Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla Warszawy-Woli w Warszawie (Puola) on esittänyt 23.3.2021 – K.D. v. Towarzystwo Ubezpieczeń Ż S.A.
(Asia C-208/21)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Sąd Rejonowy dla Warszawy-Woli w Warszawie
Pääasian asianosaiset
Kantaja: K.D.
Vastaaja: Towarzystwo Ubezpieczeń Ż S.A.
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko direktiivin 2005/29/EY1 3 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä 2 artiklan d alakohdan kanssa, tulkittava siten, että siinä keskitetään sopimattoman markkinakäytännön käsitteen merkitys ainoastaan niihin seikkoihin, jotka liittyvät sopimuksen tekemiseen ja tuotteen esittelyyn kuluttajalle, vai tulkitaanko direktiivin soveltamisalan ja siten sopimattoman markkinakäytännön käsitteen tarkoittavan myös sitä, että sellainen elinkeinonharjoittaja, joka on tuotteen suunnittelija, laatii harhaanjohtavan vakioehdon, joka on toisen elinkeinonharjoittajan valmisteleman myyntitarjouksen toimivuuden perusta eli ei suoraan liity tuotteen saattamiseen markkinoille?
Jos ensimmäisen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko katsottava, että elinkeinonharjoittaja, joka on direktiivin 2005/29/EY perusteella vastuussa sopimattoman markkinakäytännön soveltamisesta, on se elinkeinonharjoittaja, joka vastaa harhaanjohtavan vakioehdon sanamuodosta, vaiko elinkeinonharjoittaja, joka tällaisen vakioehdon perusteella esittelee tuotteen kuluttajalle ja on suoraan vastuussa tuotteen saattamisesta markkinoille, vai onko katsottava, että direktiivin 2005/29/EY perusteella molemmat elinkeinonharjoittajat kantavat vastuun?
Onko direktiivin 2005/29/EY 3 artiklan 2 kohta esteenä sellaiselle kansallisen oikeuden säännökselle (kansallisen oikeuden tulkinnalle), jossa myönnetään kuluttajalle oikeus vaatia, että kansallinen tuomioistuin toteaa pätemättömäksi elinkeinonharjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen, jonka mukaan suoritukset vastavuoroisesti palautetaan, jos kuluttajan sopimuksen tekemistä koskevaan tahdonilmaisuun on vaikuttanut elinkeinonharjoittajan sopimaton kaupallinen menettely?
Jos kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko katsottava, että asianmukainen oikeudellinen perusta arvioida elinkeinonharjoittajan toimintaa, joka perustuu käsittämättömän ja epäselvän vakioehdon käyttämiseen suhteessa kuluttajaan, on direktiivi 93/132 , ja onko tämän johdosta direktiivin 93/13 5 artiklassa säädetty edellytys laatia sopimusehto selvin ja ymmärrettävin ilmaisuin tulkittava siten, että kuluttajien kanssa tehdyissä vakuutusrahastoon sidotuissa vakuutussopimuksissa kyseisen edellytyksen täyttää sellainen sopimusehto, jota ei ole neuvoteltu erikseen ja jossa ei määritellä suoraan sijoitusriskin laajuutta vakuutussopimuksen kestoaikana ja jossa ainoastaan ilmoitetaan mahdollisuudesta menettää osa maksetusta ensimmäisestä vakuutusmaksusta ja juoksevista vakuutusmaksuista, jos vakuutuksesta luovutaan ennen vakuutuskauden päättymistä.
____________
1 Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL 2005, L 149. s. 22).
2 Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).