Yhdistetyt asiat T-267/08 ja T-279/08

Région Nord-Pas-de-Calais ja Communauté d’agglomération du Douaisis

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Rautatielaitteiden rakentaminen – Takaisin maksettavat ennakot – Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään se takaisin perittäväksi – Vaatimusten mukauttaminen – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus – Valtion varat – Tuen lukeminen valtion toimeksi – Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste – Vaikeuksissa oleva yritys

Tuomion tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Päätös, jolla korvataan riidanalainen päätös menettelyn kuluessa – Uusi seikka – Alkuperäisten vaatimusten ja kanneperusteiden laajentaminen

2.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Komission valtiontukiasiassa tekemä päätös

(SEUT 296 artikla – komission tiedonanto 97/C 273/03)

3.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Hallinnollinen menettely – Komissiolla oleva velvollisuus antaa niille, joita asia koskee, eli siis myös tukea myöntäneille alueyhteisöille, mahdollisuus esittää huomautuksensa – Velvollisuuden rajat

(SEUT 108 artiklan 2 kohta)

4.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Päätös SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(SEUT 108 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 6 artikla)

5.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Peruuttaminen – Lainvastaiset toimet – Päätöksen, jolla tuen todetaan olevan yhteismarkkinoille soveltumaton, puutteelliset perustelut – Uuden päätöksen tekeminen – Velvollisuutta uuden muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen ei ole

6.      Valtiontuki – Käsite – Valtion varoista myönnetty tuki – Julkisessa valvonnassa olevista varoista myönnetty rahoitus kuuluu valtiontuen käsitteen piiriin

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

7.      Valtiontuki – Käsite – Edun myöntäminen tuensaajille – Rahalaina, jonka takaisinmaksu synnyttää korkotuloja – Arviointi käytetyn korkotason perusteella

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

8.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille – Komission harkintavalta – Mahdollisuus antaa suuntaviivoja

(SEUT 107 artiklan 3 kohta; komission tiedonanto 2004/C 244/02)

9.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävät tuet – Vaikeuksissa olevien yritysten tunnistaminen

(SEUT 107 artiklan 3 kohta; komission tiedonannon 2004/C 244/02 11 kohta)

10.    Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Yrityksen katsominen vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, jotta sen hyväksi voidaan soveltaa poikkeusta valtiontukia koskevasta kiellosta

11.    Valtiontuki – Käsite – Yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen mukainen arviointi

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

12.    Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Peruuttaminen – Lainvastaiset toimet – Komission valtiontukiasioissa tekemä päätös – Sellaisella uudella päätöksellä, joka sisältää uusia seikkoja, joilla pyritään vastaamaan asianosaisten esittämään kritiikkiin, ei loukata puolustautumisoikeuksia

1.      Kun päätös asian käsittelyn aikana korvataan toisella samaa asiaa koskevalla päätöksellä, sitä on pidettävä uutena seikkana, jonka johdosta kantaja voi mukauttaa vaatimuksensa ja kanneperusteensa. Se, että kantajalta vaadittaisiin uuden kanteen nostamista, olisi hyvän oikeudenkäytön ja prosessiekonomian vaatimuksen vastaista. Lisäksi olisi epäoikeudenmukaista, jos kyseinen toimielin voisi unionin tuomioistuimissa päätöksestä nostetussa kanteessa esitetyistä arvosteluista selviytyäkseen muuttaa riidanalaista päätöstä tai korvata sen uudella ja vedota kanteen käsittelyn aikana tähän muutokseen tai uuteen päätökseen, jotta toinen asianosainen ei voisi ulottaa alkuperäisiä vaatimuksiaan ja kanneperusteitaan koskemaan myöhempää päätöstä tai esittää tästä uusia vaatimuksia ja kanneperusteita.

(ks. 23 kohta)

2.      Päätös, jolla vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnetty valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, täyttää SEUT 296 artiklan vaatimukset komission tuen määrästä käyttämän laskentamenetelmän osalta, jos päätöksessä ei pelkästään viitata viitekorkoja koskevaan komission tiedonantoon, vaan siinä on yksityiskohtainen kuvaus valitusta menetelmästä ja perusteellinen analyysi yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja vakuuksien puuttumisesta, ja sovellettavan viitekoron korotuksen perustelujen osalta, jos päätöksessä on rahoitusmarkkinoiden käytäntöä koskeva analyysi, joka on tehty empiiristen tutkimusten perusteella ja joka koskee markkinoilla käytettyjä preemioita eri riskiluokkiin kuuluvien yritysten tai liiketoimien osalta.

(ks. 50, 52 ja 53 kohta)

3.      SEUT 108 artiklan 2 kohdan nojalla aloitetussa valtiontukia koskevassa hallinnollisessa menettelyssä niiden, joita asia koskee, mukaan luettuna kyseessä olevaa tukea myöntäneet alueyhteisöt, tehtävänä on lähinnä toimia komission tiedonlähteenä. Näin ollen niillä, joita asia koskee, on ainoastaan oikeus osallistua hallinnolliseen menettelyyn siinä määrin kuin yksittäistapaukseen liittyvissä olosuhteissa on tarkoituksenmukaista, eivätkä ne suinkaan voi vaatia sellaisia puolustautumisoikeuksia, jotka on myönnetty niille henkilöille, joita vastaan menettelyä käydään.

Näin ollen ne, joita asia koskee, eivät voi vedota hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen sillä perusteella, että komissio ei ole kehottanut niitä henkilökohtaisesti esittämään huomautuksiaan tukea koskevasta tutkintamenettelystä. Komissiolla ei ole myöskään velvollisuutta toimittaa niille, joita asia koskee, asianomaisen jäsenvaltion hallitukselta saamiaan huomautuksia tai tietoja

(ks. 71, 74, 75 ja 88 kohta)

4.      EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/1999 6 artiklan mukaan silloin, kun komissio päättää aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä voidaan rajoittua esittämään asiaan liittyvät oikeudelliset seikat ja tosiseikat lyhyesti, komission alustava arvio kyseisen valtion toimenpiteen tukiluonteesta ja syyt, joiden johdosta on syytä epäillä toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

Menettelyn aloittamispäätöksen on mahdollistettava asianomaisten osapuolten tehokas osallistuminen muodolliseen tutkintamenettelyyn, jonka aikana niillä on mahdollisuus esittää väitteensä perusteluineen. Tähän riittää se, että osapuolet tuntevat ne syyt, joiden perusteella komissio on päätynyt katsomaan toistaiseksi, että kyseinen toimenpide saattaa olla yhteismarkkinoille soveltumaton uusi tuki.

(ks. 80 ja 81 kohta)

5.      Jos alkuperäinen päätös peruutetaan, menettelyä, jonka tarkoituksena on lainvastaisen toimen korvaaminen, voidaan jatkaa juuri siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus tapahtui, eikä komissio ole velvollinen aloittamaan uudelleen menettelyä tätä nimenomaista ajankohtaa aikaisemmasta vaiheesta.

Sellaisen päätöksen osalta, jolla valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään se takaisin perittäväksi, alkuperäisen päätöksen peruuttamiseen johtanut perustelujen puutteellisuus ei kohdistu menettelyn aloittamisen aikaan, jos menettelyä ei rasita mikään lainvastaisuus. Jos peruutettua päätöstä edeltänyt muodollinen tutkintamenettely on toteutettu sääntöjenmukaisesti, sitä ei ole aloitettava uudelleen ennen uuden päätöksen tekemistä.

Täydentävien tietojen lisääminen uuteen päätökseen ei voi saattaa kyseenalaiseksi tätä toteamusta siinä tilanteessa, että tällaisella lisäämisellä pyritään vastaamaan yksityiskohtaisemmin alkuperäisen päätöksen johdosta esitettyihin vastaväitteisiin.

(ks. 83–85 kohta)

6.      Kyseessä olevien toimenpiteiden mahdollinen rahoitus varoilla, jotka eivät ole luonteeltaan veroja tai veronluonteisia maksuja, ei voi SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa olla peruste sille, ettei toimenpiteitä luokitella valtiontueksi. Ratkaiseva kriteeri valtion varoja koskevissa asioissa on nimittäin valtion määräysvallan alaisuus, ja SEUT 107 artiklan 1 kohta koskee kaikkia rahoituskeinoja, joita julkinen sektori voi tosiasiallisesti käyttää tukeakseen yrityksiä, riippumatta siitä, ovatko ne lähtöisin pakollisista maksuista vai eivät.

(ks. 111 kohta)

7.      Kun kyse on rahalainasta, jonka takaisinmaksu synnyttää korkotuloja, korot, joita yritys voi joutua maksamaan vastikkeeksi lainasta, eivät välttämättä aiheuta sitä, että kyseessä oleva yritys menettäisi täysin saamansa edun. Tämä nimittäin rasittaa lainan myöntäneen yhteisön budjettia, jos se olisi voinut saada edullisemman tuottoprosentin, jos se olisi lainannut kyseisen summan tavanomaisilla markkinaehdoilla tai jos se olisi sijoittanut tai investoinut summan muulla tavoin. Tällaisessa tilanteessa tuki muodostuu niiden korkojen, jotka olisi maksettu, jos olisi sovellettu tavanomaisia markkinaehtoja vastaavaa korkoprosenttia, ja tosiasiallisesti maksettujen korkojen välisestä erotuksesta.

(ks. 112 kohta)

8.      Komissiolla on SEUT 107 artiklan 3 kohdan nojalla laaja harkintavalta. Se voi tämän harkintavaltansa käyttämisessä ottaa silti käyttöönsä ohjeellisia sääntöjä, kuten valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetut yhteisön suuntaviivat, siltä osin kuin nämä säännöt eivät poikkea perustamissopimuksen määräyksistä. Kun komissio on toteuttanut tällaisen toimenpiteen, se on sitä sitova. Tuomioistuimen on siis varmistettava, että komissio on noudattanut käyttöön ottamiaan sääntöjä.

Jos käytettäessä komissiolle annettua laajaa harkintavaltaa, jota sen asettamat ohjeelliset säännöt tarvittaessa selkeyttävät, joudutaan kuitenkin yhteisön näkökulmasta suorittamaan monitahoisia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arviointeja, niitä koskeva tuomioistuimen valvonta on rajoitettua. Kyseisessä valvonnassa rajoitutaan tutkimaan, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat ovat aineellisesti oikeita, että ei ole tapahtunut ilmeistä arviointivirhettä ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin.

(ks. 129–132 kohta)

9.      Koska valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 11 kohdassa todetaan, että ”yrityksen voidaan – – katsoa olevan vaikeuksissa, etenkin jos vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaiset merkit, kuten kasvavat tappiot [ja] liikevaihdon supistuminen – – ovat nähtävissä”, komissio voi perustellusti katsoa, että yrityksen, jonka oma pääoma ja nettotulos ovat negatiivisia, oletettiin olevan vaikeuksissa oleva yritys.

Komission ei ole otettava huomioon tuen myöntämisen jälkeisiä seikkoja. Sen on otettava huomioon tilanne, joka vallitsi silloin, kun toimenpide toteutettiin, koska jos se ottaisi huomioon myöhemmät seikat, se suosisi sellaisia jäsenvaltioita, jotka jättävät noudattamatta velvollisuuttaan ilmoittaa suunnitteluvaiheessa sellaisesta tuesta, joka niillä on tarkoitus myöntää. Lisäksi tuensaajayrityksen tilanteen paraneminen sen vuoden aikana, jolloin riidanalaiset toimenpiteet myönnettiin, ei vaikuta kyseisen yrityksen tilanteen arvioimiseen toimenpiteen myöntämishetkellä etenkään sen vuoksi, ettei voida pitää mahdottomana, että näiden toimenpiteiden myöntäminen on voinut vaikuttaa tähän kehitykseen.

(ks. 135, 141, 143, 144 ja 146 kohta)

10.    Koska unionin oikeusjärjestyksessä ei pääsääntöisesti määritellä käsitteitä yhden tai useamman kansallisen oikeusjärjestyksen perusteella ilman nimenomaista mainintaa ja koska asian kannalta merkityksellisiin suuntaviivoihin ei sisälly mitään viittausta kansallisiin oikeusjärjestyksiin, valtiontukiasioita koskevia unionin sääntöjä sovellettaessa ja arvioitaessa sitä, onko komission suorittama yrityksen luokitteleminen vaikeuksissa olevaksi yritykseksi laillinen, ei ole otettava huomioon jäsenvaltion oikeuskäytäntöä.

(ks. 150 kohta)

11.    Sen arvioimiseksi, onko valtion toimenpidettä pidettävä tukena, on määritettävä, saako edunsaajayritys sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan. Tässä tarkoituksessa on olennaista soveltaa kriteeriä, joka perustuu saajayrityksen mahdollisuuksiin hankkia kyseiset rahamäärät pääomamarkkinoilta samankaltaisin edellytyksin. Erityisesti on tutkittava, olisiko yksityinen sijoittaja toteuttanut kyseisen järjestelyn samoin edellytyksin.

(ks. 158 ja 159 kohta)

12.    Unionin toimielimillä on luottamuksensuojan periaatteesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta johtuvin varauksin ja sillä edellytyksellä, että toimi peruutetaan kohtuullisessa ajassa, oikeus peruuttaa lainvastainen päätös, jolla sen adressaatille on annettu jokin etu. Kyseinen oikeus peruuttaa lainvastainen päätös on myönnettävä sitä suuremmalla syyllä unionin toimielimille, kun kysymyksessä on lainvastainen päätös, jolla ei luoda oikeuksia. Tässä tapauksessa päätöksen adressaatin luottamuksensuojaan ja saavutettuihin oikeuksiin liittyvät näkökohdat eivät estä päätöksen peruuttamista.

Uusien seikkojen lisäämisestä uuteen päätökseen, millä komissio pyrkii vastaamaan yksityiskohtaisemmin kuin alkuperäisessä päätöksessä kantajien kanteidensa yhteydessä esittämiin väitteisiin, on todettava, että tämä kantajien itsensä esittämien väitteiden huomioon ottaminen ei voi merkitä puolustautumisoikeuksien loukkaamista oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä.

(ks. 189, 190 ja 192 kohta)