Language of document : ECLI:EU:F:2013:49

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

24 päivänä huhtikuuta 2013

Asia F‑56/11

Giorgio Lebedef

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitomenettely – Kurinpitoseuraamus – Palkkaluokan alentaminen

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Giorgio Lebedef vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 6.7.2010 tehdyn kurinpitopäätöksen, jolla Euroopan komissio määräsi hänelle seuraamuksena palkkaluokan alentamisen kahdella palkkaluokalla saman tehtäväryhmän sisällä.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Giorgio Lebedef vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Määräajat – Prekluusio – Lainvoimaiseen kurinpitopäätökseen kohdistuvan perusteen, joka on esitetty toisesta kurinpitopäätöksestä nostetun kanteen yhteydessä, tutkimatta jättäminen – Tutkimatta jättäminen – Kahden päätöksen perustelujen samankaltaisuudella ei ole vaikutusta

(Henkilöstösääntöjen 86 artiklan 1 kohta, 90 ja 91 artikla; liitteessä IX olevan 9 artiklan 3 kohta ja 22 artikla)

2.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Seuraamus – Käsite – Urakehitystä koskeva kertomus ei kuulu käsitteeseen – Ylennyspisteiden menettäminen ja urakehityksen pysähtyminen tiettyyn palkkaluokkaan kuuluvat käsitteeseen

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla; liitteessä IX oleva 9 artikla)

3.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Seuraamus – Raskauttavat asianhaarat – Tehdyn virheen tahallisuuden aste – Ulottuvuus

(Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 10 artiklan c alakohta)

1.      Virkamiehellä ei ole oikeutta riitauttaa kurinpitoseuraamuksesta nostetun kanteen yhteydessä sellaisen aikaisemmin tehdyn toisen kurinpitopäätöksen laillisuutta, jonka osalta kanteen nostamisen määräaika on kulunut umpeen. Jos virkamiehelle vastaisesta päätöksestä ei ole nostettu kannetta asetetussa määräajassa, ei voida hyväksyä sitä, että kyseinen henkilö voisi kiertää tätä määräaikaa vetoamalla hänelle vastaisesta myöhemmästä toimesta nostetun kanteen yhteydessä perusteeseen, joka koskee aikaisempaa hänelle vastaista toimea ja perustuu pelkästään myöhemmässä hänelle vastaisessa toimessa olevaan viittaukseen aikaisempaan hänelle vastaiseen toimeen.

Henkilöstösääntöjen 86 artiklan 1 kohdasta ja 90 artiklan 2 kohdasta sekä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 3 kohdasta ja 22 artiklasta yhdessä luettuina ilmenee, että jokainen kurinpitomenettely johtaa itsenäiseen toimeen, jolla on oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa virkamiehen etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, ja josta voidaan nostaa henkilöstösäännöissä säädetyt kanteet. Se, että seuraamus on määrätty samalla perusteella kuin aikaisempi seuraamus, ei muuta sitä, että kyseiset toimet ovat itsenäisiä.

Jos virkamiehen, joka on antanut henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädettyjen ehdottomien määräaikojen kulua umpeen riitauttamatta häntä vastaan toteutettua kurinpitotoimenpidettä näissä artikloissa tarkoitetulla tavalla, sallittaisiin saattaa kurinpitotoimenpiteen pätevyys liitännäisesti riidan kohteeksi myöhemmästä kurinpitotoimenpiteestä nostetun kanteen yhteydessä, tämä olisi yhteensopimatonta niiden periaatteiden kanssa, jotka koskevat henkilöstösäännöillä käyttöön otettuja oikeussuojakeinoja, ja täten vaikutettaisiin vahingollisesti tämän järjestelmän vakauteen ja sen perustana olevaan oikeusvarmuuden periaatteeseen.

(ks. 34–36 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑142/00, Van Huffel v. komissio, 15.11.2001, 35 kohta

2.      Urakehitystä koskeva kertomus ei ole henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 9 artiklassa tarkoitettu seuraamus, vaan henkilöstösääntöjen 43 artiklan mukainen arviointi virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa. Näin ollen tilanteessa, jossa virkamiehelle on kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamuksena palkkaluokan alentaminen, ylempään palkkaluokkaan ylentämättä jättäminen ja ylennyspisteiden saamatta jääminen ovat kyseiseen seuraamukseen olennaisesti kuuluvia vaikutuksia.

(ks. 77 ja 78 kohta)

3.      Virhe, joka muodostuu siitä, että virkamies ei ole muuttanut käytöstään sen jälkeen, kun hänelle määrättiin seuraamus kurinpitopäätöksellä, johtuu tahallisuudesta ja merkitsee kyseisen virkamiehen syyllistyneen kurinpitomääräysten ilmeiseen rikkomiseen.

(ks. 86 ja 118 kohta)