Valitus, jonka Global Nanotechnologies AE schediasmou anaptyxis paraskevis kai emporias ylikon nanotechnologias (Glonatech)on tehnyt 13.2.2024 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-409/22, Glonatech v. REA, 13.12.2023 antamasta tuomiosta

(Asia C-114/24 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Global Nanotechnologies AE schediasmou anaptyxis paraskevis kai emporias ylikon nanotechnologias (Glonatech) (edustaja: N. Scandamis, dikigoros)

Muu osapuoli/muut osapuolet: Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaan tai osittain ja

toteaa, että REA:n 22.12.2021 päivätty velkomisilmoitus nro 3242113938, jolla valittajaa vaaditaan maksamaan summa, jonka oikaistu määrä on 202 833,48 euroa, on pätemätön ja vailla oikeusvaikutuksia

toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee asian uudelleen sille esitettyjen vaatimusten suuntaisella tavalla

joka tapauksessa velvoittaa REA:n korvaamaan valittajalle oikeudenkäyntikulut, joita sille on aiheutunut tästä muutoksenhausta ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste, joka koskee tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin kieltäytyi soveltamasta hyvän hallinnon periaatetta asianmukaisena periaatteena avustussopimuksen osapuolten epäsymmetrisen aseman kannalta.

Toinen valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi unionin oikeutta virheellisesti siltä osin kuin on kyse kiinteämääräisestä rahoituksesta, josta on sovittu, kun konkreettisia tuloksia on saavutettu.

Kolmas valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitessaan avustussopimusta edellä mainittujen, virheellisesti tulkittujen unionin oikeuden säännösten ja määräysten valossa siltä osin kuin on kyse kiinteämääräisen rahoituksen muodossa olevien unionin osuuksien ulottuvuudesta ja vaikutuksesta ja tulkitessaan Belgian oikeutta siten, että se on myös osa ius communea lojaliteettiperiaatteen osalta.

Neljäs valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin menetteli virheellisesti arvioidessaan esitettyä näyttöä siltä osin kuin se tulkitsi virheellisesti seikkoja, jotka oli selvitettävä kiinteämääräisen rahoituksen osalta ja siltä osin kuin se vääristi tätä näyttöä katsoessaan, ettei niillä ole lainmukaista todistusvoimaa.

Viides valitusperuste, joka perustuu siihen, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi virheellisesti valittajan väitteen, jonka mukaan – kun REA ruokki epäilyjä, kun sellaisia sääntöjenvastaisuuksia ei ollut, jotka REA itse olisi loppujen lopuksi tunnustanut ”ei-systemaattisiksi” ja tuloksiin/toteutuneisiin seikkoihin perustuvan rahoituksen erityisestä luonteesta huolimatta – todistustaakan olisi oltava käänteinen Belgian siviilikoodeksin 1315 §:n mukaisesti ja suhteellisuusperiaatetta olisi sovellettava täysimääräisesti myöntämisedellytysten osalta sellaisena kuin ne on asetettu heti alussa ja sellaisena kuin niitä on täsmennetty täytäntöönpanon aikana.

____________