Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.10.2011 - Dufour v. EKP
(Asia T-436/09)
(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Päätös 2004/258/EY - EKP:n tietokannat, joita käytettiin henkilöstön palvelukseen ottamista ja tehtäväkiertoa koskevien kertomusten laatimiseen - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Kumoamiskanne - Oikeussuojan tarve - Tutkittavaksi ottaminen - Asiakirjan käsite - Vahingonkorvauskanne − Ennenaikaisuus)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Julien Dufour (Jolivet, Ranska) (edustajat: asianajajat I. Schoenacker Rossi ja H. Djeyaramane)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: aluksi K. Laurinavicius ja S. Lambrinoc, sitten S. Lambrinoc ja P. Embley)
Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamiehet: B. Weis Fogh ja S. Juul Jørgensen), Suomen tasavalta (asiamiehet: aluksi J. Heliskoski, H. Leppo ja M. Pere, sitten J. Heliskoski ja H. Leppo) ja Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: A. Falk, K. Petkovska ja S. Johannesson)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja C. ten Dam)
Oikeudenkäynnin kohde
Yhtäältä EKP johtokunnan päätöksen, joka annettiin tiedoksi kantajalle EKP:n pääjohtajan 2.9.2009 päivätyllä kirjeellä ja jossa hylättiin kantajan pyyntö saada tutustua tietokantoihin, joita käytettiin sen henkilöstön palvelukseen ottamista ja tehtäväkiertoa koskevien kertomusten laatimiseen, kumoamisvaatimus ja toisaalta vaatimus siitä, että EKP velvoitetaan luovuttamaan kyseiset tietokannat kantajalle, ja lopuksi vaatimus sen vahingon korvaamisesta, joka kantaja väittää itselleen aiheutuneen hänen asiakirjoihin tutustumista koskevan pyyntönsä hylkäämisen vuoksi.
Tuomiolauselma
Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan päätös, joka annettiin tiedoksi Julien Dufourille EKP:n pääjohtajan 2.9.2009 päivätyllä kirjeellä, kumotaan.
Kanne hylätään muilta osin.
EKP vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Julien Dufourin oikeudenkäyntikulut.
Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.
____________1 - EUVL C 11, 16.1.2010.