimusten perusteella glyfosaatin ADI nostettiin glyfosaatin ensimmäisessä hyväksynnässä arvioidusta 0,3 mg:sta / kg ruumiinpainoa / vuorokausi 0,5 mg:aan / kg ruumiinpainoa / vuorokausi tämän tehoaineen hyväksynnän uusimisen yhteydessä.

107    ADIn nostamiseen liittyy mahdollisuus glyfosaattijäämien määrien kasvusta, joiden ei katsota aiheuttavan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Kuten Ruotsin kuningaskunta katsoo, ADIn nostamisesta seuraa, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät suurempia glyfosaattijäämien määriä elintarvikkeissa.

108    Kolmanneksi EFSA väittää, että selkärankaisille laboratoriossa annetut annokset eivät vastaa annoksia, joiden kanssa ihmiset joutuvat tekemisiin aineen käytön yhteydessä, ja että nämä laboratoriossa suoritetut tutkimukset ovat aiotusta käyttötavasta riippumattomia eivätkä ne vastaa todellisia olosuhteita. Laboratoriokokeissa käytettyjä altistusolosuhteita ei EFSAn mukaan voida verrata siihen, mille välille ihmisten ja ympäristön altistuminen sijoittuu, kun glyfosaattia ruiskutetaan hyvien maatalouskäytäntöjen mukaisesti.

109    Käsiteltävässä asiassa ei tosin ole kiistetty sitä, että pyydetyt tutkimukset suoritettiin laboratoriossa tiineillä naarasjäniksillä pakkosyöttämällä niille glyfosaattia korkeina annoksina, jotka eivät vastaa annoksia, joiden kanssa ihminen joutuu tekemisiin tämän aineen tavanomaisen käytön yhteydessä.

110    Unionin tuomioistuin kuitenkin katsoi, että merkitystä ei niinkään ollut sillä, että asianomaiset tiedot ovat peräisin kokonaan tai osittain kentällä tai laboratoriossa toteutetuista tutkimuksista tai kulkeutumistutkimuksista, vaan sillä, että kyseisten tutkimusten tarkoituksena oli direktiivin 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ”ympäristöpäästöihin” liittyvien tietojen arvioiminen, eli todellisten tai ennakoitavissa olevien tuotteen tai aineen ympäristöpäästöjen arvioiminen tavanomaista tai realistista käyttöä edustavissa olosuhteissa tai näiden päästöjen vaikutusten analysoiminen (ks. analogisesti tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 89 kohta).

111    ”Ympäristöpäästöihin” liittyviä tietoja eivät näin ollen ole muun muassa tiedot, jotka on poimittu kokeista, joiden tarkoituksena on asianomaisen tuotteen tai aineen tietyn annoksen käytön vaikutusten tutkiminen – kun annos on selvästi korkeampi kuin enimmäisannos, jota varten markkinoille saattamista koskeva lupa on myönnetty ja jota käytetään käytännössä – tai väkevämmässä koostumuksessa tutkiminen, koska tällaiset tiedot liittyvät päästöihin, jotka eivät ole ennakoitavissa tavanomaisissa tai realistisissa käyttöolosuhteissa (ks. analogisesti tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 90 kohta).

112    Sitä vastoin ”ympäristöpäästöihin” liittyvien tietojen käsitteeseen kuuluvat tutkimukset, joilla pyritään määrittämään tuotteen tai aineen myrkyllisyys, vaikutukset ja muut näkökohdat realistisissa ja mahdollisimman epäsuotuisissa olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella olettaa esiintyvän, sekä tutkimukset, jotka on toteutettu olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman lähellä tavanomaista maataloudessa noudatettavaa käytäntöä ja olosuhteita, jotka vallitsevat alueella, jossa kyseistä ainetta käytetään (ks. analogisesti tuomio 23.11.2016, Bayer CropScience ja Stichting De Bijenstichting, C‑442/14, EU:C:2016:890, 91 kohta).

113    Tästä seuraa, että jotta tutkimukset voidaan luokitella ”ympäristöpäästöihin” liittyviksi tiedoiksi asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, merkitystä ei ole niinkään sillä, missä olosuhteissa nämä tutkimukset suoritettiin ja muun muassa sillä, suoritettiinko ne laboratoriossa vai ei, vaan sillä, mikä on niiden tarkoitus.

114    Näin ollen EFSA ei voi väittää, että koska pyydetyissä tutkimuksissa ADIn vahvistamiseksi käytetyt korkeat annokset eivät vastaa tosiasiallisia ympäristöpäästöjä, pyydetyt tutkimukset eivät liity suunniteltuihin käyttötarkoituksiin ja ovat puhtaasti teoreettisia.

115    Tämä nimittäin merkitsee, että pyydetyissä tutkimuksissa vahvistettiin ihmisiä koskeva NOAEL-arvo, jonka perusteella ADI laskettiin sellaisten puhtaasti hypoteettisten tietojen perusteella, jotka eivät millään tavoin liity siihen, millä tavoin ihminen joutuu tekemisiin glyfosaatin kanssa sen käytön yhteydessä.

116    EFSAn väite, jonka mukaan pyydettyjen tutkimusten suorittamisen olosuhteet eivät liity päästöihin, on siis merkityksetön. Ratkaisevia eivät ole olosuhteet, joissa pyydetyt tutkimukset suoritettiin, vaan niiden tarkoitus eli NOAEL-arvon määrittäminen, jonka perusteella ADI ja ARfD vahvistettiin. Tästä on seurauksena, että pyydettyjen tutkimusten tarkoitus on määrittää raja-arvot, joiden ylittyessä glyfosaatille altistuminen aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle.

117    Näin ollen, koska pyydettyjen tutkimusten avulla voidaan määrittää glyfosaatille altistumisen enimmäismäärä, jonka ylittyessä tehoaineen jäämiä pidetään ihmisten terveydelle haitallisina, ne ovat tutkimuksia, joilla pyritään määrittämään glyfosaatin myrkyllisyys realistisissa ja mahdollisimman epäsuotuisissa olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella olettaa esiintyvän.

118    Lisäksi edellä 91 kohdassa mainitun sen oikeuskäytännön mukaisesti, jonka mukaan yleisön on kyettävä ymmärtämään kohtuudella, millä tavalla kyseiset päästöt voivat vaikuttaa ympäristöön, on katsottava, että jos kantajalla on mahdollisuus tutustua pyydettyihin tutkimuksiin, hän kykenee ymmärtämään, millä tavalla glyfosaattipäästöt ympäristöön voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen.

119    Edellä todetusta käy ilmi, että pyydettyihin tutkimuksiin sisältyvät tiedot ovat asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ”ympäristöpäästöihin liittyviä” tietoja.

120    Näin ollen tämän säännöksen mukaisesti on katsottava, että kyseessä on ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää niiden ilmaisemista, eikä EFSA voinut kieltäytyä niiden ilmaisemisesta sillä perusteella, että se loukkaisi pyydettyjen tutkimusten omistajien taloudellisten etujen suojaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

121    Tästä seuraa, että EFSAn se väite ei ole merkityksellinen, jonka mukaan koko tutkimuksen ilmaiseminen ei ole tarpeellista, koska tutkimusten tai suoritetun arvion tulokset voidaan tarkistaa tutkimuksen ilmaistujen osien avulla.

122    Lisäksi EFSA ilmoitti riidanalaisessa päätöksessä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisen yhteydessä, että asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdassa oli luettelo, joka ei ole tyhjentävä, arkaluonteisista tiedoista, joiden antamisen katsotaan tavallisesti vaarantavan asianomaisten henkilöiden taloudellisten etujen suojan. Se katsoi, että tutkimusten osia, jotka oli yksilöity tähän luetteloon kuuluviksi, oli suojattava asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

123    Yhtäältä riidanalaisesta päätöksestä käy ilmi, ettei EFSA täsmennä, mitkä pyydettyjen tutkimusten osat yksilöitiin asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdan luetteloon kuuluviksi.

124    Tältä osin on huomautettava, että EFSA totesi nimenomaisesti selkärankaisilla suoritettavia kokeita suorittavien henkilöiden nimi- ja osoitetiedoista, joihin viitataan asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdan g alakohdassa, että niitä suojattiin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen nojalla. On kuitenkin muistutettava, ettei tässä kanteessa ole kyse näistä tiedoista.

125    EFSA ei sitä vastoin ole kertonut, mitkä pyydetyissä tutkimuksissa olevista tiedoista kuuluvat jonkin muun asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdassa olevaan luetteloon sisältyvien poikkeusten soveltamisalaan. Tässä yhteydessä on huomautettava, että riidanalaisen päätöksen liitteessä olevassa taulukossa, josta käy ilmi, minkä pyydettyjen tutkimusten osien sisältämät tiedot on ilmaistu ja minkä ei ja mistä syystä, viitataan asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohtaan vain siltä osin kuin on kyse näiden tutkimusten osista, joiden sisältämät tiedot on luovutettu eli otsikko, sisällysluettelo ja taulukot, kaaviot ja liitteet, jotka sisältävät tutkimusten käsittelemättömät tiedot.

126    Toisaalta EFSA ilmoittaa riidanalaisessa päätöksessä nimenomaisesti, että se sovelsi asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohtaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn poikkeuksen eli taloudellisten etujen suojan yhteydessä.

127    Edellä todetusta seuraa kuitenkin, että taloudellisten etujen suojaa koskevaan poikkeukseen, josta säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, ei voida vedota sellaisen päätöksen tueksi, jolla evätään oikeus tutustua pyydettyihin tutkimuksiin, joihin sisältyvät tiedot ovat asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ”ympäristöpäästöihin” liittyviä tietoja.

128    Näin ollen on katsottava, ettei EFSA perustellut asetuksen N:o 1107/2009 63 artiklan 2 kohdan soveltamista.

129    Kaiken edellä todetun valossa ensimmäinen kanneperuste on hyväksyttävä, ja riidanalainen päätös on näin ollen kumottava siltä osin kuin sillä evätään oikeus tutustua pyydettyihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, siinä mainittujen henkilöiden nimiä ja allekirjoituksia lukuun ottamatta.

 Oikeudenkäyntikulut

130    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

131    Koska EFSA on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tämän vaatimusten mukaisesti.

132    Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Ruotsin kuningaskunta vastaa näin ollen omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 16.10.2017 tekemä päätös, jolla kumottiin ja korvattiin 30.7.2014 tehty päätös sekä myönnettiin oikeus tutustua kahden tehoaineen glyfosaatti myrkyllisyyttä koskevan sellaisen tutkimuksen osiin, jotka laadittiin tämän tehoaineen hyväksynnän uusimismenettelyn yhteydessä, kumotaan siltä osin kuin EFSA epäsi oikeuden tutustua näihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, siinä mainittujen henkilöiden nimiä ja allekirjoituksia lukuun ottamatta.

2)      EFSA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Anthony Tweedalen oikeudenkäyntikulut.

3)      Ruotsin kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Collins

Kancheva

De Baere

Julistettiin Luxemburgissa 7 päivänä maaliskuuta 2019.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.