Asia T‑1/12

Ranskan tasavalta

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Pelastamis- ja rakenneuudistustuki vaikeuksissa oleville yrityksille – Rakenneuudistustuet, jotka Ranskan viranomaiset aikoivat myöntää SeaFrance SA:lle – Osakepääoman korotus ja lainat, jotka SNCF myönsi SeaFrancelle – Päätös, jolla tuet todetaan sisämarkkinoille soveltumattomiksi – Valtiontuen käsite – Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste – Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetut suuntaviivat

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.1.2015

1.      Valtiontuki – Käsite – Oikeudellinen luonne – Tulkinta objektiivisten seikkojen perusteella – Tuomioistuinvalvonta

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

2.      Valtiontuki – Käsite – Arviointi yksityisen sijoittajan näkökulmasta – Arviointi ottaen huomioon riidanalaisen toimenpiteen kaikki merkitykselliset seikat ja sen asiayhteys – Valtion peräkkäiset toimenpiteet, joiden välillä on erottamaton yhteys – Toteutettujen toimenpiteiden arviointi kokonaisuutena – Sallittavuus

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

3.      Valtiontuki – Käsite – Arviointi yksityisen sijoittajan näkökulmasta – Arviointi ottaen huomioon riidanalaisen toimenpiteen kaikki merkitykselliset seikat ja sen asiayhteys – Peräkkäiset toimenpiteet, joiden välillä on erottamaton yhteys – Kattava analyysi näiden toimenpiteiden tuotosta

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

4.      Valtiontuki – Käsite – Arviointi vain SEUT 107 artiklan 1 kohdan yhteydessä – Aikaisemman käytännön huomioon ottaminen ei ole sallittua

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

5.      Kumoamiskanne – Kohde – Päätös, joka perustuu useisiin perusteluihin, joista jokainen riittää sen päätösosan perustelemiseksi – Valtiontukia koskeva päätös – Kanneperusteet, jotka koskevat sellaista virhettä tai muuta lainvastaisuutta, joka vaikuttaa vain yhteen perusteluun – Tehoton kanneperuste, joka ei voi johtaa päätöksen kumoamiseen

(SEUT 263 artikla)

6.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joita voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävät tuet – Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi – Tuensaajayrityksen oma rahoitusosuus – Laina, jota ei voida ottaa huomioon omana rahoitusosuutena

(SEUT 107 artiklan 3 kohta; komission tiedonannon 2004/C 244/02 7, 43 ja 44 kohta)

7.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joita voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävät tuet – Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi – Tuensaajayrityksen oma rahoitusosuus – Pienemmän oman rahoitusosuuden kuin 50 prosenttia hyväksyminen poikkeusolojen tai erityisten vaikeuksien vallitessa – Harkinnassa huomioon otettavat seikat – Talouskriisi ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen, jotka kohdistuvat yrityksiin yleisesti, eivät kuulu huomioon otettaviin seikkoihin

(SEUT 107 artiklan 3 kohta; komission tiedonannon 2004/C 244/02 44 kohta)

8.      Euroopan unioni – Omistusoikeusjärjestelmät – Neutraalisuuden periaate – Perussopimuksen perussääntöjen soveltaminen – Liittyminen valtiontukia koskeviin määräyksiin

(SEUT 107 artiklan 1 kohta ja SEUT 345 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 29 ja 30 kohta)

2.      Komission on yksityinen sijoittaja ‑arviointiperusteen soveltamista tutkiessaan aina tutkittava riidanalaisen toimenpiteen kaikki merkitykselliset seikat ja sen asiayhteys, ja tätä arviointiperustetta useampiin valtion peräkkäisiin toimenpiteisiin sovellettaessa sen on tutkittava, onko näiden toimenpiteiden välillä niin läheisiä yhteyksiä, että niitä on mahdotonta erotella toisistaan ja että kyseisiä toimenpiteitä on sen vuoksi pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa yhtenä ainoana toimenpiteenä.

Useampien valtion peräkkäisten toimenpiteiden välistä erottamatonta yhteyttä arvioitaessa on otettava arviointiperusteina huomioon muun muassa näiden toimenpiteiden ajoitus, niiden tarkoitus ja yrityksen tilanne toimenpiteiden toteuttamishetkellä.

Kun julkinen yritys toteuttaa vaikeuksissa olevan tytäryhtiönsä hyväksi pelastamistuen ja sen jälkeen pääomapohjan vahvistamisen ja lainoja – jotka asianomaisen jäsenvaltion mukaan eivät ole tukea vaan yksityinen sijoittaja ‑arviointiperusteen mukaisesti itsenäinen sijoitus – komissio voi ottaa asiayhteyteen liittyvinä seikkoina huomioon muun muassa rakenneuudistussuunnitelman kehitysvaiheet, kyseisen julkisen yrityksen kaksoisroolin tukien toimeenpanijana ja oman rahoitusosuuden osaksi tarvittavien varojen luotonantajana sekä sen, ettei mikään valtiosta riippumaton yksityinen sijoittaja osallistu rakenneuudistuksen toteuttamiseen.

(ks. 32–34, 47, 50 ja 55 kohta)

3.      Kun julkinen yritys toteuttaa vaikeuksissa olevan tytäryhtiönsä hyväksi pelastamistuen ja sen jälkeen pääomapohjan vahvistamisen ja lainoja, jotka toimenpiteinä muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, komissio soveltaa yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta asianmukaisesti ottaessaan huomioon riidanalaisten lainojen korkojen ja lyhennysten maksamisen vaikutuksen pääomapohjan vahvistamisen tuottavuuteen tehdessään kattavan analyysin tuotosta, jonka kyseinen julkinen yritys ainoana yksityisenä sijoittajana saattoi odottaa saavansa toimenpiteistä, jotka se oli toteuttanut tai aikoi toteuttaa tuensaajayrityksen pelastamisen ja rakenneuudistuksen yhteydessä näitä toimenpiteitä kokonaisuutena tarkastellen. Komission ei tällöin tarvitse ryhtyä tutkimaan tarkemmin kysymystä, olivatko kunkin lainan myöntämisen ehdot markkinaehtojen mukaisia.

Yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta tällaiseen toimenpiteiden erottamattomaan kokonaisuuteen sovellettaessa se seikka, että kaksoisroolissa tukien toimeenpanijana ja oman rahoitusosuuden osaksi tarvittavien varojen luotonantajana toimiva julkinen yritys on ainoa tuensaajayritykselle rakenneuudistuksen rahoittamiseen tarvittavia varoja toimittava taho, koska yksikään ulkopuolinen yksityinen sijoittaja ei osallistu tähän hankkeeseen sen rinnalla, tukee johtopäätöstä, jonka mukaan markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja ei toteuttaisi vaikeuksissa olevan yrityksen hyväksi tällaista toimenpiteiden kokonaisuutta.

(ks. 47, 53 ja 54 kohta)

4.      Sitä, onko tietty toimenpide luonteeltaan valtiontuki, on arvioitava vain SEUT 107 artiklan 1 kohdan yhteydessä eikä komission väitetyn aikaisemman ratkaisukäytännön kannalta. Komission aikaisempaan käytäntöön nojautuminen olisi lisäksi erityisen arveluttavaa pelastamis- ja rakenneuudistustukien yhteydessä, jossa kunkin tapauksen arviointi on vahvasti riippuvainen tuen saajan yksilöllisestä taloudellisesta tilanteesta, tuen saajan toimialan yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja tuensaajan toimintaympäristön oikeussäännöistä.

(ks. 58 kohta)

5.      Kun päätöksen tietyillä perusteluilla voidaan yksin perustella päätös oikeudellisesti riittävästi, virheet, jotka saattaisivat rasittaa päätöksen muita perusteluita, eivät missään tapauksessa vaikuta sen päätösosaan. Lisäksi on selvää, että kanneperuste, joka ei paikkansa pitäessäkään voisi johtaa toimen kumoamiseen kantajan vaatimusten mukaisesti, on hylättävä tehottomana.

(ks. 73 kohta)

6.      Kun julkisen yrityksen vaikeuksissa olevan tytäryhtiönsä hyväksi toteuttamat toimenpiteet eli lainat, pääomapohjan vahvistaminen ja pelastamistuki ovat kokonaisuutena tarkasteltuina valtiontukea, kyseisiä lainoja ei missään tapauksessa voida ottaa huomioon valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 7, 43 ja 44 kohdassa tarkoitettuna tuensaajayrityksen omana osuutena sen rakenneuudistuksen kustannuksista.

(ks. 86 kohta)

7.      Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 44 kohdan mukaan komissio voi sellaisten poikkeusolojen tai erityisten vaikeuksien vallitessa, jotka jäsenvaltion on näytettävä toteen, hyväksyä pienemmän oman rahoitusosuuden kuin suuryrityksiin sovellettava 50 prosenttia.

Koska talouskriisi ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen kohdistuvat yrityksiin yleisesti, niitä ei tältä osin voida pitää yhtä ainoaa yritystä koskevina poikkeusoloina tai erityisinä vaikeuksina.

(ks. 88 ja 89 kohta)

8.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 94, 95, 99 ja 100 kohta)