EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
29 päivänä syyskuuta 2009 (*)
Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Valintamenettely CAST 27/Relex – Tietokantaan merkitsemättä jättäminen – Kysymysten vaikutuksen poistaminen – Kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva koe – Yhdenvertainen kohtelu
Yhdistetyissä asioissa F‑20/08, F‑34/08 ja F‑75/08,
joissa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvista kanteista,
Jorge Aparicio, kotipaikka Antiguo Cuscatlan (El Salvador) ja 18 muuta Euroopan yhteisöjen komission sopimussuhteista toimihenkilöä, joiden nimet ovat tämän tuomion liitteen kohdissa 1–18, edustajinaan asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal,
kantajina asiassa F‑20/08,
Anne Simon, Euroopan yhteisöjen komission sopimussuhteinen toimihenkilö, kotipaikka Nouakchott (Mauritania), edustajinaan asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal,
kantajana asiassa F‑34/08, ja
Jorge Aparicio, kotipaikka Antiguo Cuscatlan (El Salvador) ja 46 muuta Euroopan yhteisöjen komission sopimussuhteista toimihenkilöä, joiden nimet ovat tämän tuomion liitteessä, edustajinaan asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal,
kantajina asiassa F‑75/08,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään J. Currall ja B. Eggers,
vastaajana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Kanninen sekä tuomarit I. Boruta ja S. Van Raepenbusch (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintoavustaja S. Cidéron,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 12.3.2009 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Kantajat vaativat kannekirjelmissään, jotka ovat saapuneet virkamiestuomioistuimen kirjaamoon
– 19.2.2008 sähköpostitse (alkuperäinen on toimitettu 27.2.2008) asiassa F‑20/08, Aparicio ym. vastaan komissio,
– 11.3.2008 sähköpostitse (alkuperäinen on toimitettu 12.3.2008) asiassa F‑34/08, Simon vastaan komissio, ja
– 1.9.2008 sähköpostitse (alkuperäinen on toimitettu 8.9.2008) asiassa F‑75/08, Aparicio ym. vastaan komissio,
virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) 25.10.2007 tekemät päätökset olla merkitsemättä heitä palvelukseenottomenettelyn CAST 27/Relex valintamenettelyn läpäisseiden hakijoiden luetteloon ja tietokantaan.
2 Asian F‑20/08 kantajat ja asian F‑34/08 kantaja ovat lisäksi nostaneet kanteen asiassa F‑75/08 yhdessä 26 muun uuden kantajan kanssa (jäljempänä asian F‑75/08 muut kantajat).
Asiaa koskevat oikeussäännöt
3 Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä palvelussuhteen ehdot) 82 artiklassa säädetään seuraavaa:
”– –
2. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:
a) tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus
b) tehtäväryhmissä II ja III:
i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai
iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus
c) tehtäväryhmän IV osalta:
i) vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus.
– –
5. [EPSO] avustaa eri toimielinten pyynnöstä sopimussuhteisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. [EPSO] varmistaa sopimussuhteisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden.
6. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyä koskevat yleiset säännökset [Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien] henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.”
4 Euroopan yhteisöjen komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenottamismenettelyistä ja työsuhteesta 7.4.2004 annettujen yleisten täytäntöönpanosäännösten (Hallinnollisia tiedotuksia nro 49‑2004, 1.6.2004; jäljempänä yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. [Palvelussuhteen ehtojen 3 a artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden] valintamenettely sisältää seuraavat vaiheet:
a) julkiset kiinnostuksenilmaisupyynnöt, joissa ilmoitetaan valituksi tulemisen vähimmäisedellytykset yleisen asiantuntemuksen ja olennaisten pätevyysvaatimusten osalta ja täsmennetään, että saatujen hakemusten lukumäärän perusteella e alakohdassa tarkoitettu valintalautakunta voi joutua soveltamaan tiukempia edellytyksiä julkaistujen valintaperusteiden yhteydessä;
b) hakijoiden ilmoittautuminen sähköpostitse tässä tarkoituksessa laadittuun tietokantaan;
c) [sopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen] määritelmä erityisalojen asiantuntemuksesta ja erityisistä pätevyysvaatimuksista asianomaisten yksiköiden tai elinten kuulemisen jälkeen;
d) hakijat, jotka täyttävät edellä c alakohdassa tarkoitetut erityisalojen asiantuntemusta ja pätevyyttä koskevat vaatimukset, suorittavat hakijoiden yleistä soveltuvuutta koskevat kokeet erityisesti kielellisen ja matemaattisen päättelykyvyn sekä kielitaidon osalta. Kokeet läpäisseet hakijat merkitään tietokantaan, ja heidän hakemuksensa säilytetään siinä kahden vuoden ajan;
– –
2. – – Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut kokeet järjestää EPSO tai ne järjestetään sen vastuulla.
3. Hakijoille ilmoitetaan edellä 1 kohdan d–h alakohdassa kuvattujen menettelyjen tulokset.”
5 Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston perustamisesta 25.7.2002 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen 2002/620/EY (EYVL L 197, s. 53) 3 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Toimisto voi avustaa perustamissopimuksilla tai niiden nojalla perustettuja toimielimiä ja elimiä sekä laitoksia ja virastoja sisäisten kilpailujen järjestämisessä ja muun henkilöstön valinnassa.”
Asian tausta
6 Kantajat työskentelevät erilaisina toimihenkilöinä kolmansissa maissa olevissa komission edustustoissa.
7 ”Ulkosuhteiden” pääosaston ”ulkomaanedustuksen” johtaja ilmoitti 19.2.2007 päivätyssä tiedotteessaan edustustojen päälliköille, että EPSO järjestää vuonna 2007 kokeita sopimussuhteisille toimihenkilöille (jäljempänä ulkomaanedustuksen tiedote). Tiedotteessa täsmennettiin, että ainoastaan nämä kokeet läpäisseet henkilöt voivat jatkaa työskentelyä sopimussuhteisina toimihenkilöinä. Nämä kokeet sisältäisivät kolme osaa: kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen, tietoja Euroopan unionista koskevan kokeen ja asiantuntemusta koskevan kokeen. Ulkomaanedustuksen tiedotteessa täsmennettiin seuraavaa:
”Kaikki [ulkosuhteiden]/ulkomaanedustuksen edustustojen hakijat, joka kuuluvat tehtäväryhmiin III ja IV, suorittavat kokeet – –: kielellistä ja matemaattista päättelykykyä, tietoja Euroopan unionista ja asiantuntemusta koskevat kokeet. Nämä kokeet järjestetään ainoastaan espanjan, saksan, englannin ja ranskan kielillä, eikä näihin kokeisiin valittu kieli saa olla hakijoiden pääkieli – –
– –
Kokeet eivät ole karsintakokeita (kuten unionin virkamieheksi pääsyä koskevat kilpailut). Niitä on pidettävä pikemminkin vaadittua pätevyyttä koskevana kokeena, jossa arvioidaan kykyä työskennellä toisella yhteisön kielellä, EU:n toimielinten ja niiden työskentelyn tuntemusta sekä erityistä asiantuntemusta [ulkosuhteiden]/ulkomaanedustuksen lähetystöjen toiminta-alueella.”
8 EPSO julkaisi 28.3.2007 internetsivullaan kiinnostuksenilmaisupyynnön EPSO/CAST/EU/27/07 (jäljempänä kiinnostuksenilmaisupyyntö), sellaisista hakijoista laadittavan tietokannan muodostamista varten, jotka voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteisina toimihenkilöinä. Tämä tietokanta oli tarkoitettu yhteisön toimielimille ja virastoille sekä kolmansissa maissa oleville komission edustustoille. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä todettiin muun muassa seuraavaa:
”Tässä kiinnostuksenilmaisupyynnössä vahvistetut edellytykset täyttävät hakijat kutsutaan vuoden 2007 loppukeväällä tai alkukesällä kokeisiin, joissa arvioidaan heidän yleistä asiantuntemustaan ja erityisesti heidän kielellistä ja matemaattista päättelykykyään sekä heidän tietojaan Euroopan unionista. Hakijat suorittavat kokeet toisella kielellään ja osoittavat siten saksan, englannin tai ranskan kielen taitonsa.
– –
Kaikki kokeet läpäisseet hakijat merkitään tietokantaan, joka annetaan toimielinten ja virastojen käyttöön palvelukseenottoa varten.”
9 Komission varapuheenjohtaja ja ulkosuhteista vastaava jäsen kirjoittivat 20.4.2007 edustustoissa työskenteleville toimihenkilöille seuraavaa:
”Kokeet eivät ole kilpailu – niissä ei ole rajoitettu hyväksyttyjen hakijoiden lukumäärää, joten ne eivät ole karsintakokeita samalla tavoin kuin kilpailut.
Kokeissa annetaan eniten painoarvoa hakijoiden asiantuntemukselle, koska se on edustustojen toiminnan kannalta tärkein seikka. Komissio edellyttää kuitenkin sopimussuhteisten toimihenkilöiden osoittavan myös tietonsa yhteisön toimielimistä ja kykynsä työskennellä toisella yhteisön kielellä – – kuten [palvelussuhteen ehtojen] säännökset edellyttävät; nämä seikat muodostavat niin ikään osan EPSO:n kokeista.”
10 EPSO julkaisi 25.5.2007 internetsivullaan yleisiä tietoja edellä mainittujen kokeiden rakenteesta ja arvioinnista. Siinä kerrottiin muun muassa seuraavaa:
”Lopulliseen tietokantaan päästäkseen kaikkien hakijoiden on suoritettava useita kokeita:
– kielellinen ja matemaattinen päättelykyky – –
– tiedot Euroopan unionista – –
– erityiset tiedot (hakijan hakemuksessaan ilmoittamalla osa-alueella).”
11 Yleisissä tiedoissa kokeiden rakenteesta ja arvioinnista todettiin vielä seuraavaa:
”Kokeiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena; kullakin kokeella on seuraava painoarvo:
i) kielellinen ja matemaattinen päättelykyky 30 prosenttia
ii) tiedot EU:sta 20 prosenttia
iii) erityiset tiedot 50 prosenttia.”
12 Yleisissä tiedoissa kokeiden rakenteesta ja arvioinnista täsmennettiin, että ”läpäisykynnykset”, joiden ylittyessä hakija merkitään tietokantaan, olivat tehtäväryhmässä IV:
– kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevien kokeiden osalta vaadittu vähimmäismäärä: 50 prosenttia
– erityisiä tietoja koskevan kokeen osalta vaadittu vähimmäismäärä: 55 prosenttia
– kaikkien kokeiden yhteenlasketun tuloksen vähimmäismäärä: 60 prosenttia.
13 Kaikki kantajat toimittivat hakemuksen tässä valintamenettelyssä tehtäväluokkaan ”Ulkosuhteet” (jäljempänä CAST 27/RELEX).
14 Kiinnostuksenilmaisupyyntöjen kokeet järjestettiin 13.7.2007.
15 Kullekin kantajalle ilmoitettiin 25.10.2007, että he olivat epäonnistuneet kokeissa, koska he olivat saaneet edellytettyä vähimmäismäärää alemman arvosanan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevasta kokeesta (jäljempänä riidanalaiset päätökset).
16 EPSO päätti poistaa kysymysten 31 ja 46 vaikutuksen kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevasta kokeesta. Asianosaisten kesken on selvää, ettei tällä poistamisella ole ollut mitään vaikutusta kantajien asemaan.
17 Asioiden F‑20/08 ja F‑34/08 kantajat kääntyivät EPSO:n puoleen 30.10. ja 25.11.2007 välisenä aikana, jotta tämä arvioisi uudelleen heidän tuloksiaan siitä syystä, että tietyt kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen kysymykset eivät olleet asianmukaisia.
18 EPSO kieltäytyi 9.11.2007 ja 22.1.2008 välisenä aikana hyväksymästä asioiden F‑20/08 ja F‑34/08 kantajien esittämiä vaatimuksia.
19 Asioiden F‑20/08 ja F‑34/08 kantajat tekivät 25.1.2008 ”laajentavat valitukset”, kun taas asian F‑75/08 muut kantajat tekivät vastaavat valitukset heitä koskevista riidanalaisista päätöksistä.
20 Asian F‑20/08 kantajat nostivat virkamiestuomioistuimessa kanteen 19.2.2008. Asian F‑34/08 kantaja nosti siellä kanteen 11.3.2008.
21 Sopimusten tekemistä varten toimivaltainen viranomainen (jäljempänä toimivaltainen viranomainen) hylkäsi 20.5.2008 kaikki valitukset ja ”laajentavat valitukset”, jotka oli tehty 25.1.2008. Asioiden F‑20/08 ja F‑34/08 kantajat nostivat 1.9.2008 yhdessä asian F‑75/08 muiden kantajien kanssa riidanalaisista päätöksistä toisen kanteen toisten osalta ja yhden ainoan kanteen toisten osalta. Tämä kannekirjelmä kirjattiin numerolla F‑75/08.
Asianosaisten vaatimukset ja oikeudenkäyntimenettely
22 Asioiden F‑20/08, F‑34/08 ja F‑75/08 kantajat vaativat, että virkamiestuomioistuin
– kumoaa riidanalaiset päätökset ja
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
23 Asian F‑75/08 kantajat esittävät lisäksi ensimmäisenä vaatimuksenaan, että virkamiestuomioistuin toteaa yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan lainvastaiseksi.
24 Komissio vaatii asioissa F‑20/08 ja F‑34/08, että virkamiestuomioistuin
– jättää kanteet tutkimatta ja toissijaisesti hylkää ne perusteettomina ja
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
25 Komissio vaatii asiassa F‑75/08, että virkamiestuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
26 Virkamiestuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtajan 1.7.2008 antamalla määräyksellä asiat F‑20/08 ja F‑34/08 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä lopullista ratkaisua varten työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
27 Virkamiestuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtajan 3.2.2009 antamalla määräyksellä yhdistetyt asiat F‑20/08 ja F‑34/08 sekä asia F‑75/08 yhdistettiin suullista käsittelyä sekä lopullista ratkaisua varten työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Oikeudellinen arviointi
1. Asiassa F‑75/08 nostetun kanteen ensimmäinen vaatimus
28 Asiassa F‑75/08 nostetussa kanteessa esitetyn ensimmäisen vaatimuksen mukaan virkamiestuomioistuimen on todettava yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdan d alakohta lainvastaiseksi. Vaikka kantajalle vastaisesta yksittäispäätöksestä nostettua kumoamiskannetta tutkiessaan unionin tuomioistuimilla on toimivalta todeta kanteen kohteena olevan päätöksen perusteena olevan yleisesti sovellettavan säännöksen lainvastaisuus, virkamiestuomioistuin ei sitä vastoin ole toimivaltainen tekemään tällaisia toteamuksia antamiensa tuomioiden tuomiolauselmissa (yhdistetyt asiat F‑134/07 ja F‑8/08, Adjemian ym. v. komissio, tuomio 4.6.2009, 38 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
2. Kanteiden tutkittavaksi ottaminen
29 Komissio katsoo, että asioiden F-20/08 ja F-34/08 kantajien 30.10. ja 25.11.2007 välisenä aikana toteuttamat toimenpiteet ovat pelkkiä uudelleentarkastelua koskevia pyyntöjä. Näin ollen 25.1.2008 tehtyjä ”laajentavia valituksia” on pidettävä kyseisten kantajien tekeminä ensimmäisinä valituksina. Komission mukaan nämä kantajat nostivat siis 19.2. ja 11.3.2008 virkamiestuomioistuimessa kanteet asioissa F‑20/08 ja F‑34/08 odottamatta toimivaltaisen viranomaisen vastausta heidän valitukseensa, koska tämä vastaus annettiin vasta 20.5.2008. Nämä kanteet ovat siten komission mielestä ennenaikaisia, ja ne on jätettävä tutkimatta.
30 Komissio katsoo lisäksi kirjelmissään, että asiassa F‑75/08 nostettu kanne on jätettävä tutkimatta vireilläolovaikutuksen vuoksi, koska sen ovat nostaneet samojen päätösten kumoamista jo asioissa F‑20/08 ja F‑34/08 nostamissaan kanteissa samoilla perusteilla vaatineet kantajat. Komissio on kuitenkin luopunut istunnossa tästä vireilläoloväitteestä sillä perusteella, että asiaa ei voida jättää tutkimatta vireilläolovaikutuksen perusteella silloin kun ensimmäinen kanne on itsessään jätettävä tutkimatta.
31 Komissio väittää vielä, että asiassa F‑75/08 34 kantajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta, koska heidät on merkitty yhteisön toimielinten ja virastojen käyttöön palvelukseenottoa varten annettuun tietokantaan heidän läpäistyään vuonna 2008 järjestetyn valintakokeen, kun heidän sopimuksensa oli vielä voimassa.
32 Oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimet voivat kuitenkin kunkin yksittäistapauksen olosuhteissa arvioida, voidaanko kanteen hylkäämistä vastaajan esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä lausumatta pitää oikeutettuna hyvän oikeudenkäytön perusteella (asia C-23/00 P, neuvosto v. Boehringer, tuomio 26.2.2002, Kok., s. I‑1873, 51 ja 52 kohta; asia T-367/03, Yedaş Tarim ve Otomotiv Sanayi ve Ticaret v. neuvosto ja komissio, tuomio 30.3.2006, Kok., s. II‑873, 30 kohta; asia F-134/06, Bordini v. komissio, tuomio 8.4.2008, 56 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja em. yhdistetyt asiat Adjemian ym. v. komissio, tuomion 37 kohta). Esillä olevan asian olosuhteissa virkamiestuomioistuin katsoo, että heti alkuun on tutkittava asiakysymys ennen kuin tarvittaessa lausutaan oikeudenkäyntiväitteistä.
3. Asiakysymys
33 Kantajat esittävät samat väitteet kolmen kanteensa tueksi. Heidän kannekirjelmissään esittämänsä perusteella on katsottava, että todellisuudessa he vetoavat kolmeen kanneperusteeseen. Ensimmäisen kanneperusteen mukaan asiassa ei ole noudatettu palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 5 kohtaa, yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, kiinnostuksenilmaisupyyntöä ja periaatetta, jonka mukaan valintamenettelyillä on varmistettava pätevimpien toimihenkilöiden palvelukseen ottaminen. Toinen kanneperuste koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista. Kolmas kanneperuste liittyy Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 1 d artiklan rikkomiseen sekä perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan asiassa ei ole noudatettu palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 5 kohtaa, yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, kiinnostuksenilmaisupyyntöä ja periaatetta, jonka mukaan valintamenettelyillä on varmistettava pätevimpien toimihenkilöiden palvelukseen ottaminen
Asianosaisten lausumat
34 Kantajat vetoavat siihen, että ulkomaanedustuksen tiedotteen ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirjeen mukaan CAST 27/RELEX:n tarkoituksena oli testata hakijoiden tietoja Euroopan unionista, edustustossa työskentelemisen edellyttämiä erityisiä tietoja ja heidän kykyään työskennellä toisella yhteisön kielellä. Ulkomaanedustuksen tiedotteessa ei ollut myöskään ilmoitettu kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan karsintakokeen järjestämisestä.
35 Kantajat päättelevät tästä, että tämä koe ei sopinut yhteen komission tarkoittaman valintamenettelyn tavoitteiden kanssa. Se, että kysymys oli karsintakokeesta, sopi sitäkin huonommin yhteen näiden tavoitteiden kanssa.
36 Kantajat katsovat lisäksi, että yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ei edellytetä, että kaikkien tietyn kokeen hakijoiden on suoritettava kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva karsintakoe. Esillä olevassa asiassa tällaisen karsintakokeen järjestäminen on kantajien mielestä mielivaltaista. Ensinnäkään karsintaa ei ole kokeessa, joka koskee tietoja Euroopan unionista. Toiseksi ei voida selittää sitä, että komission palveluksessa jo olevat toimihenkilöt, jotka ovat osoittaneet yleisen soveltuvuutensa, karsitaan sellaisen kokeen perusteella, jonka avulla ei saada minkäänlaista tietoa heidän pätevyydestään ja asiantuntemuksestaan. Kolmanneksi siinä ei ole otettu huomioon sitä, että hakijat, joilla on jo pitkä työkokemus, eivät ole yhtä tottuneita kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevien kokeiden käytäntöön kuin nuoremmat hakijat.
37 Asian F‑75/08 kantajat johtavat ”henkilöstösääntöjen 27 artiklasta ja palvelussuhteen ehtojen 15 artiklasta” (joka on säännöksen sisällön perusteella ymmärrettävä siten, että he tarkoittavat palvelussuhteen ehtojen 12 artiklaa) periaatteen, jonka mukaan valintamenettelyillä on varmistettava pätevimpien hakijoiden palvelukseen ottaminen. He väittävät, että he ovat jo osoittaneet soveltuvuutensa toimimalla komission edustustoissa eri tehtävissä ja että yleiset täytäntöönpanosäännökset ovat tämän periaatteen vastaiset, jos niitä on tulkittava siten, että niissä velvoitetaan järjestämään karsintakokeet, jotka eivät perustu yksinomaan hakijoiden ansioihin.
38 Komissio vastaa, että yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan järjestämään kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva karsintakoe. Se korostaa lisäksi, että kiinnostuksenilmaisupyynnössä ja yleisissä tiedoissa kokeiden rakenteesta ja arvioinnista tähdennetään niin ikään, että ainoastaan kaikissa kokeissa menestyneet hakijat voidaan merkitä tietokantaan.
39 Komission mukaan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen tarkoituksena on sivuuttaa henkilöt, joilla on laajat tiedot ja erityistä asiantuntemusta mutta joilla ei ole riittävää päättelykykyä niiden käyttämiseksi. Sen avulla komissio voi varmistaa, että palvelukseen otetut toimihenkilöt voidaan määrätä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Tämä vaatimus on erityisen tärkeä edustustoissa työskentelevien osalta, sillä yksikön etu edellyttää niissä säännöllistä kiertoa. Kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva koe edesauttaa varmistamaan ulkopuolisten ja jo palveluksessa olevien hakijoiden yhtäläiset mahdollisuudet, sillä viimeksi mainituilla ei ole mitään oikeutta etuoikeutettuun asemaan tietynlaisen kokeen valinnalla.
40 Komissio väittää vielä, että kokeiden rakennetta ja arviointia koskevista yleisistä tiedoista ilmenee, että kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen osuus oli vain 30 prosenttia kaikista kokeista ja että sillä oli siten pienempi painoarvo kuin erityisiä tietoja koskevalla kokeella, jonka osuus oli 50 prosenttia kokonaispistemäärästä.
41 Komissio väittää niin ikään, ettei kiinnostuksenilmaisupyynnön, ulkomaanedustuksen tiedotteen ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirjeen välillä ole ristiriitaa. Viimeksi mainitussa kirjeessä on pelkästään todettu, että kokeiden ei pitäisi johtaa vertailuun perustuvaan hakijoiden karsintaan, kuten tapahtuu kilpailuissa, joiden läpäisevien hakijoiden lukumäärä on vahvistettu etukäteen. Kyseisessä kirjeessä ei komission mukaan ilmoitettu, että hakijoiden ei tarvitse menestyä kaikissa kokeissa. Joka tapauksessa tässä kirjeessä ja ulkomaanedustuksen tiedotteessa on ollut ainoastaan tarkoitus ilmoittaa kokeista kyseisissä tehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotta nämä osallistuisivat näihin kokeisiin. Niillä ei voitu vapauttaa kyseisiä yksiköitä velvollisuudesta noudattaa yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklaa ja kiinnostuksenilmaisupyyntöä saati luoda oikeuksia kyseisille toimihenkilöille.
42 Komission mukaan asiassa on jätettävä tutkimatta väite, jonka mukaan yleiset täytäntöönpanosäännökset ovat ristiriidassa palvelussuhteen ehtojen kanssa, jos niitä tulkitaan siten, että niissä asetetaan velvollisuus järjestää karsintakokeet, jotka eivät perustu yksinomaan ansioihin. Tätä väitettä ei ole esitetty 25.1.2008 tehdyissä valituksissa, sillä valittajat väittävät niissä ainoastaan, että kielellisen ja matemaattisen kokeen järjestäminen karsintakokeena ei sopinut yhteen kyseisen valintakokeen erityisen tavoitteen kanssa. Väite ei myöskään ole täsmällinen. Joka tapauksessa komissio katsoo, että palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 6 kohdassa annetaan toimivaltaiselle viranomaiselle laaja harkintavalta sen vahvistaessa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisen ehdot ja että kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen järjestäminen karsintakokeena on jo esitetyistä syistä yksikön edun mukaista.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
– Alustava toteamus
43 Palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 6 kohdassa annetaan kullekin toimielimelle laaja harkintavalta niiden päättäessä sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintamenettelyjä koskevista säännöistä näiden palvelussuhteen ehtojen 3 a artiklan mukaisesti.
44 Komissio on käyttänyt tätä toimivaltaansa toteuttaessaan yleiset täytäntöönpanosäännökset. Niiden 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan ”hakijat – – suorittavat hakijoiden yleistä soveltuvuutta koskevat kokeet erityisesti kielellisen ja matemaattisen päättelykyvyn – – osalta”. Samassa säännöksessä lisätään, että hakijat merkitään yhteisön toimielinten ja virastojen käyttöön annettuun tietokantaan, jos he ovat ”läpäisseet kokeet”.
45 Tarvitsematta ratkaista kysymystä siitä, onko kukin näistä kokeista välttämättä järjestettävä karsintakokeena, käytetystä sanamuodosta seuraa joka tapauksessa, että yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklassa asetetaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisen edellytykseksi ainakin kokonaisuutena arvioiden valintakokeissa menestyminen, eikä siinä kielletä sitä, että jotkin näistä kokeista järjestetään erikseen tarkastellen karsintakokeina.
46 EPSO julkaisi kiinnostuksenilmaisupyynnön ja yleiset tiedot kokeiden rakenteesta ja arvioinnista soveltamalla yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklaa. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä täsmennettiin, että hakijat ”kutsutaan suorittamaan – – kokeita, joissa arvioidaan erityisesti heidän päättelykykyään” ja että ainoastaan ”kaikki kokeet läpäisseet merkitään” edellä 44 kohdassa mainittuun ”tietokantaan”. Yleisissä tiedoissa kokeiden rakenteesta ja arvioinnista vahvistettiin lisäksi kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen suorittamisen edellyttämäksi vähimmäismääräksi 50 prosenttia pisteistä.
47 Kantajat kuitenkin väittävät yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan olevan vastoin henkilöstösääntöjen 27 artiklasta ja palvelussuhteen ehtojen 12 artiklasta johdettua periaatetta, jonka mukaan valintamenettelyillä on varmistettava kaikkein pätevimpien hakijoiden palvelukseen ottaminen, jos sitä on tulkittava siten, että siinä sallitaan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen järjestäminen, vieläpä karsintakokeena.
– Yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan lainvastaisuutta koskeva väite
48 Kantajien esittämä lainvastaisuusväite on jätettävä tutkimatta ja toissijaisesti hylättävä perusteettomana.
49 Kantajat eivät ensinnäkään voi pätevästi vedota tähän lainvastaisuusväitteeseen nyt käsiteltävissä kanteissa. Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen valituksen ja sen jälkeen nostetun kanteen yhdenmukaisuutta koskeva sääntö edellyttää, että unionin tuomioistuimissa esitetty kanneperuste on esitetty jo oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä, jotta toimivaltainen viranomainen on voinut saada riittävän tarkasti tietää, miltä osin asianomainen henkilö riitauttaa päätöksen, sillä uhalla, että kanne on jätettävä tutkimatta. Tämän säännön perusteena on oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tarkoitus sinänsä, eli virkamiesten ja hallinnon välisten erimielisyyksien ratkaiseminen sovinnolla (asia 58/75, Sergy v. komissio, tuomio 1.7.1976, Kok., s. 1139, 32 kohta; asia 133/88, Del Amo Martinez v. parlamentti, tuomio 14.3.1989, Kok., s. 689, 9 kohta; asia T-135/05, Campoli v. komissio, tuomio 29.11.2006, Kok. H., s. I‑A‑2‑297, II‑A‑2‑1527, 32 kohta ja asia F-76/06, Tsirimokos v. parlamentti, tuomio 13.11.2007, 45 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Toimivaltaiselle viranomaiselle on siten selvästi ilmoitettava valittajan esittämät väitteet, jotta se voi esittää tälle mahdollista sovintoa (em. asia Campoli v. komissio, tuomion 32 kohta ja em. asia Tsirimokos v. parlamentti, tuomion 45 kohta).
50 Vaikka asioiden F-20/08 ja F-34/08 kantajien 30.10. ja 25.11.2007 välisenä aikana esittämiä väitteitä ja 25.1.2008 tehtyjä ”laajentavia valituksia” tulkittaisiin avoimin mielin, niissä ei riitautettu yleisten täytäntöönpanosäännösten laillisuutta. Ensin mainituissa tyydyttiin arvostelemaan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen vaikeutta ja osin sen järjestämistä karsintakokeena yhdistämättä sitä yleisiin täytäntöönpanosäännöksiin. Vaikka väitteitä selitettiin ”laajentavissa valituksissa”, niissä väitettiin ainoastaan, että riidanalaisten kokeiden luonne ei vastannut valintamenettelyn tavoitteita, ”sellaisina kuin kokeiden toimeksiantajana oleva yksikkö, [komission] varapuheenjohtaja ja ulkosuhteista [vastaava komission jäsen] ovat niitä täsmentäneet”, kyseenalaistamatta valintamenettelyn perustetta.
51 Toiseksi yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklasta esitetty lainvastaisuusväite on joka tapauksessa perusteeton.
52 Henkilöstösääntöjen 27 artiklaa ja palvelussuhteen ehtojen 12 artiklaa, joihin kantajat tukeutuvat väitteissään, ei nimittäin sovelleta palvelussuhteen ehtojen 3 a artiklassa tarkoitettuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin. On myös muistutettava, että vaikka palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan taustalla on kantajien esille tuoma periaate, jonka mukaan toimielinten on otettava palvelukseen kaikkein pätevimmät toimihenkilöt, kyseisessä artiklassa annetaan kullekin toimielimelle laaja harkintavalta niiden päättäessä hakijoiden valintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yksikön edun mukaisesti (ks. edellä 43 kohta).
53 Komissio väittää, että kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen tarkoituksena on karsia sellaisten henkilöiden hakemukset, joilla on laajat tiedot ja haettuun tehtävään tarvittavia erityisiä tietoja mutta ei riittävää päättelykykyä näiden tietojen käyttämiseksi. Se lisää voivansa tämän kokeen avulla varmistaa, että palvelukseen otetut toimihenkilöt, jotka voivat lopulta saada toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, voidaan määrätä erilaisiin tehtäviin. Komissio täsmentää vielä, että tämä vaatimus on erityisen tärkeä edustustoihin työskentelemään määrättyjen toimihenkilöiden osalta, sillä yksikön etu edellyttää niissä säännönmukaista kiertoa. Kantajat eivät ole esittäneet riittäviä oikeudellisia perusteluja näitä selityksiä vastaan. Lisäksi on todennäköistä, että nämä selitykset ovat asian kannalta merkityksellisiä. Ei nimittäin ole kohtuutonta ajatella, että parhaimpien hakijoiden valinta merkitsee sitä, että hallinto etsii henkilöt, joilla on sekä huomattavat tiedot että älyllistä kapasiteettia niiden käyttämiseen mahdollisesti muuttuvassa ympäristössä.
54 Tästä seuraa, että yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdan d alakohta ei ole vastoin palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan taustalla olevaa periaatetta ainakaan siltä osin kuin viimeksi mainitussa ei kielletä järjestämästä kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevia karsintakokeita.
55 Näin ollen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklasta esitetty lainvastaisuusväite on hylättävä.
– Esillä olevan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan karsintakokeen lainvastaisuus
56 Kantajien mukaan EPSO ei voinut esillä olevassa asiassa velvoittaa niitä suorittamaan kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevaa karsintakoetta. He vetoavat tältä osin erityisesti ulkomaanedustuksen tiedotteeseen ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirjeeseen sekä tilanteensa erityisluonteeseen.
57 Palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaan EPSO avustaa eri toimielimiä määrittelemällä ja järjestämällä sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintamenettelyt kyseisten toimielinten hyväksymien yleisten säännösten mukaisesti. Lisäksi yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja 2 kohdasta ilmenee, että EPSO:n on noudatettava toimivaltaisen viranomaisen määrittämiä edellytyksiä erityisalojen asiantuntemuksesta ja erityisiä pätevyysvaatimuksia.
58 Näistä säännöksistä ja päätöksen 2002/620 3 artiklan 2 kohdasta kuitenkin seuraa, että EPSO:lla on laaja harkintavalta valintakokeiden järjestämisen osalta.
59 Tässä yhteydessä on ensinnäkin todettava, että ulkomaanedustuksen tiedote ja jossain määrin myös komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirje ovat epäselviä siltä osin kuin riidanalaiset kokeet eivät olisi ”karsintakokeita”. Niitä on näin ollen tulkittava tavalla, joka ei tee valintakokeita tarpeettomiksi. Tätä tiedotetta ja tätä kirjettä on lisäksi luettava yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan valossa, jossa asetetaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisen vähimmäisedellytykseksi (ks. edellä 45 kohta) valintakokeiden läpäiseminen kokonaisuutena arvioiden. Ulkomaanedustuksen väitteillä ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen yksipuolisilla toteamuksilla ei voida poiketa pätevästi komission jäsenten kollegion hyväksymistä yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä.
60 Komissio vetoaa perustellusti siihen, että ulkomaanedustuksen tiedote ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirje voitiin ymmärtää siten, että riidanalaiset kokeet eivät olleet karsintakokeita samalla tavoin kuin kilpailut, koska etukäteen ei vahvistettu hyväksyttävien hakijoiden tiettyä lukumäärää, ilman että niissä kuitenkaan ilmoitettiin, että nämä kokeet eivät olisi karsintakokeita.
61 Tämä tulkinta ulkomaanedustuksen tiedotteesta ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirjeestä sopii yhteen valintakokeiden tarkoituksen kanssa ja on yhdenmukainen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan kanssa.
62 Näin ollen ulkomaanedustuksen tiedotteen ja komission varapuheenjohtajan ja ulkosuhteista vastanneen komission jäsenen kirjeen perusteella ei voida katsoa, että EPSO ylitti komission sen toiminnalle asettamat rajat, kun se järjesti kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan karsintakokeen.
63 Siltä osin kuin toiseksi on kyse tarpeesta valita parhaat hakijat on huomattava, että kiinnostuksenilmaisupyynnössä samoin kuin ulkomaanedustuksen tiedotteessa todettiin, että kokeet suoritetaan kunkin hakijan toisella kielellä. Vaikka kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva koe oli karsintakoe, sillä oli kaiken kaikkiaan vähemmän painoarvoa kuin tietoja koskevilla kokeilla. Sen painoarvo oli vain 30 prosenttia kokonaispisteistä. Karsintakokeen luonteesta huolimatta sillä oli siten vähemmän painoarvoa kuin erityisiä tietoja koskevalla kokeella, joka oli niin ikään karsintakoe ja jonka läpäisyrajaksi oli vahvistettu 55 prosenttia ja jonka osuus oli 50 prosenttia kaikista pisteistä. ”Tietoja EU:sta” koskevaa koetta ei voida liioin sivuuttaa. Vaikka tämä koe ei sinänsä johtanut suorituksen hylkäämiseen, sen painoarvo oli kuitenkin 20 prosenttia kokonaispisteistä. Näin ollen huono tulos tästä kokeesta saattoi vaikuttaa hakijoiden kokonaistulokseen, kun vaadituksi vähimmäisrajaksi kaikista kokeista oli vahvistettu 60 prosenttia.
64 Korostettakoon vielä, että erityisen valintakokeen järjestäminen tehtäväluokassa ”Ulkosuhteet”, erityisiä tietoja sekä kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevien kokeiden järjestäminen karsintakokeina ja se, että ne vastasivat 80:tä prosenttia kokonaispistemäärästä, kun taas yleisiä tietoja koskeva koe ei ollut karsintakoe ja sen painoarvo oli vain 20 prosenttia tästä kokonaismäärästä, osoittavat, että EPSO halusi antaa etusijan toimihenkilöille, joilla on erityistä asiantuntemusta ulkosuhteiden alalla ja jotka voivat päättelykykynsä avulla käyttää tätä asiantuntemustaan ja tarvittaessa suoriutua muista tehtävistä.
65 Näiden täsmennysten valossa on katsottava, että komissio ja EPSO eivät ole toimivaltaansa käyttäessään ylittäneet tässä asiassa laajan harkintavaltansa rajoja päättäessään järjestää kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen, joka pidettiin karsintakokeena jo palveluksessa olleille toimihenkilöille.
66 Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäinen kanneperuste on perusteeton, ja se on näin ollen hylättävä.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu
Asianosaisten lausumat
67 Kantajat huomauttavat ensinnäkin, että kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskeva koe oli laadultaan huono, kuten kysymyksen 46 vaikutuksen poistaminen osoittaa. Tämä surkea laatu vaikutti kantajien mukaan vakavasti heidän tuloksiinsa, koska he joutuivat käyttämään liikaa aikaa epäselviin kysymyksiin, mikä heikensi heidän suoritustaan seuraavissa koetehtävissä.
68 Toiseksi kantajat väittävät, että päätöksellä myöntää ylimääräinen piste kaikille hakijoille kustakin kysymyksestä, jonka vaikutus on poistettu, ei voitu taata yhdenvertaista kohtelua ja kokeiden objektiivisuutta.
69 Kantajat tuovat esille, että EPSO poisti 153 kysymyksen vaikutuksen eri alojen asiantuntemusta koskevien kokeiden kysymyksistä. He viittaavat erityisesti seuraavien alojen kokeisiin: ”maaseudun kehitys, elintarviketurva ja ympäristö”, ”taloudellinen kehitys, yksityinen ja kaupallinen sektori” ja ”hyvä hallintotapa ja turvallisuus”. Yhden pisteen antaminen kustakin näistä kysymyksistä muutti olennaisesti kokeiden luonnetta ja loukkasi hakijoiden yhdenvertaisuutta. Tämä lisäpisteen antaminen suosi hakijoita, jotka olivat ilmoittautuneet niiden alojen asiantuntemusta koskeviin kokeisiin, joissa kysymysten vaikutus poistettiin, verrattuna sellaisten muiden alojen kokeisiin ilmoittautuneisiin, joissa kysymysten vaikutusta ei poistettu. Kun lisäksi otetaan huomioon niiden kysymysten lukumäärä, joiden vaikutus poistettiin, erityisiä tietoja koskevalla kokeella oli vain toissijaista merkitystä näillä aloilla. EPSO poisti sitä paitsi kysymysten vaikutuksen vain joissakin kielissä. Tämä käytäntö saattoi epäedulliseen asemaan ne hakijat, jotka suorittivat kokeet muilla kielillä ja joutuivat vastaamaan näihin kysymyksiin.
70 Komissio vastaa tähän, että EPSO:lla, samoin kuin valintalautakunnilla, on laaja harkintavalta. Tämä harkintavalta koskee erityisesti tilanteita, joissa on tapahtunut lainvastaisuuksia tai virheitä kokeiden kuluessa, kun näitä kokeita ei voida aloittaa alusta osanottajien suuren lukumäärän vuoksi ja suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti.
71 Komission mukaan tässä tapauksessa olisi ollut suhteetonta uusia suuri osa kokeista, minkä vuoksi päätös poistaa kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen kysymysten 31 ja 46 vaikutus oli asianmukainen.
72 Komissio kiistää joka tapauksessa väitteen, jonka mukaan kysymysten vaikutuksen poistaminen syrji kantajia.
73 Komissio toteaa ensinnäkin, että hakijoiden yhdenvertaista kohtelua ei edellytetty riidanalaisissa kokeissa samalla tavoin kuin kilpailussa, koska hyväksyttävien hakijoiden lukumäärää ei ollut vahvistettu etukäteen ja koska vertailevaa arviointia ei suoritettu.
74 Komissio painottaa toiseksi sitä, että ongelmia aiheuttaneiden kysymysten vaikutuksen poistamisessa noudatettiin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta kussakin tehtäväryhmässä ja kunkin erityisalan osalta.
75 Tehtäväluokan ”Ulkosuhteet” osalta järjestetyn kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen osalta komissio huomauttaa kolmanneksi, että virhe kysymyksen 46 sanamuodossa koski ainoastaan englanninkielistä versiota. Kantajien suoritusta heikentäneeksi väitetty vaikeus on näin ollen voinut vaikuttaa ainoastaan toimihenkilöihin, jotka suorittivat kokeen tällä kielellä. Lisäksi komissio huomauttaa, että syrjintä, joka voi vaikuttaa päätöksen laillisuuteen, ei voi perustua asianomaisten itsensä omaan menettelyyn. Se korostaa vielä, että vaikka kysymyksen 46 vaikutus poistettiin aluksi ainoastaan englanninkielisestä versiosta, se poistettiin myöhemmin muistakin kielistä hakijoiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kysymyksen 31 vaikutus poistettiin komission mukaan samalla tavoin kaikkien osalta.
76 Erityisiä tietoja koskevien kokeiden kysymysten vaikutuksen poistamisen osalta komissio toteaa neljänneksi, että kaikki kantajat epäonnistuivat kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevassa kokeessa ja että tämä seikka erotti heidät muista hakijoista. Heillä ei ole edes intressiä arvostella erityisiä tietoja koskevien kokeiden kysymysten vaikutuksen poistamista.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
77 Oikeuskäytännössä valintalautakunnille on tunnustettu laaja harkintavalta niiden käsitellessä lukuisia osanottajia käsittävän avoimen kilpailun kuluessa tapahtuneita lainvastaisuuksia tai virheitä, joita ei voida suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen nojalla korjata uusimalla kilpailun kokeet (yhdistetyt asiat T-167/99 ja T-174/99, Giulietti ym. v. komissio, tuomio 2.5.2001, Kok. H., s. I‑A‑93 ja II‑441, 58 kohta).
78 Vaikka EPSO ei ole valintalautakunta ja vaikka riidanalaista koetta ei järjestetty kilpailuna, tätä oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa myös siihen, koska EPSO:lla on laaja harkintavalta valintakokeiden järjestämisen osalta (ks. edellä 58 kohta).
79 Asiassa ei ole kiistetty, että kiinnostuksenilmaisupyyntö tavoitti tässä tapauksessa hyvin suuren määrän hakijoita.
80 EPSO saattoi tässä yhteydessä ongelmia aiheuttaneiden kysymysten osalta katsoa, että pelkästään niiden vaikutuksen poistaminen oli asianmukaista, sillä kaikkien kokeiden uusiminen olisi ollut suhteetonta ja vastoin hyvän hallinnon periaatetta.
81 On kuitenkin tarkistettava, ettei hakijoiden yhdenvertaisuutta loukattu menetelmällä, jota käytettiin vaikutusten poistamiseksi.
82 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavoin eikä erilaisia tapauksia kohdella samalla tavoin, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua (asia C-277/04 P, Lindorfer v. neuvosto, tuomio 11.9.2007, Kok., s. I‑6767, 63 kohta ja asia C-71/07 P, Campoli v. komissio, tuomio 17.7.2008, Kok., s. I‑5887, 50 kohta). Lisäksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen edellyttää, että kyseisen kohtelun vuoksi tietyille henkilöille aiheutuu haittaa muihin verrattuna (yhdistetyt asiat 17/61 ja 20/61, Klöckner-Werke ja Hoesch v. korkea viranomainen, tuomio 13.7.1962, Kok., s. 615, 652; asia C-127/07, Arcelor Atlantique ja Lorraine ym., tuomio 16.12.2008, 39 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia T-351/02, Deutsche Bahn v. komissio, tuomio 5.4.2006, Kok., s. II‑1047, 137 kohta).
83 Esillä olevassa asiassa on heti alkuun muistutettava, että komissio ja EPSO eivät vahvistaneet etukäteen hyväksyttävien hakijoiden lukumäärää kiinnostuksenilmaisupyynnössä. Tämän vuoksi valintakokeet eivät merkinneet minkäänlaista hakijoiden suoraa vertailua. Kuten komissio toteaa, hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ei siten liittynyt samoja edellytyksiä kuin kilpailussa.
84 Edes tässä yhteydessä ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä, että lisäpisteen myöntäminen kaikille ongelmia aiheuttaneisiin kysymyksiin vastanneille hakijoille näiden kysymysten vaikutuksen poistamiseksi on voinut suosia joitakin hakijoita, sillä he ovat voineet ylittää helpommin kokeiden läpäisemiselle vahvistetut rajat.
85 Kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevan kokeen osalta on selvää, että ainoastaan kysymysten 31 ja 46 vaikutukset poistettiin. Kantajat väittävät, että kysymys 46 aiheutti kuitenkin heille niin paljon vaikeuksia, että se heikensi heidän suoritustaan kokeiden jatkossa. Istunnossa kantajat täsmensivät, että jotkut hakijat sivuuttivat tämän kysymyksen, kun taas toiset yrittivät vastata siihen. Vaikka oletettaisiin, että tämä kysymys aiheutti muita enemmän sekaannusta asianomaisille tai vei heidän aikaansa muita enemmän siten, että se vaikutti heidän kykyynsä vastata kokeen kaikkiin kysymyksiin, tämä tilanne on kuitenkin seurausta heidän omasta suhtautumisestaan vaikeuteen. Kantajien väitteet eivät suinkaan osoita, että valittu vaikutusten poistamista koskeva menetelmä syrji heitä, vaan näillä väitteillä päinvastoin korostetaan heidän ja muiden ehdokkaiden välistä eroa (ks. vastaavasti asia T-189/99, Gerochristos v. komissio, tuomio 17.1.2001, Kok. H., s. I‑A‑11 ja II‑53, 26 kohta). Lisäksi kahden edellä mainitun kysymyksen vaikutukset poistettiin kokeen kaikissa kieliversioissa juuri hakijoiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi.
86 Väitteet, jotka koskevat 153 kysymyksen vaikutuksen poistamista eri tehtäväluokkien erityisiä tietoja koskevissa kokeissa, ovat tehottomia. Kantajat nimittäin epäonnistuivat kielellistä ja matemaattista päättelykykyä koskevassa kokeessa, jonka järjestäminen karsintakokeena oli hyväksyttävää, kuten ensimmäisen kanneperusteen tarkastelu osoittaa.
87 Näissä olosuhteissa ei ole käynyt ilmi, että EPSO:n omaksuma ratkaisu vaikeuksia aiheuttaneiden kysymysten vaikutusten poistamiseksi saattoi loukata hakijoiden yhdenvertaisuutta kantajien vahingoksi.
88 Toinen kanneperuste ei siten ole perusteltu, ja se täytyy hylätä.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan henkilöstösääntöjen 1 d artiklaa on rikottu ja perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty
Asianosaisten lausumat
89 Kantajat väittävät näyttäneensä toteen useita lainvastaisuuksia, joista heidän mukaansa seuraa, että riidanalaisilla päätöksillä loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-159/98, Torre ym. vastaan komissio, 24.4.2001 antaman tuomion (Kok. H., s. I‑A‑83 ja II‑395, 46 ja 47 kohta) ja asiassa T-24/01, Staelen vastaan parlamentti, 5.3.2003 antaman tuomion (Kok. H., s. I‑A‑79 ja II‑423, 47–58 kohta) mukaisesti komission asiana on näyttää, että nämä lainvastaisuudet eivät vaikuttaneet kokeiden lopputulokseen. Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt tällaista näyttöä.
90 Kantajat päättelevät tästä, että perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty ja että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 5 kohtaa on rikottu.
91 Komissio vastaa, ettei sen asiana ole osoittaa vääriksi kantajien väitteitä siltä osin kuin nämä eivät ole esittäneet näyttöä minkäänlaisesta syrjinnästä.
92 Lisäksi komissio väittää vastineessaan asiassa F‑75/08, että väite perusteluvelvollisuuden laiminlyönnistä on jätettävä tutkimatta, koska väitettä ei ole perusteltu. Väite on joka tapauksessa perusteeton, koska kantajat saivat tiedon riidanalaisten päätösten perusteina olevista syistä, kun hakijoille ilmoitettiin nämä tiedot valintamenettelyssä 30.10. ja 25.11.2007 välisenä aikana tehtyihin ”uudelleentarkastelua koskeviin pyyntöihin” annetuissa vastauksissa sekä 25.1.2008 tehtyihin valituksiin annetuissa vastauksissa.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
93 Aluksi on todettava, että kantajat perustavat kolmannen kanneperusteensa erityisesti henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 5 kohtaan, jota ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.
94 Tämä kanneperuste näyttää liittyvän ensimmäiseen ja toiseen kanneperusteeseen. Koska virkamiestuomioistuin on todennut, että nämä perusteet eivät ole perusteltuja edellä 43 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa ja 77 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa esitetyistä syistä, ei ole enää tarpeen pohtia, ovatko kantajat näyttäneet toteen sellaisten lainvastaisuuksien olemassaolon, joiden perusteella voidaan olettaa, että riidanalaisilla päätöksillä loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tämä kanneperuste on tehoton. Koska kahden ensimmäisen kanneperusteen tarkastelusta ilmenee, ettei kokeiden kulussa ole näytetty tapahtuneen lainvastaisuuksia, komissio ei voi lähteä siitä, että niitä olisi tapahtunut, ja todistaa, että niillä ei ollut vaikutuksia kyseisten kokeiden lopputulokseen ja että ne eivät johtaneet syrjintään.
95 Kanneperuste on myös ristiriitainen. Sen sanamuodosta ja erityisesti viittauksesta edellä mainituissa asioissa Torre ym. vastaan komissio ja Staelen vastaan parlamentti annettuihin tuomioihin seuraa, että kantajat näyttävät arvostelevan komissiota siitä, ettei se ole näyttänyt virkamiestuomioistuimessa toteen, ettei väitetyillä lainvastaisuuksilla ole ollut heidän esittämäänsä vaikutusta riidanalaisten kokeiden lopputulokseen.
96 Vaikka tätä kanneperustetta on tulkittava tällä tavoin, on kuitenkin myös todettava kantajien sekoittavan siinä yhtäältä perusteluvelvollisuuden, johon he vetoavat ja joka on henkilöstösääntöjen 25 artiklan ja palvelussuhteen ehtojen 11 ja 81 artiklan nojalla asianomaisille vastaisiin hallintopäätöksiin, joista voidaan nostaa kanne virkamiestuomioistuimessa, olennaisesti kuuluva muotoseikka, ja toisaalta kontradiktorisen menettelyn sekä puolustautumisoikeuksien harjoittamisen oikeudenkäynnissä, jossa edellä mainittuja säännöksiä ei voida soveltaa.
97 Tämän vuoksi kolmas kanneperuste on hylättävä.
98 Kaiken edellä esitetyn perusteella kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
99 Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen työjärjestyksen 2 osaston 8 luvun muiden säännösten soveltamista. Saman artiklan 2 kohdan mukaan kohtuuden niin vaatiessa virkamiestuomioistuin voi päättää, että asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut vain osittain tai että tätä ei lainkaan velvoiteta korvaamaan oikeudenkäyntikuluja.
100 Tästä tuomiosta seuraa, että kantajat ovat asian hävinneitä asianosaisia. Lisäksi komissio on vaatimuksissaan nimenomaisesti pyytänyt, että kantajat velvoitettaisiin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Asian olosuhteissa ei ole perusteltua soveltaa työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohtaa, minkä vuoksi kantajat on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
101 On kuitenkin otettava huomioon, että asian F‑20/08 kantajat ja asian F‑34/08 kantaja ovat nostaneet yhtäältä kanteet näissä asioissa ja toisaalta kanteen asiassa F‑75/08, jonka ovat nostaneet myös muut asian F‑75/08 kantajat.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
on ratkaissut asiat seuraavasti:
1) Asioiden F‑20/08, F‑34/08 ja F‑75/08 kanteet hylätään.
2) Aparicio ja muut kantajat, joiden nimet ovat liitteen kohdissa 1–18, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa F-20/08 ja 19/46:aa oikeudenkäyntikuluista asiassa F-75/08. Simon velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa F-34/08 ja 1/46-osaa oikeudenkäyntikuluista asiassa F-75/08. Kantajat, joiden nimet ovat liitteen kohdissa 19–40 ja 42–46, velvoitetaan korvaamaan 26/46:aa oikeudenkäyntikuluista asiassa F-75/08.
Kanninen | Boruta | Van Raepenbusch |
Julistettiin Luxemburgissa 29 päivänä syyskuuta 2009.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |
Tämän päätöksen teksti ja siinä mainittujen unionin tuomioistuinten päätösten tekstit, joita ei vielä ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla unionin tuomioistuimen seuraavalla internetsivulla: www.curia.europa.eu
LIITE
Koska tässä asiassa on niin monta kantajaa, heidän nimiään ei mainita tässä liitteessä.