Yhdistetyt asiat T-273/06 ja T-297/06

ISD Polska sp. z o.o. ym.

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Valtiontuet – Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä – Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi – Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta – Kumoamiskanne – Asiavaltuus – Kanteen nostamisen määräaika – Tutkittavaksi ottaminen – Perusteltu luottamus – Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohta – Yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien palauttamiseen sovellettava korkokanta – Velvollisuus toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa – Korkoa korolle -menetelmä – Asetuksen (EY) N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Komission päätös, jolla valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi – Kanne, jonka on nostanut yhtiö, joka omistaa kaikki tuensaajan osakkeet

(EY 230 artiklan neljäs kohta)

2.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Julkaiseminen tai tiedoksianto

(EY 88 artiklan 2 kohta ja EY 230 artiklan viides kohta)

3.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Komission kirje, jossa vahvistetaan yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperintään sovellettava korkokanta

(EY 230 artiklan neljäs kohta; komission asetuksen N:o 794/2004 9 artiklan 1 ja 4 kohta)

4.      Valtiontuki – Perustamissopimuksen määräykset – Ajallinen soveltamisala

(EY 87 ja EY 88 artikla; vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirja N:o 8 ja liite IV)

5.      Valtiontuki – Sääntöjenvastaisen tuen takaisin periminen – Takaisinperinnässä noudatettavat menettelytavat – Se osuus kokonaismäärästä, joka kunkin yhteisvastuullisesti velallisena olevan yrityksen on palautettava

6.      Valtiontuki – Komission päätös valtion toimenpidettä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta – Komission suorittamien arviointien väliaikaisuus

(EY 88 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 6 artiklan 1 kohta)

7.      Valtiontuki – Sääntöjen vastaisen tuen takaisin periminen – Tuensaajan mahdollisen perustellun luottamuksen suojelu – Rajat

(EY 88 artikla)

8.      Valtiontuki – Sääntöjen vastaisen tuen takaisin periminen – Korkokannan määrittäminen

(EY 88 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta)

1.      Päätös voi koskea erikseen muita kuin sitä, jolle se on osoitettu, ainoastaan silloin, kun tämä päätös vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan näin ollen yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu, on yksilöity.

Sellaisen komission päätöksen suhteen, jolla tuen todetaan olevan yhteismarkkinoille soveltumaton, tilanne on näin sellaisen yrityksen osalta, joka omistaa 100-prosenttisesti yrityksen, jolle riidanalainen päätös on osoitettu. Kyseinen yritys erottuu suhteessa tähän päätökseen kaikista muista ja erityisesti muista kyseisten markkinoiden taloudellisista toimijoista.

(ks. 40 ja 43 kohta)

2.      EY 230 artiklan viidennen kohdan sanamuodosta ilmenee, että päivä, jona toimesta saadaan tieto, on kanteen nostamista koskevan määräajan alkamispäivän perusteena toissijainen toimen julkaisemispäivään tai sen tiedoksiantamispäivään verrattuna. Sellaisen komission päätöksen, jossa valtiontuen todetaan olevan yhteismarkkinoille soveltumaton, julkaiseminen ei ole kyseisen päätöksen voimaantulon edellytys. Vakiintuneen käytännön mukaista on kuitenkin, että komission päätökset, joilla päätetään EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen valtiontukia koskeva tutkinta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Niinpä kantaja voi perustellusti uskoa, että päätös julkaistaan.

(ks. 55–57 kohta)

3.      Valtiontukien alalla sellaisena toimena, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia ja joka täten voidaan riitauttaa, on pidettävä komission kirjettä, jossa vahvistetaan yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperintään sovellettava korko.

Vaikka EY 88 artiklan soveltamisesta annetun asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 2 kohdassa säädetään, että takaisin perittävään tukeen lisätään korko, ”jonka suuruuden komissio vahvistaa”, asetuksen N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että mainitun artiklan 1 kohdan mukaisen korkokannan laskemiseksi tarvittavien tietojen puuttuessa komissio voi läheisessä yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ”vahvistaa” valtiontuen takaisinperintäkoron eri menetelmällä yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle käytettävissään olevien tietojen perusteella. Tästä seuraa, että valtiontukien takaisinperintään sovellettavan korkokannan määrittää sitovalla tavalla komissio, vaikkakin läheisessä yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

(ks. 65 ja 66 kohta)

4.      Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan liitteenä oleva Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta tehty pöytäkirja N:o 8 on liittymissopimuksen IV liitteeseen ja EY 87 ja EY 88 artiklaan nähden erityismääräys. Mainitulla pöytäkirjalla laajennetaan komission EY:n perustamissopimuksen nojalla suorittama valtiontukien valvonta tukiin, joita Puolan terästeollisuuden uudelleenjärjestelyyn on myönnetty tiettynä ajanjaksona ennen Puolan tasavallan liittymistä Euroopan unioniin.

(ks. 97 kohta)

5.      Kansallisten viranomaisten on komission päätöstä, jolla lainvastainen tuki määrätään perittäväksi takaisin, soveltaessaan määritettävä takaisinmaksun yksityiskohdat, mukaan luettuna kysymys siitä, mikä osuus kokonaismäärästä kunkin yhteisvastuullisesti velallisina olevan yrityksen on palautettava.

(ks. 117 kohta)

6.      EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tutkinnan vaiheen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi se, että komissio saa käyttöönsä kattavat tiedot kaikista asiaan liittyvistä seikoista. EY 88 artiklan soveltamisesta annetun asetuksen N:o 659/1999 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkinnan aloittamispäätöksessä esitetään asiaan liittyvät oikeudelliset seikat ja tosiseikat lyhyesti, komission ”alustava arvio” ehdotetun toimenpiteen tukiluonteesta ja epäilyt toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Tässä päätöksessä pyydetään lisäksi asianomaista jäsenvaltiota ja muita asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa. Komission analyysi on täten väistämättä luonteeltaan alustava. Tästä seuraa, että komissiolla ei voi olla velvollisuutta esittää täydellistä arviota kyseisestä tuesta tämän menettelyn aloittamista koskevassa tiedonannossaan. Sitä vastoin on välttämätöntä, että komissio määrittää riittävästi tutkintansa puitteet, jotta niiden, joita asia koskee, oikeutta esittää huomautuksiaan ei tehtäisi tyhjäksi.

(ks. 124–126 kohta)

7.      Yritykset, joita ei ole kannustettu yhteisön toimella tekemään päätöstä, josta sittemmin olisi aiheutunut niille haitallisia vaikutuksia ja jotka eivät ole olleet yhteisön toimielimen sellaisen niille edullisen hallintotoimen edunsaajia, jonka kyseinen toimielin olisi taannehtivasti peruuttanut, eivät voi vedota luottamukseen, joka niillä on ollut siihen, että niiden saamaa tukea pidettäisiin palautettuna.

(ks. 134 kohta)

8.      EY 88 artiklan soveltamisesta annetun asetuksen N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tuen takaisinperintään sovellettavan koron määrittäminen on toteutettava ”läheisessä yhteistyössä” kyseisen jäsenvaltion kanssa. Komissiolla on tämän koron määrittämisessä tiettyä harkintavaltaa. Asetuksen N:o 794/2004 11 artiklan 2 kohdan mukaan korolle lasketaan korkoa tuen takaisinperintään saakka. Vuoden aikana kertyneelle korolle lasketaan korkoa kunakin seuraavana vuonna.

(ks. 162, 164 ja 165 kohta)