Kanne 5.2.2024 – Meta Platforms Ireland v. komissio

(Asia T-55/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Meta Platforms Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat A. Komninos, G. Forwood, I. Sarmas ja H. Gafsen, lawyers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

hyväksymään ensimmäisen ja toisen kanneperusteen ja toteamaan, ettei delegoidun asetuksen (EU) 2023/1127¹ 5 artiklan 2 kohdan toista virkettä ja 4 kohtaa voida soveltaa kantajaan, ja täten kumoamaan 27.11.2023 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 8176 final, jossa määritetään Facebookiin ja Instagramiin sovellettava valvontamaksu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065² 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti

hyväksymään kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen kanneperusteen ja kumoamaan 27.11.2023 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 8176 final, jossa määritetään Facebookiin ja Instagramiin sovellettava valvontamaksu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti

määräämään työjärjestyksensä 88 artiklan nojalla kolmannessa kanneperusteessa pyydetyistä prosessinjohtotoimista siltä osin kuin se katsoo tämän tarpeelliseksi

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan tähän oikeudenkäyntiin liittyvät kantajan kulut ja kustannukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä laskettiin virheellisesti kantajan maksun enimmäismäärä viittaamalla Meta Platforms, Inc:in maailmanlaajuiseen voittoon valvontamaksuasetuksen 5 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen perusteella, sillä kyseisellä säännöksellä rikotaan digipalvelusäädöksen 43 artiklan 4 ja 5 kohtaa sekä SEUT 290 artiklan 1 kohtaa ja kyseisestä säännöksestä todettava, ettei sitä voida soveltaa SEUT 277 artiklan nojalla.

Toinen kanneperuste, joka mukaan valvontamaksuasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetyllä menetelmällä rikotaan digipalvelusäädöksen 43 artiklan 5 kohdan b alakohtaa ja SEUT 290 artiklan 1 kohtaa sekä loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, mistä syystä valvontamaksuasetuksen 5 artiklan 4 kohdasta on todettava, ettei sitä voida soveltaa SEUT 277 artiklan nojalla.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista päätöstä rasittaa se, että sillä loukataan kantajan oikeutta tulla kuulluksi nk. perimättä jääneiden määrien laskemisen osalta sekä aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää koskevan menetelmän osalta.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista päätöstä rasittaa perustelujen puuttuminen aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää koskevan menetelmän osalta.

Viides kanneperuste, jonka mukaan aktiivisten vastaanottajien kuukausittaisten keskimäärien laskemista koskeva menetelmä on virheellinen riidanalaisessa päätöksessä ja sillä rikotaan SEUT  290 artiklan 1 kohtaa, SEUT 291 artiklan 2 kohtaa, digipalvelusäädöksen 33 artiklan 3 kohtaa, 43 artiklan 4 kohtaa ja 87 artiklaa ja valvontamaksuasetuksen 4 artiklan 2 kohtaa sekä loukataan suhteellisuusperiaatetta.

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan kantajan valvontamaksu on laskettu virheellisesti ja sillä loukataan digipalvelusäädöksen 43 artiklan 5 kohdan b ja c alakohtaa.

____________

¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 täydentämisestä komission erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta perimiä valvontamaksuja koskevilla yksityiskohtaisilla menetelmillä ja menettelyillä 2.3.2023 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2023/1127 (EUVL 2023, L 149, s. 16).

¹ Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta 19.10.2022 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) (EUVL 2022 L 277, s. 1).