Asia C-560/20
CR ym.
vastaan
Landeshauptmann von Wien
(Ennakkoratkaisupyyntö – Verwaltungsgericht Wien)
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 30.1.2024
Ennakkoratkaisupyyntö – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Maahanmuuttopolitiikka – Oikeus perheenyhdistämiseen – Direktiivi 2003/86/EY – 10 artiklan 3 kohdan a alakohta – Ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen perheenyhdistäminen hänen suoraan ylenevää polvea olevien ensimmäisen asteen sukulaistensa kanssa – 2 artiklan f alakohta – Ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen käsite – Perheenkokoaja, joka on alaikäinen hakemusta tehtäessä mutta joka on tullut täysi-ikäiseksi perheenyhdistämismenettelyn aikana – Alaikäisyyden arvioimisen kannalta merkityksellinen ajankohta – Määräaika, jossa perheenyhdistämishakemus on tehtävä – Perheenkokoajan täysi-ikäinen sisar, joka tarvitsee pysyvästi vanhempiensa apua vakavan sairauden vuoksi – Ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen perheenyhdistämisoikeuden tehokas vaikutus – 7 artiklan 1 kohta – 12 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja kolmas alakohta – Mahdollisuus asettaa perheenyhdistämiselle lisäedellytyksiä
1. Rajavalvonta, turvapaikka ja maahanmuutto – Maahanmuuttopolitiikka – Oikeus perheenyhdistämiseen – Direktiivi 2003/86 – Pakolaisten perheenyhdistäminen – Vanhempien hakemus perheenyhdistämiseksi ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen kanssa – Perheenkokoaja, joka on alaikäinen hakemusta tehtäessä mutta joka on tullut täysi-ikäiseksi menettelyn aikana – Velvollisuus tehdä hakemus kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä alaikäiselle perheenkokoajalle – Tällaista velvollisuutta ei ole
(Neuvoston direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 12 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta)
(ks. 37 ja 39–43 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Rajavalvonta, turvapaikka ja maahanmuutto – Maahanmuuttopolitiikka – Oikeus perheenyhdistämiseen – Direktiivi 2003/86 – Pakolaisten perheenyhdistäminen – Vanhempien hakemus perheenyhdistämiseksi ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen kanssa – Velvollisuus turvata tämän oikeuden tehokas vaikutus – Velvollisuus myöntää oleskelulupa ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen täysi-ikäiselle sisarelle, joka tarvitsee vakavan sairauden vuoksi pysyvästi vanhempiensa apua
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla ja 24 artiklan 2 ja 3 kohta; neuvoston direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan a alakohta)
(ks. 54–58 ja 61 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
3. Rajavalvonta, turvapaikka ja maahanmuutto – Maahanmuuttopolitiikka – Oikeus perheenyhdistämiseen – Direktiivi 2003/86 – Pakolaisten perheenyhdistäminen – Vanhempien hakemus perheenyhdistämiseksi ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen kanssa – Edellytykset – Ilman huoltajaa maahan tulleella alaikäisellä pakolaisella tai hänen vanhemmillaan on oltava asunto, sairausvakuutus ja riittävät varat – Tällaista vaatimusta ei voida hyväksyä
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla ja 24 artiklan 2 ja 3 kohta; neuvoston direktiivin 2003/86 4 artiklan 2 kohdan a alakohta, 7 artiklan 1 kohta, 10 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 12 artiklan 1 kohta)
(ks. 72–80 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)
Tiivistelmä
Unionin tuomioistuin on suuren jaoston kokoonpanon käsiteltävänä olleessa ennakkoratkaisuasiassa tarkentanut direktiivin 2003/86(1) nojalla tapahtuvan perheenyhdistämisoikeuden käyttämisen edellytyksiä sellaisen ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen vanhempien ja vakavasti sairaan täysi-ikäisen sisaren osalta, joka on tullut täysi-ikäiseksi perheenyhdistämismenettelyn aikana.
RI tuli alaikäisenä ilman huoltajaa Itävaltaan vuonna 2015 ja hänelle myönnettiin pakolaisasema tammikuussa 2017. Kun tämän päätöksen tiedoksiannosta oli kulunut kolme kuukautta ja yksi päivä, hänen vanhempansa CR ja GF sekä hänen täysi-ikäinen, cp-vammainen sisarensa tekivät Itävallan tasavallan suurlähetystössä Syyriassa perheenyhdistämiseen tuolloin vielä alaikäisen RI:n kanssa tähdänneen ensimmäisen maahantulo- ja oleskelulupahakemuksen. Itävallan suurlähetystö hylkäsi hakemukset lopullisella päätöksellä sillä perusteella, että RI oli tullut täysi-ikäiseksi perheenyhdistämismenettelyn aikana.
Heinäkuussa 2018 CR, GF ja TY tekivät Landeshauptmann von Wienille (Wienin osavaltion pääministeri, Itävalta) uudet maahantulo- ja oleskelulupahakemukset perheenyhdistämiseksi RI:n kanssa. Nämäkin hakemukset hylättiin ja tällä kertaa sillä perusteella, ettei niitä ollut tehty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun RI:lle oli myönnetty pakolaisasema.
Verwaltungsgericht Wien (Wienin hallintotuomioistuin, Itävalta), jonka käsiteltäväksi CR, GF ja TY olivat saattaneet asian, päätti esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä direktiivin 2003/86 tulkinnasta. Tämä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pohtinut erityisesti sitä, voidaanko ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen perheenyhdistämishakemukselta edellyttää, että se on tehty tietyssä määräajassa, silloin kun kyseinen pakolainen tulee täysi-ikäiseksi perheenyhdistämismenettelyn aikana. Se on pohtinut myös sitä, kuinka laaja mahdollisuus jäsenvaltioilla on vaatia, että pakolaisella on itselleen ja perheenjäsenilleen asunto, sairausvakuutus ja riittävät varat, sellaisena kuin tästä on säädetty direktiivissä 2003/86(2) ja sellaisena kuin se on saatettu osaksi Itävallan oikeutta. Lisäksi tämä kansallinen tuomioistuin tuo esiin sen, ettei Itävallan oikeudessa ole säädetty oikeudesta perheenyhdistämiseen perheenkokoajan sisaren osalta. TY on kuitenkin täysin ja pysyvästi riippuvainen vanhempiensa avusta, eivätkä nämä voisi tulla poikansa luo Itävaltaan tuomatta TY:ä mukanaan.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
Tuomiossa A ja S(3) vahvistetun sen vaatimuksen osalta, että direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan alakohtaan perustuva hakemus, jolla tähdätään perheenyhdistämiseen ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen(4) kanssa, on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä alaikäiselle pakolaiselle, unionin tuomioistuin toteaa ensimmäiseksi, että tällä määräajalla pyritään välttämään riski siitä, että perheenyhdistämisoikeuteen voitaisiin vedota täysin vailla ajallisia rajoituksia tilanteessa, jossa pakolainen on tullut täysi-ikäiseksi jo turvapaikkamenettelyn aikana ja näin jo ennen perheenyhdistämishakemuksen tekemistä
Tällaista riskiä ei kuitenkaan ole olemassa tilanteessa, jossa pakolainen tulee täysi-ikäiseksi perheenyhdistämismenettelyn aikana. Lisäksi kun otetaan huomioon direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan tavoite suosia sellaisten alaikäisten pakolaisten perheenyhdistämistä vanhempiensa kanssa, jotka ovat tulleet maahan ilman huoltajaa, ja taata heille vahvempi suoja, tämän säännöksen nojalla tehdyn perheenyhdistämishakemuksen ei voida katsoa myöhästyneen, jos se on tehty, kun asianomainen pakolainen oli vielä alaikäinen. Määräaika tällaisen hakemuksen tekemiselle ei siis voi alkaa ennen kuin asianomainen pakolainen on tullut täysi-ikäiseksi. Niin kauan kuin tämä pakolainen on alaikäinen, hänen vanhempansa voivat siis tehdä maahantulo- ja oleskelulupahakemuksen perheenyhdistämiseksi hänen kanssaan ilman, että heidän pitäisi noudattaa tiettyä määräaikaa.
Toiseksi unionin tuomioistuin tuo esiin sen, että ennakkoratkaisupyynnön mukaan TY on sairautensa vuoksi täysin ja pysyvästi riippuvainen vanhempiensa konkreettisesta huolenpidosta, eivätkä nämä siis voi jättää häntä yksin Syyriaan. Jos siis TY:ä ei hyväksyttäisi mukaan perheenyhdistämiseen RI:n kanssa samaan aikaan vanhempiensa kanssa, RI:ltä vietäisiin todellisuudessa hänelle kuuluva oikeus perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa. Tällainen lopputulos olisi ristiriidassa tämän oikeuden ehdottoman luonteen kanssa ja vaarantaisi sen tehokkaan vaikutuksen, mikä olisi vastoin sekä direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan tavoitetta että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklaan ja lapsen oikeuksia koskevan 24 artiklan 2 ja 3 kohtaan perustuvia vaatimuksia(5), joiden noudattaminen on turvattava tällä direktiivillä.
Tästä seuraa pääasiassa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen, että RI:lle perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa kuuluvan oikeuden tehokas vaikutus ja kyseisten perusoikeuskirjan määräysten noudattaminen edellyttävät sitä, että myös RI:n täysi-ikäiselle sisarelle, joka tarvitsee vakavan sairauden vuoksi pysyvästi vanhempiensa apua, myönnetään maahantulo- ja oleskelulupa Itävaltaan.
Lopuksi unionin tuomioistuin tulee direktiivin 2003/86 ja edellä mainittujen perusoikeuksien perusteella siihen tulokseen, ettei jäsenvaltio voi vaatia, että voidakseen käyttää oikeuttaan perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa direktiivin 2003/86 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla, ilman huoltajaa maahan tulleella alaikäisellä pakolaisella tai hänen vanhemmillaan on direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asunto, sairausvakuutus ja vakaat ja säännölliset tulot ja varat, ja että näin on siitä riippumatta, onko perheenyhdistämishakemus tehty kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä(6).
Ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen on näet käytännössä mahdoton täyttää nämä edellytykset. Vastaavasti tällaisen alaikäisen vanhempien on erittäin vaikea täyttää ne ennen kuin he ovat tulleet lapsensa luo asianomaiseen jäsenvaltioon. Se, että ilman huoltajaa maahan tulleen alaikäisen pakolaisen mahdollisuus perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa kytkettäisiin tällaisten edellytysten täyttymiseen, johtaisi näin todellisuudessa siihen, että näiltä alaikäisiltä vietäisiin oikeus tällaiseen perheenyhdistämiseen.
Lisäksi koska RI:lle kuuluvan oikeuden perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa tehokas vaikutus edellyttää TY:n tilanteen vuoksi, että hänellekin myönnetään maahantulo- ja oleskelulupa, asianomainen jäsenvaltio ei voi myöskään edellyttää, että RI tai hänen vanhempansa täyttävät tämän direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, kun tätä tarkastellaan tämän alaikäisen pakolaisen vakavasti sairas sisar huomioon ottaen.