Kanne 20.9.2008 - Fluorsid ja Minmet v. komissio

(Asia T-404/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Fluorsid ja Minmet (Assemini, Italia) (edustajat: asianajaja L. Vasques ja asianajaja F. Perego)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.180 - Aluminiumfluoridi) 25.6.2008 tehdyn komission päätöksen (C2008) 3043, joka annettiin tiedoksi Fluorsidille ja Minmetille 11.7.2008 ja 9.7.2008, tai toissijaisesti työjärjestyksen 44 artiklan 2 kohdan nojalla, että se alentaa kyseisellä päätöksellä Fluorsidille ja Minmetille määrätyn sakon määrää

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat riitauttavat tällä kanteella komission päätöksen, jolla se totesi perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ja 53 artiklan 1 kohtaa rikotun ja jolla se tämän vuoksi määräsi, että kantajien on yhdessä maksettava 1 600 000 euron suuruinen sakko, koska ne ovat vakavasti rikkoneet perustamissopimuksen 81 artiklaa.

Kantajat vetoavat väitteidensä tueksi seuraaviin seikkoihin:

Vahingon aiheutumista ETA:lla ja perustamissopimuksen 81 artiklan määräysten rikkomista ei ole todistettu. Ne korostavat tältä osin olevan mahdotonta olettaa, että neljä pienikokoista yritystä, joista yhdellä ei edes ollut laskusta ETA:lla vuonna 2000, voisivat teoreettisestikaan yksin asettaa hintoja suurille alumiinintuottajille (jäljempänä myös smelter) markkinoilla, joilla hinnat määräytyvät tarjonnan eivätkä kysynnän mukaan.

Perustamissopimuksen 253 artiklassa ja asetuksen 1/2003 2 artiklassa edellytettyä velvollisuutta todistaa rikkominen ei ole noudatettu, sillä väitettyä rikkomista on luvattomasti muutettu komission todistustaakan keventämiseksi. Ne väittävät tältä osin, että komissio on voinut saada todisteita kilpailijoiden välisestä tietojenvaihdosta, mutta ei rajoittavasta aikomuksesta. Tämä rikkomisen määrittämisen muuttaminen on suosinut komissiota, joka on voinut vedota hard core restrictionseja varten määrättyihin per se rule -mekanismeihin, ja on näin keventänyt omaa todistustaakkaansa, eikä komissio ole ottanut huomioon, että väitetyllä rikkomisella ei ole ollut mitään vaikutusta markkinoilla.

Asetuksen N:o 1/2003 27 artiklaa, puolustautumisoikeuksia ja perustamissopimuksen 253 ja 173 artiklaa on rikottu, koska komissio ei mainitse Fluorisidin leniency`ä Statements of objectionsissa (SO), koska se on tutkinut asian ja hankkinut asiakirjoja menettelyn asiakirjavihkoon SO:n jälkeen ja koska se on lopullisessa päätöksessä kiistänyt eri rikkomisen kuin SO:ssa moititun rikkomisen (6 kuukautta kestäneen jatkuneen rikkomisen).

Kantajat väittävät myös, että

Lopullisessa päätöksessä nojaudutaan Minmetin syyllisyyden tueksi sitä vastaan puhuviin asiakirjoihin, joita ei millään tavoin mainita SO:ssa.

Komissio, joka on SO:ssa täysin sivuuttanut Fluorsidin leniency`n puolustautumisoikeuksien vastaisesti, on myöhemmin sisällyttänyt menettelyn asiakirjoihin joko kantajien leniency`n tai lisäyksen SO:n jälkeen jätettyyn leniency`yn. Tällä tavoin komissio on i) luonut leniency`ä koskevan epavarmuuden ja estänyt kantajia oikeassa ajassa ja käyttämästä sisällöllisesti oikein puolustautumisoikeuksia, ja rikkonut komission yhteistyötiedonannon 29 artiklaa, ii) komissio on jatkanut tutkimuksiaan SO:n jälkeen ja lisännyt asiakirjoja asiakirjavihkoon, ja näin se on rikkonut perustavanlaatuisia menettelysääntöjä kaikkien menettelyyn osallistuneiden vahingoksi.

Komissio on määrittänyt aluminiumfluoridin maantieteelliset markkinat ristiriitaisesti ja ilman asianmukaisia perusteluja, ja se on arvioinut markkinoiden arvon täysin epäloogisesti.

____________