Asia T-713/14

International and European Public Services Organisation (IPSO)

vastaan

Euroopan keskuspankki

EKP – EKP:n henkilöstö – Vuokratyöntekijät – Saman vuokratyöntekijän palvelussuhteen enimmäiskeston rajoittaminen – Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Yksityistä suoraan ja erikseen koskeva toimi – Oikeussuojan tarve – Kanteen nostamisen määräaika – Tutkittavaksi ottaminen – Kantajana olevalle ammattijärjestölle ei ole annettu tietoja eikä sitä ole kuultu – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13.12.2016

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Arviointi objektiivisten kriteerien mukaan – Euroopan keskuspankin päätös saman vuokratyöntekijän palvelussuhteen enimmäiskeston rajoittamisesta – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

(SEUT 263 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Toimi, jossa esitetään toimielimen aikomus noudattaa tietyllä alalla tiettyä toimintalinjaa – Tällainen toimi ei kuulu kyseisen käsitteen soveltamisalaan

(SEUT 263 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Jäseniään puolustavan ja edustavan ammattijärjestön kanne – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytykset

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

4.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Euroopan keskuspankin päätös saman vuokratyöntekijän palvelussuhteen enimmäiskeston rajoittamisesta – EKP:n henkilöstön etuja puolustavan ammattijärjestön kanne – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)

5.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Kanne, joka voi tuottaa hyötyä kantajalle – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

6.      Kumoamiskanne – Määräajat – Ehdottomuus

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)

7.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Toimi, jota ei ole julkaistu eikä annettu kantajalle tiedoksi – Täsmällinen tieto toimen sisällöstä ja perusteluista – Velvollisuus pyytää toimen teksti kokonaisuudessaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun toimen olemassaolosta saadaan tieto

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)

8.      Perusoikeudet – Euroopan unionin perusoikeuskirja – Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä – Mahdollisuus vedota itsenäisesti direktiivin 2002/14 säännökseen – Tällaisen mahdollisuuden puuttuminen

(SEU 6 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27 artikla ja 52 artiklan 7 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14)

9.      Sosiaalipolitiikka – Työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa – Direktiivi 2002/14 – Soveltamisala – Työntekijä – Käsite – Työsuhteen olemassaolo – Arviointiperusteet – Euroopan keskuspankin käyttöön asetetut vuokratyöntekijät – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14 2 artiklan c alakohta)

10.    Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Direktiivit – Velvoitteiden asettaminen suoraan unionin toimielimille niiden ja niiden henkilöstön välisissä suhteissa – Direktiivissä ei voida asettaa tällaisia velvoitteita – Mahdollisuus vedota direktiiviin – Ulottuvuus

(SEUT 288 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14)

11.    Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Työehdot – Unionin sosiaalipolitiikkaa koskevien direktiivien noudattaminen – EKP:lle asetetut erityiset velvoitteet – Tällaisten velvoitteiden puuttuminen

(Euroopan keskuspankin henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 9 artiklan c alakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14)

12.    Perusoikeudet – Euroopan unionin perusoikeuskirja – Edustus – Ammattijärjestö, jolla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoja – Pakollinen kuuleminen – Ulottuvuus

13.    Perusoikeudet – Euroopan unionin perusoikeuskirja – Edustus – Ammattijärjestö, jolla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoja – Kuulemisen toteuttamatta jättämistä ennen vuokratyötä koskevan päätöksen antamista ei voida hyväksyä

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14)

14.    Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys

(SEUT 340 artiklan toinen ja kolmas kohta)

1.      Toimia, jotka voivat olla kumoamiskanteen kohteena, ovat vain sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa jonkin kolmannen osapuolen etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Määritettäessä, onko toimella, jonka kumoamista vaaditaan, tällaisia vaikutuksia, on otettava huomioon sen sisältö, asiayhteys, jossa se on laadittu, sekä toimen laatijan aikomus. Toimen muodolla ei sen sijaan lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioitaessa, voidaanko kumoamiskanne ottaa tutkittavaksi. Ei voida kuitenkaan katsoa, ettei unionin yleinen tuomioistuin saisi ottaa huomioon, missä muodossa toimet, joiden kumoamista siltä vaaditaan, on toteutettu, sillä muoto voi osaltaan mahdollistaa niiden luonteen yksilöinnin.

Niinpä ainoastaan toimi, jolla sen toteuttaja määrittää kantansa yksiselitteisesti ja lopullisesti sellaisessa muodossa, että toimen luonne on yksilöitävissä, on päätös, josta voidaan nostaa kumoamiskanne.

Tästä on kyse Euroopan keskuspankin johtokunnan päätöksessä sellaisten yleisesti sovellettavien sääntöjen antamisesta, joissa vahvistetaan lopullisesti tiettyjä arviointiperusteita, joita on noudatettava otettaessa vuokratyöntekijöitä työhön tähän toimielimeen, eli yläraja sille, kuinka pitkäksi ajaksi sama hallinnollisia ja sihteeristön tehtäviä hoitava vuokratyöntekijä voidaan ottaa työhön.

Tällaisella toimella on sitovia oikeusvaikutuksia, sillä jos tätä sääntöä ei virallisesti muuteta tai kumota, EKP ei voi poiketa siitä, kun se arvioi työvoiman vuokrausyritysten tarjouksia hankintasopimusmenettelyssä, joka koskee vuokratyöntekijöiden ottamista työhön kyseiseen toimielimeen.

(ks. 17, 18, 20, 22 ja 23 kohta)

2.      Toimielimen toimi, jossa ainoastaan esitetään toimielimen tai jonkin sen yksikön aikomus noudattaa tiettyä toimintalinjaa tietyllä alalla, ei ole SEUT 263 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi. Tällaisilla sisäisillä suuntaviivoilla, joissa tuodaan esiin yleislinjat, joiden mukaisesti toimielin aikoo myöhemmin tehdä relevanttien säännösten nojalla yksittäispäätöksiä, joiden lainmukaisuus voidaan riitauttaa SEUT 263 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti, on vaikutuksia vain hallinnon sisällä, eikä niillä luoda mitään oikeuksia tai velvollisuuksia kolmansille. Tällaiset toimet eivät siten ole asianomaiselle vastaisia toimia, joista tällaisina voitaisiin nostaa kumoamiskanne SEUT 263 artiklan nojalla.

(ks. 19 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 44 ja 46–49 kohta)

4.      Pelkästään se seikka, että henkilöstöä edustava ammattijärjestö on osallistunut toimen toteuttamiseen johtaneisiin neuvotteluihin, ei riitä muuttamaan sen kanneoikeuden luonnetta, joka sillä saattaa SEUT 263 artiklan yhteydessä olla toimen osalta. Yhdistyksen kanne voidaan kuitenkin ottaa tutkittavaksi, kun yhdistys puolustaa omia, jäsentensä eduista erillisiä etujaan, erityisesti silloin, kun toteutettu toimi on vaikuttanut sen asemaan neuvottelijana, ja näin on erityistilanteissa, joissa yhdistyksellä oli selvästi rajattu ja kiinteästi päätöksen tavoitteeseen liittyvä neuvottelijan asema, minkä takia se oli tosiasiallisessa tilanteessa, jonka perusteella se voitiin erottaa kaikista muista henkilöistä.

Siltä osin kuin kyse on kanteesta, jonka ammattijärjestö on nostanut saman vuokratyöntekijän palvelussuhteen enimmäiskeston rajoittamisesta annetusta Euroopan keskuspankin johtokunnan päätöksestä, se, että kyseinen järjestö oli työmarkkinaosapuoli vuokratyöntekijöitä koskevissa keskusteluissa, joissa käsiteltiin erityisesti sitä, kuinka pitkään nämä voivat työskennellä EKP:ssä, riittää osoittamaan, että riidanalainen toimi koskee sitä erikseen, siten kuin SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa tarkoitetaan. Tämä ominaisuus nimittäin on tunnusomainen kyseiselle järjestölle, koska se on EKP:n palveluksessa olevien tai sille työskentelevien henkilöiden etuja mahdollisesti aktiivisesti valvovien eri ammattijärjestöjen joukosta se, joka kävi EKP:n kanssa keskusteluja nimenomaan riidanalaisen toimen kattamista kysymyksistä, mikä yksilöi sen suhteessa muihin ammattijärjestöihin.

Riidanalainen toimi samaten koskee kyseistä järjestöä suoraan, koska se vaikuttaa välittömästi työmarkkinaosapuolen asemaan, joka järjestöllä oli vuokratyöntekijöitä koskevista kysymyksistä käydyissä keskusteluissa, viemällä järjestöltä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa päätökseen.

(ks. 52, 53, 58 ja 59 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 63 ja 64 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 68 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 69–72 kohta)

8.      Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27 artiklassa vahvistetaan yrityksen työntekijöiden oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoja. Näitä määräyksiä voidaan soveltaa unionin toimielinten ja niiden henkilöstön välisissä suhteissa.

Perusoikeuskirjan 27 artiklan sanamuodosta itsestään kuitenkin ilmenee, että siinä vahvistettujen oikeuksien käyttäminen tulee kysymykseen vain unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisissa tapauksissa ja niissä määrätyin edellytyksin.

Tästä seuraa, että perusoikeuskirjan 27 artikla, jossa ei määrätä mistään suoraan sovellettavasta oikeussäännöstä, ei itsessään riitä antamaan yksityisille sellaista subjektiivista oikeutta tulla kuulluksi ja saada tietoja, johon voidaan vedota sellaisenaan.

On nimittäin niin, että niiden perusoikeuskirjan 27 artiklaa koskevien selitysten mukaan, jotka SEU 6 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ja perusoikeuskirjan 52 artiklan 7 kohdan mukaisesti on otettava huomioon perusoikeuskirjaa tulkittaessa, perusoikeuskirjan 27 artiklassa tarkoitetulla alalla unionin säännöstö, jossa täsmennetään edellytykset, joilla tätä artiklaa voidaan soveltaa, muodostuu erityisesti työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annetusta direktiivistä 2002/14.

(ks. 84–86 ja 88 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 97, 99 ja 101 kohta)

10.    Koska direktiivit osoitetaan jäsenvaltioille eikä unionin toimielimille tai elimille, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annetun direktiivin 2002/14 säännösten ei ole sellaisenaan katsottava asettavan toimielimille velvoitteita, jotka koskevat näiden suhteita henkilöstöönsä.

Se, ettei direktiivi sellaisenaan sido toimielimiä, ei kuitenkaan voi sulkea pois sitä, että direktiivissä asetettuihin sääntöihin tai periaatteisiin voidaan vedota toimielimiä vastaan, silloin kun säännöt ja periaatteet ovat itsessään vain erityinen ilmaus perussopimuksen perustavanlaatuisista säännöistä ja yleisistä periaatteista, jotka velvoittavat kyseisiä toimielimiä suoraan. Oikeusyhteisössä oikeuden yhdenmukainen soveltaminen on nimittäin perusvaatimus ja laillisuusperiaate koskee kaikkia oikeussubjekteja. Toimielinten on siten noudatettava niihin sovellettavia EUT-sopimuksen sääntöjä ja yleisiä oikeusperiaatteita samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin oikeussubjektien.

Direktiivi voisi samaten sitoa toimielintä, jos toimielin on aikonut erityisesti organisatorisen itsemääräämisoikeutensa perusteella panna täytäntöön erityisen direktiivissä säädetyn velvoitteen tai jos kansallisessa yleisesti sovellettavassa toimessa viitataan nimenomaisesti unionin lainsäätäjän perussopimusten mukaisesti toteuttamiin toimenpiteisiin. Lisäksi toimielinten on niillä olevan vilpittömän yhteistyön velvoitteen mukaisesti otettava työnantajana toimiessaan huomioon unionin tasolla annetut säännökset.

(ks. 104–106 kohta)

11.    Vaikka Euroopan keskuspankin henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 9 artiklan c alakohta heijastaa yleistä periaatetta, jonka mukaan oikeuden yhdenmukainen soveltaminen edellyttää, että unionin toimielimet noudattavat unionin oikeussääntöjä, mukaan lukien direktiivejä, ja että unionin tointa on tulkittava niin pitkälle kuin mahdollista kaiken primaarioikeuden mukaisesti, kyseisessä määräyksessä ei mainita EKP:n velvollisuutta panna täytäntöön erityistä velvoitetta, erityisesti työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annetussa direktiivissä 2002/14 tarkoitetun kaltaista velvoitetta tiedottaa työntekijöiden edustajille tai kuulla näitä.

(ks. 111 kohta)

12.    Kuulluksi tulemista ja tiedon saamista koskevasta oikeudesta, jonka Euroopan keskuspankki on myöntänyt ammattijärjestölle puitesopimuksen nojalla, jonka mukaan tämä oikeus tarkoittaa sitä, että ammattijärjestölle annetaan tilaisuus vaikuttaa päätöksentekoon, on todettava, että kyse on kaikkein vähämerkityksisimmästä päätöksentekoon osallistumisen muodosta, koska hallintoelimillä ei ole mitään velvollisuutta ottaa esitettyjä huomautuksia huomioon vaan niillä on velvollisuus antaa niille, joita asia koskee, heidän etujaan edustavan tahon välityksellä mahdollisuus tulla kuulluksi ennen heitä koskevien yleisesti sovellettavien toimien hyväksymistä tai muuttamista erityisesti siten, että heillä on oikeus saada kaikki merkitykselliset tiedot koko tällaisten toimien toteuttamismenettelyn ajan, sillä tarkoituksena on mahdollistaa ammattijärjestön mahdollisimman täydellinen ja tehokas osallistuminen kuulemismenettelyyn.

Jottei kuulemisvelvollisuuden tehokasta vaikutusta rajoiteta, hallintoelinten on siten noudatettava kuulemisvelvollisuutta aina, kun työntekijöiden edustajien kuulemisella saattaa olla vaikutusta toteutettavan toimen sisältöön.

(ks. 146 ja 147 kohta)

13.    Kun Euroopan keskuspankki antoi päätöksen, jossa vahvistetaan lopullisesti tiettyjä arviointiperusteita, joita on noudatettava otettaessa vuokratyöntekijöitä työhön EKP:hen, ottamatta ammattijärjestöä, jolla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoja, etukäteen mukaan menettelyyn, vaikka päätöksen kohde sisältyi työryhmässä, johon kyseinen järjestö osallistui, käytyjen keskustelujen kohteeseen, ja odottamatta työryhmän raporttia, se loukkasi ammattijärjestön oikeuksia saada tietoja ja tulla kuulluksi, sellaisina kuin nämä oikeudet sisältyvät erioikeuksiin, joita järjestöllä on asianomaisia henkilöitä edustavana ammattijärjestönä, ja rikkoi siten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27 artiklaa, sellaisena kuin tätä tarkennetaan työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annetussa direktiivissä 2002/14, joka on pantu täytäntöön puitesopimuksella, sellaisena kuin tätä on työryhmän perustamisella laajennettu koskemaan vuokratyöntekijöitä.

(ks. 148 kohta)

14.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 155 kohta)