UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

15 päivänä kesäkuuta 2011

Asia T‑510/09 P

V

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Palvelukseen ottamisesta kieltäytyminen virantoimituksen edellyttämän fyysisen soveltuvuuden puuttumisen vuoksi – Virkamiestuomioistuimen perusteluvelvollisuus

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑33/08, V vastaan komissio, 21.10.2009 antaman tuomion (Kok. H., s. I‑A‑1‑403 ja II‑A‑1‑2159) kumoamista.

Ratkaisu:      Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑33/08, V vastaan komissio, 21.10.2009 antama tuomio kumotaan siltä osin kuin virkamiestuomioistuin ei lausunut V:n istunnossa esittämästä kanneperusteesta, joka koski sitä, ettei lääketieteellisen lautakunnan puheenjohtajaa ollut merkitty Belgian lääkäriliiton lääkäriluetteloon. Valitus hylätään muilta osin. V:n asiassa F‑33/08 virkamiestuomioistuimessa nostama kanne hylätään. V vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle valituksen käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Edellä mainitun asian V vastaan komissio käsittelystä virkamiestuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvataan kyseisessä asiassa annetun tuomion tuomiolauselman 2 ja 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Palvelukseen ottamisesta kieltäytyminen fyysisen soveltumattomuuden takia – Soveltumattomuudesta tehdyn lääketieteellisen lausunnon sääntöjenvastaisuus – Lääketieteellisen lautakunnan sääntöjenvastaisen lausunnon perusteella antama lopullinen lausunto – Lainvastaisuus

(Henkilöstösääntöjen 33 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Prosenssinjohtotoimet – Asiakirjan esittämispyyntö – Luottamuksellisuuden tutkiminen – Soveltamatta jättäminen jos kieltäytyminen perustuu asiakirjojen luottamuksellisuuteen virkamiestuomioistuimeen nähden

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 2 kohta)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Virkamiestuomioistuimen implisiittiset perustelut – Sallittavuus – Rajat – Velvollisuus lausua jokaisesta väitetystä lainvastaisuudesta

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

1.      Toimielimen neuvoa-antavan lääkärin palvelukseen ottamisen yhteydessä suorittaman lääkärintarkastuksen perusteella antaman kielteisen lääketieteellisen lausunnon sääntöjenvastaisuus voi vaikuttaa lääketieteellisen lautakunnan, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu henkilöstösääntöjen 33 artiklan nojalla, antaman lopullisen lausunnon lainmukaisuuteen ja mainitun lopullisen lausunnon perusteella tehdyn, palvelukseen ottamisesta kieltäytymistä koskevan päätöksen lainmukaisuuteen.

Tältä osin vaikka pitää paikkansa, että lääketieteellinen lautakunta voi suorittaa hakijan tilanteesta täydellisen ja puolueettoman uudelleenarvion, asiaa ei kuitenkaan voida saattaa pätevästi lääketieteellisen lautakunnan käsiteltäväksi jos neuvoa-antavan lääkärin sääntöjenmukainen kielteinen lääketieteellinen lausunto puuttuu.

(ks. 51 ja 52 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑10/93, A v. komissio, 14.4.1994 (Kok. H., s. I‑A‑119 ja II‑387, 27 kohta)

2.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti virkamiestuomioistuin voi määräyksen antamalla vaatia luottamuksellisiksi väitettyjen asiakirjojen esittämistä, ja se on samalla velvollinen selvittämään, onko asianosaisen, joka vetoaa asiakirjojen luottamuksellisuuteen, perusteltua vastustaa niiden toimittamista toiselle asianosaiselle. Ainoa mahdollinen tuomioistuimen reaktio tilanteessa, jossa määräystä ei noudateta, on se, että se tekee tästä päätelmät ratkaisussaan, jolla asian käsittely päätetään, edellyttäen että se on käyttänyt kaikki keinot, jotka sillä oli käytettävissään kyseessä olevien asiakirjojen esittämiseksi.

Tästä määräyksestä käy ilmi, että tiettyjen tietojen luottamukselliseen luonteeseen ei voida vedota suoraan virkamiestuomioistuinta vastaan. Tämän määräyksen soveltaminen johtaa nimittäin välttämättä siihen, että virkamiestuomioistuin saa tietoonsa näiden tietojen sisällön ja tarkastelee, ovatko ne luottamuksellisia päättääkseen, voidaanko ne toimittaa toiselle asianosaiselle.

Kun kantaja, joka on vedonnut yksityiselämänsä suojaan, kieltäytyy siitä, että virkamiestuomioistuimen tietoon saatetaan lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien, vastapuolen hallussa olevien asiakirjojen sisältö, virkamiestuomioistuin ei voi soveltaa työjärjestyksensä 44 artiklan 2 kohtaa, koska tässä määräyksessä ei tarkoiteta tilannetta, jossa asianosainen vetoaa luottamuksellisuuteen virkamiestuomioistuinta vastaan vastustaakseen sitä, että virkamiestuomioistuimelle toimitetaan asiakirjoja, joita asianosainen kuitenkin pitää tarpeellisina asian ratkaisemista varten.

(ks. 72–75 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑560/08 P, komissio v. Meierhofer, 12.5.2010 (Kok., s. II‑1739, 68–74 kohta)

3.      Virkamiestuomioistuimelle Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan ensimmäisen virkkeen ja sen liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuuluva perusteluvelvollisuus ei merkitse, että sen olisi vastattava yksityiskohtaisesti jokaiseen asianosaisten esittämään väitteeseen, varsinkaan silloin, kun väitteet eivät ole riittävän selviä ja täsmällisiä ja kun niiden tueksi ei ole esitetty riittäviä todisteita. Tämä perusteluvelvollisuus kuitenkin edellyttää vähintään, että virkamiestuomioistuin tutkii kaikki lainvastaisuuksia koskevat väitteet, joita sille on esitetty. Virkamiestuomioistuimen perustelut voivat siten olla implisiittisiä, kunhan henkilö, jota virkamiestuomioistuimen ratkaisu koskee, saa niiden avulla selville kyseisen ratkaisun syyt ja muutoksenhakutuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se kykenee harjoittamaan valvontaansa.

Tältä osin virkamiestuomioistuimen tuomio on kumottava, koska siinä ei anneta vastausta perusteeseen, josta on esitetty näkemyksiä istunnon aikana ja joka on erillinen peruste, jota ei voida liittää yhteenkään kirjallisesti esitettyyn perusteeseen. Jos nimittäin perustetta ei mainita istunnon pöytäkirjassa eikä tuomion yhdessäkään kohdassa, kantajalla ei ole mahdollisuutta ymmärtää syitä, joiden vuoksi tämä peruste on jätetty pois virkamiestuomioistuimen päättelyistä.

(ks. 83, 85–88 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑105/04 P, Nederlandse Federatieve Vereniging voor de Groothandel op Elektrotechnisch Gebied v. komissio, 21.9.2006 (Kok., s. I‑8725, 72 kohta); asia C‑167/06 P, Komninou ym. v. komissio, 25 10 2007, 2 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia C‑16/07 P, Chetcuti v. komissio, 9.10.2008 (Kok., s. I‑7469, 87 kohta)