UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)
13 päivänä maaliskuuta 2019 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Alkoholin ja alkoholijuomien valmistevero – Direktiivi 92/83/ETY – 2 artikla – Oluen käsite – Juoma, joka on valmistettu kantavierteestä, joka sisältää sekoituksen, jossa on enemmän glukoosia kuin mallasta – Yhdistetty nimikkeistö – Nimikkeet 2203 (mallasjuomat) tai 2206 (muut käymisen avulla valmistetut juomat)
Asiassa C-195/18,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Sąd Okręgowy w Piotrkowie Trybunalskim (Piotrków Trybunalskin alueellinen tuomioistuin, Puola) on esittänyt 2.2.2018 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 19.3.2018, saadakseen ennakkoratkaisun rikosasiassa, jossa vastaajana on
B. S.,
Prokuratura Okręgowa w Piotrkowie Trybunalskimin,
Łódzki Urząd Celno-Skarbowy w Łodzin ja
Urząd Celno-Skarbowy w Piotrkowie Trybunalskimin
osallistuessa asian käsittelyyn,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Lycourgos (esittelevä tuomari) sekä tuomarit E. Juhász ja I. Jarukaitis,
julkisasiamies: Y. Bot
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– B. S., edustajanaan T. Grzejszczak, adwokat,
– Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,
– Kreikan hallitus, asiamiehinään M. Tassopoulou, A. Dimitrakopoulou ja I. Kotsoni,
– Euroopan komissio, asiamiehinään C. Perrin ja M. Siekierzyńska,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY (EYVL 1992, L 316, s. 21) 2 artiklan, luettuna yhdessä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteen I, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91 (EYVL 1991, L 259, s. 1), kanssa, tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty rikosoikeudenkäynnissä, jossa syytettynä on B. S. erityisesti sillä perusteella, että hän oli antanut Puolan veroviranomaiselle virheellisiä tietoja, jotka johtivat hänen maksattavaksi tulevan valmisteveron vähenemiseen.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
Direktiivi 92/83
3 Direktiivin 92/83 2 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Tässä direktiivissä ’oluella’ tarkoitetaan kaikkia CN-koodiin 2203 kuuluvia tuotteita tai kaikkia tuotteita, jotka sisältävät oluen ja CN-koodiin 2206 kuuluvien alkoholittomien juomien sekoituksen, todellisen alkoholipitoisuuden ollessa kummassakin tapauksessa enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia.”
4 Direktiivin 26 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Tässä direktiivissä esitetyt viittaukset yhdistetyn nimikkeistön koodeihin kohdistuvat siihen yhdistetyn nimikkeistön toisintoon, joka on voimassa tämän direktiivin antamisen ajankohtana.”
Yhdistetty nimikkeistö
5 Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa säädetään, että Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät. Tämä asetus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.
6 Direktiivin 92/83 26 artiklan mukaan pääasian tosiseikkoihin sovellettava yhdistetyn nimikkeistön toisinto on asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2587/91, liitteen I mukainen toisinto.
7 Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää 22 ryhmän, joka on otsikoitu ”Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka” ja joka sisältää muun muassa kyseisen nimikkeistön nimikkeet 2203 ja 2206.
8 Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2203 sanamuoto on seuraava:
9 Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2206 sanamuoto on seuraava:
”2206 | Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat” |
Harmonoidun järjestelmän selitykset
10 Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö (WCO), ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeet ja kuusinumeroiset alanimikkeet. Ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat sen oman alajaottelun.
11 Maailman tullijärjestö laatii harmonoidun järjestelmän selitykset harmonoidusta järjestelmästä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti, ja ne julkaistaan Maailman tullijärjestön kahdella virallisella kielellä eli ranskaksi ja englanniksi.
12 Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2203 koskevan selityksen ranskankielisessä toisinnossa todetaan:
”La bière est une boisson alcoolique qui s’obtient par la fermentation du moût préparé avec du malt d’orge ou de froment, qu’on a fait bouillir en présence d’eau avec généralement du houblon. [Mallasjuomat (l. oluet) ovat alkoholipitoisia juomia, joita valmistetaan käymisen avulla vierteestä, joka on tehty mallastetusta ohrasta tai vehnästä, vedestä ja tavallisesti humaloista.] Certaines quantités de céréales non maltées (maïs et riz, par exemple) peuvent éventuellement être utilisées pour la préparation du moût. [Vierteen valmistukseen voidaan käyttää jossain määrin myös mallastamatonta viljaa (esim. maissia tai riisiä).] L’addition de houblon a pour effet de développer des principes amers et aromatiques et de permettre une meilleure conservation du produit. [Humaloiden lisääminen aiheuttaa kitkerän, aromaattisen maun ja parantaa säilyvyysominaisuuksia.]
Elle est parfois aromatisée en cours de fermentation à l’aide de cerises ou d’autres produits. [Kirsikoita tai muita maustamisaineita lisätään joskus käymisen aikana.]
On ajoute parfois à la bière des sucres, des colorants, du dioxyde de carbone ou encore d’autres substances. [Sokeria, väriaineita, hiilidioksidia tai muita aineita voidaan myös lisätä olueen.]
Selon les procédés de fermentation employés, on peut avoir: les bières de fermentation basse, obtenues à basse température avec des levures dites basses et des bières de fermentation haute obtenues à une température plus élevée avec des levures dites hautes. [Käymismenetelmästä riippuen saadaan joko pohjahiivaolutta, jota valmistetaan alhaisessa lämpötilassa pohjahiivan avulla, tai pintahiivaolutta, jota valmistetaan korkeammassa lämpötilassa pintahiivan avulla.]
Les bières peuvent être claires ou foncées, douces ou amères, légères ou fortes; elles se présentent ordinairement en fûts, en bouteilles ou en boîtes hermétiquement closes et peuvent aussi être commercialisées sous les appellations de ’ale’, ’stout’, etc. [Mallasjuomat voivat olla vaaleita tai tummia, makeita tai kitkeriä, mietoja tai vahvoja. Ne voivat olla tynnyreissä, pulloissa tai ilmanpitävissä peltitölkeissä. Niitä markkinoidaan myös nimellä ’ale’, ’stout’ jne.]
Cette position comprend également les bières concentrées qui sont préparées en concentrant dans le vide, jusqu’à 1/5 ou 1/6 de leur volume, des bières, en général peu alcooliques, mais très riches en extrait de malt. [Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös tiivistetyt mallasjuomat, joita saadaan, kun vähän alkoholia (mutta runsaasti mallasuutetta) sisältävät mallasjuomat väkevöidään tyhjössä 1/5-tai 1/6-osaan alkuperäisestä tilavuudestaan.]
N’entrent pas dans cette position: [Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:]
a) Certaines boissons qui, bien que parfois appelées bières, ne contiennent pas d’alcool (par exemple, celles obtenues avec de l’eau et des sucres caramélisés) (n° 22.02). [a) eräät olueksi (’beer’) nimitetyt juomat, jotka ovat alkoholittomia (esim. vedestä ja poltetusta sokerista valmistetut juomat) (nim. 22.02)]
b) Les boissons appelées bières sans alcool, qui sont des bières de malt dont le titre alcoométrique volumique a été ramené à 0,5 % vol ou moins (n° 22.02). [b) alkoholittomaksi olueksi kutsutut mallasjuomat, joiden alkoholipitoisuus on alennettu enintään 0,5 tilavuusprosentiksi (nim. 22.02)]
c) Les médicaments des nos 30.03 ou 30.04. [c) nimikkeiden 30.03 ja 30.04 lääkkeet.]”
13 Englanninkielisessä toisinnossa todetaan saman selityksen osalta:
”Beer is an alcoholic beverage obtained by fermenting a liquor (wort) prepared from malted cereals (most commonly barley or wheat), water and (usually) hops. Certain quantities of non-malted cereals (e.g., maize (corn) or rice) may also be used for the preparation of the liquor (wort). The addition of hops imparts a bitter and aromatic flavour and improves the keeping qualities. Cherries or other flavouring substances are sometimes added during fermentation.
Sugar (particularly glucose), colouring matter, carbon dioxide and other substances may also be added.
According to the fermenting process employed, the products may be bottom fermentation beer, obtained at a low temperature with bottom yeasts, or top fermentation beer, obtained at a higher temperature with top yeasts.
Beer may be pale or dark, sweet or bitter, mild or strong. It may be put up in barrels, bottles or in airtight tins and may be marketed as ale, stout, etc.
This heading also covers concentrated beer prepared by vacuum-condensing beer of low alcoholic strength (but with a high content of malt extract) to between one fifth and one sixth of its original volume.
The heading does not cover:
(a) Certain beverages which, although they are sometimes described as beers, do not contain alcohol (e.g., beverages prepared from water and caramelised sugar) (heading 22.02).
(b) Beverages called non-alcoholic beer consisting of beer made from malt, the alcoholic strength of which by volume has been reduced to 0.5 % vol or less (heading 22.02).
(c) Medicaments of heading 30.03 or 30.04.”
Puolan oikeus
14 Puolan 6.12.2008 annetun valmisteverolain (ustawa o podatku akcyzowym, Dz. U. 2009, nro 3, järjestysnumero 11), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiaan (jäljempänä valmisteverolaki), 94 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Tässä laissa oluella tarkoitetaan kaikkia yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 00 kuuluvia tuotteita ja kaikkia tuotteita, jotka sisältävät yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206 00 kuuluvan alkoholittomien juomien ja oluen sekoituksen, jos näiden tuotteiden todellinen alkoholipitoisuus on enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia.
– –
4. Oluen valmistevero on 7,79 PLN [Puolan zlotya (PLN) (noin 1,8 euroa)] hehtolitralta lopputuotetta kutakin platoastetta kohti.”
15 Kyseisen lain 96 §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:
”Käymisen avulla valmistettujen juomien valmisteverokannat ovat:
1) CN-koodeihin 2206 00 31, 2206 00 51 ja 2206 00 81 kuuluva siideri ja päärynäviini, joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 5,0 tilavuusprosenttia – 97,00 PLN [noin 22,6 euroa] hehtolitralta lopputuotetta;
2) muut käymisen avulla valmistetut juomat – 158,00 PLN [noin 36,5 euroa] hehtolitralta lopputuotetta.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
16 Vuoden 2011 toukokuusta vuoden 2013 toukokuuhun B. S. valmisti alkoholijuomaa, jonka hän katsoi olevan oluen ja alkoholittoman juoman sekoitus. Valmistusprosessissa 100 hehtolitraa vierrettä, johon pohjautuu välituote, jonka B. S. määrittelee olueksi, valmistetaan 134,9 litrasta mallasuutetta, 1708,2 litrasta glukoosisiirappia, 9 litrasta sitruunahappoa, 2,4 litrasta ammoniumfosfaattia ja elatusaineesta sekä vedestä.
17 B. S. teki 29.6.2011–26.6.2013 joka kuukausi toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan valmisteveroilmoituksen luokitellen valmistamansa juoman CN-koodiin 2203 kuuluvan oluen ja alkoholittoman juoman sekoitukseksi ja sovelsi valmisteverolain 94 §:n mukaista oluen valmisteverokantaa 7,79 PLN (noin 1,8) hehtolitralta lopputuotetta kutakin platoastetta kohti.
18 Toimivaltaisen tullitoimipaikan johtaja kyseenalaisti usealla 27.9.2012–14.2.2014 antamallaan päätöksellä B. S:n tekemät ilmoitukset ja määritti B. S:n valmisteverovelvoitteen huomattavaksi suuremmaksi sillä perusteella, että B. S:n valmistama tuote oli luokiteltava CN-koodiin 2206 kuuluvaksi alkoholittomasta juomasta ja muusta käymisen avulla valmistetusta juomasta kuin mallasjuomasta (oluesta) valmistetuksi juomaksi ja siihen oli sovellettava valmisteverokantaa, joka on 158,00 PLN (noin 36,5 euroa) hehtolitralta lopputuotetta. Näitä päätöksiä perusteltiin siten, että välituotteen valmistuksessa käytetty pääainesosa oli glukoosisiirappi eikä mallas eikä kyseistä tuotetta voitu näin ollen luokitella CN-koodin 2203 kuuluvaksi ”mallasjuomaksi”. Näin ollen tullitoimipaikan johtaja päätteli, että ilmoituksissa, joihin viitataan tämän tuomion 17 kohdassa, tarkoitettu lopputuote, joka on tällaisesta välituotteesta ja alkoholittomasta juomasta valmistettu juoma, on katsottava alkoholittomasta juomasta ja muusta käymisen avulla valmistetusta juomasta kuin mallasjuomasta valmistetuksi juomaksi.
19 Tullikamarin johtaja vahvisti useilla antamillaan päätöksillä mainitut tullitoimipaikan johtajan antamat päätökset. Lisäksi puolalaiset hallintotuomioistuimet hylkäsivät B. S:n kyseisistä päätöksistä nostamat kanteet.
20 Käsiteltävässä pääasiassa B. S. on syytettynä siitä, että hän erehdytti kesäkuun 2011 ja kesäkuun 2013 välisenä ajanjaksona Puolan veroviranomaista antamalla virheellisiä tietoja tuottamansa juoman osalta valmisteveroilmoituksissaan, mikä johti näiden verojen merkittävään vähenemiseen, ja kyseisten juomien luovuttamiseen verottomasta varastosta varustamatta niitä ennalta veromerkeillä.
21 Sąd Rejonowy w Piotrkowie Trybunalskim (Piotrków Trybunalskin piirioikeus) katsoi 21.6.2017 antamassaan tuomiossa, että B. S. on syyllistynyt kyseisiin rikkomuksiin, ja tuomitsi hänet 300 päiväsakkoon, kukin suuruudeltaan 200 PLN (noin 46,2 euroa). B. S. valitti tästä tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.
22 Kyseinen tuomioistuin katsoi, että valmisteverolain merkityksellisten säännösten mukaan sen määrittämiseksi, kuinka tuote on kyseisen lain mukaan luokiteltava, on tukeuduttava yhdistettyyn nimikkeistöön perustuvaan luokitteluun ja sovellettava siihen liittyviä tulkintasääntöjä. Lisäksi kyseiseen lakiin sisältyvä oluen määritelmä vastaa direktiivin 92/83 2 artiklaan sisältyvää oluen määritelmää.
23 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, että oluen käsite kattaa valmisteverolain säännöksiä sovellettaessa CN-koodin 2203 mukaisten mallasjuomien lisäksi myös kyseisen nimikkeen mukaisen oluen ja alkoholittomien juomien sekoituksen, joka kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206, kun alkoholipitoisuus on enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia. Se katsoo sitä vastoin, että kyseisissä säännöksissä ei täsmennetä (enimmäis- tai vähimmäis-) prosenttiosuutta valmistetun oluen ainesosille, vaan siinä jätetään valmistajalle mainittujen ainesosien osuuksia koskeva harkintavalta. Se päättelee tästä, että muita kuin mallasainesosia voidaan käyttää kuinka paljon tahansa, kunhan käytetään myös mallasta. Säännöksissä ei myöskään säädetä, että olueen voidaan lisätä sokeria ainoastaan päättyneen käymisprosessin jälkeen.
24 Kyseisen tuomioistuimen mukaan on sen määrittämiseksi, onko B. S. syyllistynyt rangaistavaan tekoon, selvitettävä, oliko B. S. perustellusti luokitellut valmistamansa juoman CN-koodin 2203 mukaisen oluen ja alkoholittoman juoman sekoitukseksi vai oliko kyseessä muusta käymisen avulla valmistetusta juomasta ja alkoholittomasta juomasta valmistettu juoma.
25 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa vedoten Ranskan tasavallassa tehtyihin sitoviin tariffitietoihin, että eri jäsenvaltiossa luokitellaan kyseinen juoma eri tavalla silloin, kun mallasainesosat eivät ole hallitsevia, minkä vuoksi on tarpeellista yhdenmukaistaa oikeuskäytäntöä.
26 Tässä tilanteessa Sąd Okręgowy w Piotrkowie Trybunalskim on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko [direktiivin 92/83] 2 artiklaa, luettuna yhdessä [asetuksen N:o 2658/87] liitteen I kanssa, tulkittava siten, että tuote, jonka kantavierteen valmistamisessa on käytetty mallasuutetta, glukoosisiirappia, sitruunahappoa ja vettä, voi olla yhdistetyn nimikkeistön koodin 2203 mukainen maltaista valmistettu olut myös silloin, kun muiden kuin mallasainesosien osuus vierteessä on hallitseva verrattuna mallasainesosiin ja glukoosisiirappi on lisätty vierteeseen ennen sen käymistä, ja millaisia perusteita on käytettävä määritettäessä mallasainesosien ja muiden kuin mallasainesosien suhteelliset osuudet kantavierteessä, jotta valmistettu tuote voidaan luokitella CN-koodin 2203 mukaiseksi olueksi?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
27 Kysymyksellään ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 92/83 2 artiklaa tulkittava siten, että alkoholittomaan juomaan sekoitettavaksi tarkoitettu välituote, joka on valmistettu kantavierteestä, joka sisältää vähemmän mallasainesosia kuin muita kuin mallasainesosia, ja johon glukoosisiirappi on lisätty ennen käymisprosessia, on katsottava CN-koodiin 2203 kuuluvaksi mallasjuomaksi.
28 Direktiivin 92/83 2 artiklan ”oluen” määritelmään sisältyvät paitsi kaikki CN-koodin 2203 mukaiset tuotteet, myös kaikki tuotteet, jotka sisältävät CN-koodiin 2206 kuuluvan alkoholittomien juomien ja oluen sekoituksen, kun tällaisten tuotteiden todellinen alkoholipitoisuus on enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia.
29 Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että B. S:n markkinoille saattama lopputuote on sekoitus käymisen avulla valmistettua alkoholipitoista välituotetta ja alkoholittomia juomia. Tästä seuraa, että sekoitusta, joka on B. S:n markkinoille saattama lopputuote, ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 eikä se näin ollen kuulu ensimmäiseen direktiivin 92/83 2 artiklassa tarkoitetuista kahdesta tilanteesta. Mainittu tuote voidaan siis määritellä ”olueksi” ja se kuuluu 2 artiklan soveltamisalaan vain, jos alkoholipitoinen välituote, joka B. S:n on tarkoitus sekoittaa alkoholittomiin juomiin lopputuotteen saavuttamiseksi, voidaan katsoa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2203 tarkoitetuksi ”mallasjuomaksi”, koska vaikuttaa, ettei ole kiistetty, että kyseisen lopputuotteen alkoholipitoisuus olisi enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia.
30 Direktiivin 92/83 26 artiklan mukaan pääasiassa sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön sitä toisintoa, joka oli voimassa tämän direktiivin antamisen ajankohtana, eli asetuksen N:o 2587/91 mukaista nimikkeistöä (ks. vastaavasti tuomio 14.7.2011, Paderborner Brauerei Haus Cramer, C-196/10, EU:C:2011:487, 28 kohta).
31 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen osien tai ryhmien huomautusten tekstissä. Komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset sekä harmonoidun järjestelmän osalta Maailman tullijärjestön laatimat selitykset auttavat huomattavasti eri tullinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. tuomio 12.5.2016, Toorank Productions, C-532/14 ja C-533/14, EU:C:2016:337, 34 ja 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 Näiden seikkojen valossa on määritettävä, voidaanko glukoosisiirappia ja pienen osan mallasta sisältävästä kantavierteestä käymisen avulla valmistettu alkoholipitoinen tuote katsoa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2203 tarkoitetuksi ”mallasjuomaksi”.
33 Maltaan osuutta kantavierteestä koskevaan kysymykseen vastaamiseksi on todettava, että yhdistetyssä nimikkeistössä ei säädetä siitä, kuinka suuren prosentuaalisen vähimmäisosuuden kantavierteen on sisällettävä mallasainesosia, kun vierrettä käytetään oluen valmistuksessa.
34 On totta, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 2203 koskee ”mallasjuomia”, mikä tarkoittaa, että tämän säännöksen alaan kuuluvaa olutta ei voida tuottaa ilman, että mallas on osana sen koostumusta. Käytetyn ilmauksen ”mallasjuomat” pelkästä sanamuodosta ei kuitenkaan voida päätellä, että kantavierteeseen vaaditaan mallasta vähimmäisosuus.
35 Lisäksi harmonisoidun järjestelmän nimikkeeseen 2203 liittyvässä selityksessä todetaan nimenomaisesti, että kantavierteen valmistuksessa voidaan käyttää jonkin verran ei-maltaisia viljoja, eikä tältä osin vaadita, että näiden muiden kuin mallasainesosien osuus on pienempi kuin mallasainesosien.
36 Glukoosisiirapin osuudesta kantavierteen koostumuksessa on todettava, että yhdistetyssä nimikkeistössä ei edellytetä siirapin lisäämistä.
37 Lisäksi harmonisoidun järjestelmän nimikkeeseen 2203 liittyvässä selityksessä tunnustetaan nimenomaisesti mahdollisuus lisätä kantavierteeseen käymisen aikana aromiaineita. Lisäksi on huomattava, että vaikka ranskan- ja englanninkielisten toisintojen välillä on tietty eroavaisuus glukoosin lisäämisen täsmällisen ajankohdan osalta, koska ensimmäisessä viitataan sen lisäämiseen ”olueen” mutta jälkimmäisessä ei ole tällaista täsmennystä, kummassakaan virallisessa versiossa ei vaadita kuitenkaan, että käymiseen laitettavassa kantavierteessä ei olisi glukoosia.
38 Tästä seuraa, että tuote, jonka valmistukseen on käytetty vain vähäinen osuus mallasta ja johon on lisätty glukoosia ennen alkoholikäymistä, ei pelkästään näillä perusteilla jää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2203 olevan mallasjuoman käsitteen ulkopuolelle.
39 Kuitenkin tällainen tuote voi kuulua kyseiseen nimikkeeseen vain, jos sen objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet vastaavat olutta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti kyseisen tuotteen aistittavissa olevat ominaispiirteet (ks. vastaavasti tuomio 7.5.2009, Siebrand, C-150/08, EU:C:2009:294, 36 ja 37 kohta ja tuomio 16.12.2010, Skoma-Lux, C-339/09, EU:C:2010:781, 46 kohta).
40 Tästä seuraa, että jos alkoholipitoisen välituotteen, jonka B. S. sekoittaa alkoholittomiin juomiin markkinoille saattamansa lopputuotteen valmistamiseksi, aistittavissa olevat ominaispiirteet eivät vastaa oluen vastaavia, kuten erityisesti silloin, jos välituote ei ulkoisesti muistuttaisi olutta tai sillä ei olisi oluelle tyypillistä makua, kyseistä tuotetta ei voida katsoa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 kuuluvaksi mallasjuomaksi. Tätä koskevien tarpeellisten selvitysten toteuttaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.
41 Edellä esitetyn perusteella kysymykseen on vastattava, että direktiivin 92/83 2 artiklaa on tulkittava siten, että alkoholittomaan juomaan sekoitettavaksi tarkoitettu välituote, joka on valmistettu kantavierteestä, joka sisältää vähemmän mallasainesosia kuin muita kuin mallasainesosia ja johon on lisätty glukoosisiirappia ennen käymisprosessia, voidaan katsoa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 kuuluvaksi mallasjuomaksi, jos mainitun tuotteen aistittavissa olevat ominaispiirteet vastaavat oluen vastaavia, minkä selvittäminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.
Oikeudenkäyntikulut
42 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY 2 artiklaa on tulkittava siten, että alkoholittomaan juomaan sekoitettavaksi tarkoitettu välituote, joka on valmistettu kantavierteestä, joka sisältää vähemmän mallasainesosia kuin muita kuin mallasainesosia ja johon on lisätty glukoosisiirappia ennen käymisprosessia, voidaan katsoa tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91, olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 kuuluvaksi mallasjuomaksi, jos mainitun tuotteen aistittavissa olevat ominaispiirteet vastaavat oluen vastaavia, minkä selvittäminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.
Allekirjoitukset