Asia T‑2/23
Romagnoli Fratelli SpA
vastaan
Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.4.2024
Kasvinjalostajanoikeudet – Hakemus yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien myöntämiseksi Melrose‑perunalajikkeelle – Vuosittaista maksua ei ole maksettu määräajassa – Oikeuden peruuttaminen – Menetetyn määräajan palauttamista koskeva pyyntö – CPVO:n päätösten ja ilmoitusten tiedoksiantamista koskevat edellytykset
1. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) päätös, jolla on hylätty menetetyn määräajan palauttamista koskeva pyyntö, on tällainen toimi
(SEUT 263 artiklan neljäs ja viides kohta; neuvoston asetuksen N:o 2100/94 80 artikla)
(ks. 18 ja 19 kohta)
2. Euroopan unionin virastot – Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO) – Muutoksenhakumenettely – Virastolla ei ole mahdollisuutta sulkea pois valituslautakunnan eikä unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaa lausua päätöksistä, jotka CPVO on tehnyt menetetyn määräajan palauttamista koskevasta pyynnöstä
(SEU 2 ja SEU 19 artikla; SEUT 263 artiklan neljäs ja viides kohta; neuvoston asetuksen N:o 2100/94 80 artikla ja 81 artiklan 1 kohta)
(ks. 21, 22 ja 24–29 kohta)
3. Maatalous – Yhtenäinen lainsäädäntö – Kasvilajikkeiden suoja – Menettelysäännökset – Menetetyn määräajan palauttaminen – Soveltamisen edellytykset – Suppea tulkinta
(Neuvoston asetuksen N:o 2100/94 80 artiklan 1 kohta)
(ks. 37 ja 38 kohta)
4. Maatalous – Yhtenäinen lainsäädäntö – Kasvilajikkeiden suoja – Menettelysäännökset – Tiedoksianto – Tiedoksiantaminen henkilökohtaisen osion välityksellä – Edellytys – Käyttäjä on aktivoinut mahdollisuuden viestiä yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) kanssa sähköisesti – Hyväksyttävyys
(Neuvoston asetuksen N:o 2100/94 79 artikla; komission asetuksen N:o 874/2009 64 artiklan 4 kohta ja 65 artikla)
(ks. 62-70 ja 73 kohta)
Tiivistelmä
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kyseisellä tuomiolla Romagnoli Fratelli SpA:n (jäljempänä kantaja) yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) päätöksestä nostaman kumoamiskanteen (jäljempänä riidanalainen päätös). Tutkittuaan, onko menetetyn määräajan palauttamista koskevasta pyynnöstä CPVO:n tekemiä päätöksiä vastaan olemassa muutoksenhakukeino, unionin yleinen tuomioistuin lausui ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen ”MyPVR”-nimisen osion laillisuudesta CPVO:n virallisena tiedoksiantotapana.
Kantaja teki joulukuussa 2009 asetuksen N:o 2100/94(1) nojalla CPVO:lle Melrose-perunalajiketta koskevan yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien myöntämistä koskevan hakemuksen. Koska kasvinjalostajaoikeudet myönnettiin, CPVO osoitti kantajalle lokakuussa 2021 veloitusilmoituksen, joka koski kyseessä olevan yhteisön kasvinjalostajanoikeuden vuosittaisen maksun maksamista, ja lähetti sen kantajalle tämän henkilökohtaiseen ”MyPVR”-nimiseen osioon.
Koska veloitusilmoitusta ei maksettu asetetussa määräajassa, CPVO lähetti kantajalle tammikuussa 2022 kantajan henkilökohtaisen MyPVR-osion välityksellä kehotuksen, jossa kantajaa kehotettiin maksamaan vuosittaisena maksuna maksettavan määrän kuukauden kuluessa. Koska kantaja ei ladannut asiakirjoja henkilökohtaisesta MyPVR-osiostaan, CPVO lähetti 16.2.2022 kantajalle toisen kehotuksen sähköpostitse. Koska vuosimaksua ei suoritettu asetetussa määräajassa, CPVO peruutti maaliskuussa 2022 kyseessä olevan yhteisön kasvinjalostajanoikeuden.
Kantaja teki asetuksen N:o 2100/94 80 artiklan nojalla menetetyn määräajan palauttamista koskevan pyynnön ja maksoi siihen asti maksamatta jääneen vuosittaisen maksun. CPVO hylkäsi riidanalaisella päätöksellä kantajan pyynnön sillä perusteella, ettei tämä täyttänyt asetuksen N:o 2100/94 80 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin yleinen tuomioistuin tutkii ensin CPVO:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen, joka koskee kanteen tutkimatta jättämistä useiden unionin tuomioistuinjärjestelmää koskevien säännösten(2) valossa. CPVO väittää, että SEUT 263 artiklan viidennessä kohdassa(3) annetaan sille oikeus ratkaista menetetyn määräajan palauttamista koskevat pyynnöt ilman, että olisi mahdollisuus hakea muutosta CPVO:n valituslautakunnalta tai unionin yleiseltä tuomioistuimelta, koska tällaisesta muutoksenhausta ei säädetä asetuksessa N:o 2100/94 eikä asetuksessa N:o 874/2009(4), jotka ovat kyseisen artiklan viidennessä kohdassa tarkoitettuja ”erityisiä edellytyksiä ja menettelysääntöjä”. Se toteaa näin ollen, ettei riidanalaisesta päätöksestä voida nostaa kannetta unionin yleisessä tuomioistuimessa SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla.
Tästä unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että vaikka nämä ”erityiset edellytykset ja menettelysäännöt” tosin mahdollistavat sen, että unionin toimielin, elin tai laitos määrittää oikeudenkäyntiä edeltäviä, pelkästään sisäisesti sovellettavia edellytyksiä ja menettelysääntöjä, jotka koskevat muun muassa itsevalvontamekanismin toimintaa tai sovittelumenettelyn kulkua, näitä edellytyksiä ja menettelysääntöjä ei voida tulkita siten, että unionin toimielin voisi jättää unionin oikeuden tulkintaa tai soveltamista koskevat oikeusriidat unionin tuomioistuinten toimivallan ulkopuolelle.
Lisäksi asetuksen N:o 2100/94 81 artiklasta käy ilmi, että jos tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annetuissa säännöksissä ei säädetä menettelystä, CPVO soveltaa jäsenvaltioissa yleisesti hyväksyttyä menettelysäännöstöä. Vaikka asetuksessa N:o 2100/94 ei säädetä nimenomaisesta muutoksenhakukeinosta CPVO:n valituslautakunnassa tai suoraan unionin yleisessä tuomioistuimessa päätöksistä, jotka CPVO on tehnyt asetuksen N:o 2100/94 80 artiklan nojalla tehdyistä menetetyn määräajan palauttamista koskevista pyynnöistä, on kuitenkin olemassa tämän asetuksen 81 artiklan 1 kohtaan ja SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan perustuva muutoksenhakukeino. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin hylkää CPVO:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin tutkii henkilökohtaisen MyPVR ‑osion laillisuuden CPVO:n asiakirjojen tai päätösten virallisena tiedoksiantotapana. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa ensinnäkin yhtäältä, että CPVO:n tiedoksiannot ja ilmoitukset, joista alkaa kulua määräaika, voidaan antaa tiedoksi sähköisesti, ja toisaalta CPVO:n pääjohtaja määrittää mainittua sähköistä tiedoksiantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt(5).
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin toteaa CPVO:n pääjohtajan päätökseen tukeutuen, että tämä sähköinen viestintä MyPVR-osion välityksellä voidaan toteuttaa vain, jos käyttäjä on valinnut tämän viestinnän. Näin CPVO voi antaa käyttäjälle asianmukaisesti tiedoksi päätökset, ilmoitukset ja muut asiakirjat sähköisesti henkilökohtaisen osion välityksellä(6). Tästä unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että asianosaiset eivät ole kiistäneet sitä, että kantaja on valinnut sähköisen viestinnän MyPVR ‑osion välityksellä ja hyväksynyt y MyPVR ‑osiota koskevien yleisten ehtojen version 3.0. Niinpä ei ole epäilystäkään siitä, että kantaja on suostunut vastaanottamaan ilmoituksia ja tiedoksiantoja CPVO:lta henkilökohtaisessa MyPVR ‑osiossa.
Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin hylkää väitteen, joka koskee MyPVR-osion lainvastaisuutta virallisena tiedoksiantotapana, koska kantaja on aktivoinut mahdollisuuden, jonka avulla CPVO voi olla käyttäjään yhteydessä sähköisesti.