Language of document :

Kanne 10.1.2014 – Electrabel ja Dunamenti Erőmű v. komissio

(Asia T-40/14)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Electrabel (Bryssel, Belgia) ja Dunamenti Erőmű Zrt. (Százhalombatta, Unkari) (edustaja: asianajaja J. Philippe)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi

toteamaan, että Euroopan komissiota on pidettävä sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa siitä, että valtiontuesta C 41/2005 4.6.2008 tehty päätös 2009/609/EY (EUVL L 225, s. 53) (sähkönhankintasopimusta koskeva päätös) oli annettu lainvastaisesti;

velvoittamaan komission korvaamaan kantajille yhdessä täysimääräisesti niille aiheutuneet vahingot, jotka johtuvat valtion omistuksessa olevan sähkön tukkumyyjän Magyar Villamos Művekin (MVM) ja sähköntuottaja Dunamentin välillä 10.10.1995 tehdyn sähkönhankintasopimuksen (sähkönhankintasopimus) lainvastaisesta ennenaikaisesta päättämisestä valtiontuesta C 41/2005 4.6.2008 tehdyn päätöksen 2009/609/EY nojalla, ja joiden määrä on vähintään 250 miljoonaa euroa, jota määrää tarkistetaan ja korjataan tulevaisuudessa saatavan tiedon mukaan

velvoittamaan korvauksesta maksettavaksi korkoa siitä päivästä alkaen, jona annetaan tuomio, jossa vahvistetaan velvollisuus maksaa vahingonkorvausta käsiteltävässä asiassa 8 prosentin vuotuisen korkokannan suuruisena tai muun sellaisen korkokannan mukaisena, jonka unionin yleinen tuomioistuin voi harkintavaltaa käyttäessään asettaa ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että sähkönhankintasopimusta koskeva päätös on ilmeisen lainvastainen. Kantajat väittävät, että sähkönhankintasopimusta koskeva päätöstä (joka on tällä hetkellä riitautettu unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-179/09) rasittavat lukuisat vakavat virheet, jotka ovat ristiriidassa kilpailusääntöjen soveltamisen varmistamisesta vastaavan toimielimen tavanomaisen toiminnan kanssa ja joiden näin ollen tulisi johtaa unionin vastuun syntymiseen

Sähkönhankintasopimusta koskevaan päätökseen sisältyvät tiedot osoittavat selvästi, ettei sähkönhankintasopimuksella annettu mitään taloudellista etua

sähkönhankintasopimus oli osa Dunamentin yksityistämispakettia, ja se tehtiin ennen yksityistämistä, mistä syystä sen arvo määriteltiin Electrabelin maksaman hinnan mukaan, mutta komissio kieltäytyi ottamasta hintaa huomioon, mikä merkitsi ilmeistä unionin oikeuden rikkomista;

sähkönhankintasopimusta koskevan päätöksen takaisinperintää koskevaa määräystä rasittavat niin vakavat virheet, että tunnettujen talousasiantuntijoiden tekemissä laskelmissa päädyttiin negatiiviseen tukeen, mikä tarkoittaa, ettei tukea ole lainkaan.

Kantajat väittävät, ettei näin vakavat virheet voi selittyä tapauksen monimutkaisuudella ensi arviolta tai objektiivisilla rajoitteilla, jotka koskevat komission toimintaa valtiontukien valvonnassa. Pikemminkin nämä virheet johtuvat suurelta osin siitä, että komissio kieltäytyi tutkimasta sähkönhankintasopimusta erikseen, ja ne ovat selkeitä todisteita siitä, että komissio jätti vakavalla tavalla noudattamatta rajoja, joita sen harkintavallan käytölle on asetettu.

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajille on aiheutunut todellista vahinkoa sähkönhankintasopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä. Komission lainvastaisen toiminnan vuoksi sähkönhankintasopimus päätettiin ennen sopimuksessa määrätyn ajan päättymistä. Kantajat väittävät, että tästä ennenaikaisesta päättämisestä aiheutui niille erittäin merkittävää vahinkoa ja että nämä vahingot, joiden tarkkaa määrää ei vielä voida määritellä, ovat yli 250 miljoonan euron suuruiset.

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että komission lainvastaisen toiminnan ja kantajille aiheutuneen vahingon välillä on välitön syy-yhteys. Kantajat väittävät, että jos komissio olisi toiminut unionin oikeuden mukaisesti, sähkönhankintasopimuksia ei olisi päätetty ennenaikaisesti, jolloin lainvastaisesta sähkönhankintasopimusta koskevasta päätöksestä kantajille aiheutuneilta vahingoilta olisi vältytty.