Asia T-280/23
Oil company ”Lukoil” PAO
vastaan
Euroopan parlamentti ym.
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 25.1.2024
Kumoamiskanne – Kanteen nostamisen määräaika – Liian myöhään nostettu kanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen
1. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Tiedoksianto – Käsite – Todistustaakka tiedoksiannosta
(SEUT 263 artiklan 6 kohta)
(ks. 7 kohta)
2. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Tiedoksianto – Käsite – Päätöksen tiedoksiannon pätevyyttä koskeva edellytys – Se, että päätöksen adressaatilla on mahdollisuus tutustua hyödyllisellä tavalla päätöksen sisältöön, kuuluu edellytyksen alaan
(SEUT 263 artiklan 6 kohta)
(ks. 8 kohta)
3. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Sähköpostitse tiedoksi annettu päätös – Näyttö tiedoksi antamisesta adressaatille tiettynä päivänä – Edellytykset – Todisteet sähköpostin tosiasiallisesta toimittamisesta päätöksen adressaatille ja tämän mahdollisuudesta tutustua hyödyllisellä tavalla päätöksen sisältöön – Kuuluminen käsitteen alaan
(SEUT 263 artiklan 6 kohta)
(ks. 9 kohta)
4. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Sähköpostitse tiedoksi annettu päätös – Tiedoksiantoa koskeva olettama – Ei ole
(SEUT 263 artiklan 6 kohta)
(ks. 10 kohta)
Tiivistelmä
Unionin yleinen tuomioistuin jättää tutkimatta liian myöhään nostetun kumoamiskanteen, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja yhtäältä soveltaa ensimmäisen kerran muulla kuin henkilöstöalalla oikeuskäytäntöä, joka perustuu 1.8.2022 annettuun tuomioon Kerstens v. komissio(1), joka liittyy sähköpostitse tiedoksi annetusta päätöksestä nostetun kanteen nostamisen määräajan laskemiseen, ja toiseksi täsmentää sitä, miten yhden rekisteröinnin periaatetta noudatetaan pakollisesta avoimuusrekisteristä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2) nojalla.
Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.5.2023 toimittamallaan kanteella Moskovaan sijoittautunut kantaja Oil company ”Lukoil” PAO vaati avoimuusrekisterin sihteeristön tekemän päätöksen(3), jolla se poistettiin Euroopan unionin avoimuusrekisteristä, kumoamista. Avoimuusrekisterin sihteeristö antoi riidanalaisen päätöksen tiedoksi kantajalle 6.3.2023 lähetetyllä sähköpostiviestillä. Kantaja on myöntänyt nimenomaisesti, että kyseinen sähköpostiviesti oli saapunut kyseisenä päivänä niiden kahden edustajan sähköpostiosoitteisiin, jotka tämä oli nimennyt kirjautuessaan avoimuusrekisteriin (jäljempänä edustajat).
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa aluksi, että jotta päätös olisi annettu pätevästi tiedoksi, ei edellytetä, että sen vastaanottaja on tosiasiallisesti saanut tiedon sen sisällöstä, vaan että hänellä on ollut mahdollisuus tutustua sen sisältöön. Tältä osin näyttö siitä, että päätöksen vastaanottaja on päätöksen vastaanottamisen lisäksi voinut myös tutustua siihen, voi seurata erilaisista olosuhteista.
Sen osoittamiseksi, että sähköpostitse tiedoksi annettu päätös on annettu asianmukaisesti tiedoksi vastaanottajalleen tiettynä päivämääränä ja että näin ollen kanteen nostamisen määräaika on alkanut kulua tästä päivämäärästä, asianomaisen osapuolen on osoitettava toimittamalla tätä varten tarvittavat asiakirjat paitsi se, että tämä päätös on toimitettu vastaanottajalleen sillä tavoin, että se on lähetetty tämän vastaanottajan sähköpostiosoitteeseen, ja että se on otettu vastaan tässä osoitteessa, myös se, että kyseinen vastaanottaja on kyennyt tutustumaan hyödyllisellä tavalla kyseisen päätöksen sisältöön kyseisenä päivänä eli että hän on kyennyt avaamaan riidanalaisen päätöksen sisältävän sähköpostiviestin ja tutustumaan siten asianmukaisesti siihen kyseisenä päivänä.
Tässä yhteydessä olettama, jonka mukaan sähköpostitse tiedoksi annetun päätöksen vastaanottaja ei ole missään tapauksessa kyennyt tutustumaan hyödyllisellä tavalla sen sisältöön ennen päivämäärää, jona hän on tutkinut sähköpostilaatikkonsa, samoin kuin olettama, jonka mukaan tällaisen päätöksen vastaanottajalle on annettu mahdollisuus tutustua hyödyllisellä tavalla sen sisältöön joka tapauksessa heti kun se on vastaanotettu sähköpostiosoitteeseen, eivät voi olla kanteen nostamisen määräajat vahvistavien määräysten mukaisia.
Nyt esillä olevassa asiassa unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kun otetaan huomioon riidanalaisen päätöksen lähetyspäivä 6.3.2023, sen kumoamisen vaatimista koskeva määräaika päättyi siis lähtökohtaisesti 16.5.2023, joten nyt esillä oleva kanne on ensi näkemältä nostettu liian myöhään.
Se tutkii kuitenkin useita väitteitä, joihin kantaja vetoaa kiistääkseen sen, että kanne on nostettu liian myöhään.
Erityisesti se hylkää ensinnäkin väitteen, joka koskee sähköpostiviestin toimittamista toimistoajan ulkopuolella. Määräaikojen laskentasääntöjen mukaan on nimittäin niin, että ”jos päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika lasketaan jonkin tapahtuman toteutumisesta tai toimen suorittamisesta lukien, päivää, jonka aikana tapahtuma toteutuu tai toimi suoritetaan, ei lueta kyseiseen määräaikaan”.(4)
Unionin yleinen tuomioistuin huomauttaa yhtäältä, että kantajan edustajat esittivät avoimuusrekisterin sihteeristölle lähettämällään 31.3.2023 päivätyllä sähköpostiviestillä vastauksena 6.3.2023 päivätyn sähköpostiviestin liitteenä olleeseen riidanalaiseen päätökseen tutkimuksen käynnistämistä uudelleen koskevan pyynnön, joka voidaan tutkia enintään 20 työpäivän kuluessa siitä, kun asianomaisille osapuolille on ilmoitettu sen päätöksestä.(5)
Toiseksi se korostaa, että kantajan edustajat ovat perustelleet sitä, että tutkimuksen uudelleen käynnistämistä koskeva pyyntö esitettiin kantajan osalta kyseisessä määräajassa, mainitsemalla nimenomaisesti 31.3.2023 päivätyn kirjeen viimeisessä kappaleessa siitä, että 20 työpäivän määräaika oli alkanut kulua 7.3.2023 ja että se päättyi 3.4.2023.
Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä, että näin täsmällistä tietoa, joka on peräisin kantajan omilta edustajilta, ei voida tulkita muulla tavoin kuin siten, että he ovat myöntäneet, että riidanalaisen päätöksen sisältänyt sähköpostiviesti oli tosiaankin toimitettu sen edustajille 6.3.2023, että kyseinen sähköpostiviesti saapui viimeksi mainittujen sähköpostiosoitteisiin tänä samana päivänä ja että he olivat tutustuneet siihen tai ainakin kyenneet tutustumaan siihen hyödyllisellä tavalla samana päivänä kun se annettiin tiedoksi ja otettiin vastaan. Se toteaa tämän perusteella, että riidanalaisen päätöksen sisältävä sähköpostiviesti ”annettiin asianmukaisesti tiedoksi” 6.3.2023 kyseisille edustajille.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin hylkää väitteen, jonka mukaan riidanalaisen päätöksen sisältänyt sähköpostiviesti toimitettiin 6.3.3023 vain kantajan belgialaisen tytäryhtiön edustajille eikä kantajalle itselleen, minkä vuoksi tämä ei ole kyennyt tutustumaan sen sisältöön kyseisenä päivänä.
Tältä osin se muistuttaa muun muassa, että avoimuusrekisterin sihteeristön ohjeissa, jotka koskevat kyseistä rekisteriä ja jotka on annettu rekisteröinnin hakijoille ja rekisteröityneille henkilöille mainitun sopimuksen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi (jäljempänä ohjeet), todetaan, että jotta vältettäisiin useat rekisteröinnit ja nopeutettaisiin hakemuksen tai rekisteröinnin hallinnollista käsittelyä, useissa maissa toimivien edunvalvojien (kuten monikansallisten yritysten) pitäisi kirjata toimintansa rekisteriin vain kerran ja näin menetellessään kattaa erilaiset verkoston, yritysryhmän tai muun toimijan muut yhteisöt.(6) Ohjeissa täsmennetään, että käytännössä rekisteröinti kuuluu yleensä sivuliikkeelle tai toimistolle, joka valvoo yhteisön etua unionin toimielimiin nähden.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa yhtäältä, että avoimuusrekisterin otteesta ilmenee, että ainoastaan kantaja oli merkitty mainittuun rekisteriin. Sen belgialaista tytäryhtiötä ei näet ollut kirjattu erikseen, ja se oli mainittu vain ”toimistona, joka on vastuussa suhteista unioniin”. Toimielinten välisen sopimuksen(7) mukaisesti ja ohjeissa(8) vahvistetun yhden rekisteröinnin periaatteen mukaisesti kantajan ilmoittaminen yhtenä ainoana avoimuusrekisteriin kirjattuna organisaationa on kattanut kaikki sen konsernin yritykset, johon kantaja kuului, kaikissa maissa, jossa tämä konserni toimi, Belgian tytäryhtiö mukaan lukien.
Toisaalta se toteaa, että olipa kummankin tehtävä kyseisessä tytäryhtiössä mikä hyvänsä, nimetessään yhteisöstä oikeudellisessa vastuussa olevan henkilön ja suhteista unioniin vastaavan henkilön kantaja hyväksyi sen, että nämä henkilöt toimivat sen nimissä ja edustajina, joiden tehtävänä ovat sen suhteet avoimuusrekisterin sihteeristöön.(9)