Asia T-274/02

Ritek Corp. ja Prodisc Technology Inc.

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Polkumyynti – Taiwanista peräisin olevat kirjoitettavat CD-levyt – Polkumyyntimarginaalin määrittäminen – Epäsymmetrisen laskentatavan valitseminen – Vientihintojen rakenteessa oleva ero eri ostajien, alueiden tai ajanjaksojen mukaan – Niin sanottu nollaamistekniikka

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali

(Neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali

(Neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artikla)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali

(Neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohta)

4.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali

(Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen, ”vuoden 1994 polkumyyntikoodin”, 2.4.2 artikla; neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohta)

5.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali

(Neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohta)

1.      Polkumyynniltä suojautumisen alalla epäsymmetrisen menetelmän tehtävänä on paljastaa harjoitetun polkumyynnin tosiasiallinen laajuus silloin, kun on todettu, että vientihintojen rakenteessa on eroa – sen syystä riippumatta – eikä tämän vuoksi kahden muun menetelmän käyttäminen ole soveliasta. Kysymys vientihintojen rakenteessa ostajien mukaan olevasta erosta on yksinomaan objektiivinen kysymys, eikä näin ollen sillä, onko tämän tilanteen taustalla petollinen tarkoitus vai ei, ole suurta merkitystä. Se, että edellytetään näyttöä tarkoituksellisuudesta, johtaisi siihen, ettei epäsymmetristä menetelmää voitaisi käyttää tapauksissa, joissa kyseinen menetelmä olisi kuitenkin ainoa, jonka avulla harjoitetun polkumyynnin tosiasiallinen laajuus voidaan paljastaa, ja näin ollen siihen, että vahvistettaessa edellytys, josta ei säädetä polkumyynnistä annetun perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohdassa, estetään kyseisen säännöksen asianmukainen toiminta.

Tämä ei estä millään tavalla sitä, että polkumyynti voi olla tarkoituksellinen teko, johon voi liittyä peittely-yrityksiä, ja näin ollen, että vientihintojen rakenteessa todettu ero voi olla seurausta viejien vilpillisestä menettelystä. Mikään ei kuitenkaan osoita – pikemminkin päinvastoin – että epäsymmetrisestä menetelmästä olisi säädetty ainoastaan polkumyynnin tarkoituksellista peittelyä koskevia tilanteita varten. Epäsymmetrisen menetelmän käyttäminen ei näet riipu siitä, että toimielimet toteavat, että tarkoituksena on ollut polkumyynnin peitteleminen, vaan se riippuu yksinomaan sen toteamisesta, että symmetristen menetelmien soveltamisen vaikutuksena olisi ”peitellä” teknisesti tai vieläpä ”naamioida” polkumyynnin tosiasiallinen laajuus, eli sen avulla sitä ei voitaisi arvioida asianmukaisesti.

Tätä tukee se, että tarkoituksen käsite on yleensä polkumyyntilainsäädännölle vieras. Perusasetuksessa ei näet edellytetä missään, että toimielimet esittävät tarkoituksesta näyttöä, jotta polkumyynnin tai vahingon olemassaolo voidaan todeta.

(ks. 54, 55 ja 58 kohta)

2.      Polkumyynnin toteaminen, joka on ensimmäinen vaihe tutkittaessa sitä, onko polkumyyntitulli määrättävä, perustuu normaaliarvon ja vientihinnan väliseen puhtaasti objektiiviseen vertailuun. Tämä vertailu, joka tehdään polkumyynnistä annetun perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan säännöksien mukaan, perustuu asianomaisia yrityksiä koskevien kirjanpidollisten ja taloudellisten tietojen tutkintaan, eikä siinä haeta mitään syitä kotimarkkinoiden hintatasoon ja vientihintatasoon. Niillä syillä, joiden vuoksi viejä on mahdollisesti ryhtynyt myymään tuotteitaan kotimarkkinoillaan tuotantokustannuksiaan alempaan hintaan tai myymään yhteisöön normaaliarvoa alempaan hintaan, ei ole polkumyyntitullin laskennan kannalta merkitystä. Viejä ei siis voi väittää, että huomioon on otettava tosiasiallisesti perityt kotimarkkinahinnat eikä laskennallinen normaaliarvo sillä perusteella, että kilpailijoiden hintoihin kohdistama paine on pakottanut viejän myymään tuotteitaan kotimarkkinoillaan tuotantokustannuksiaan alempaan hintaan. Polkumyyntiä ei voida myöskään kiistää sillä perusteella, että hintataso yhteisössä on pakottanut kyseisen viejän viemään tuotteitaan alle normaaliarvon.

(ks. 59 kohta)

3.      Kauppapoliittisten suojatoimenpiteiden alalla yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta, koska ne taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tilanteet, joita toimielinten on arvioitava, ovat monitahoisia. Tästä seuraa, että yhteisöjen tuomioistuinten tällaisiin toimielinten arviointeihin kohdistaman valvonnan on kohdistuttava vain siihen, että menettelysääntöjä on noudatettu, että riidanalaisen ratkaisun perustana olleet tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, ettei näitä tosiseikkoja ole arvioitu ilmeisen virheellisesti tai ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin.

Tältä osin kun toimielimet panevat täytäntöön polkumyynnistä annetun perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohdan säännökset ja etenkin epäsymmetrisen menetelmän toisen soveltamisedellytyksen sen vuoksi, että harjoitetun polkumyynnin tosiasiallinen laajuus ei käy ilmi symmetristen menetelmien avulla, kyseiset toimielimet joutuvat tekemään monitahoisia taloudellisia arviointeja.

Lopuksi kun toimielimet käyttävät niille perusasetuksella annettua harkintavaltaa, niillä ei ole velvollisuutta selittää yksityiskohtaisesti ja etukäteen niitä arviointiperusteita, joita ne aikovat kussakin tapauksessa soveltaa, edes siinä tapauksessa, että ne kehittävät uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja.

(ks. 80–82 ja 86 kohta)

4.      Nollaaminen on toimi, jolla negatiivinen polkumyyntimarginaali, joka on merkki siitä, että vientiin suuntautuva myynti tapahtuu normaaliarvoa suuremmalla hinnalla, nollataan tarkoituksena välttää peittelevä vaikutus, joka tämän negatiivisen polkumyyntimarginaalin huomioon ottamisella olisi muilta osin todettuun positiiviseen polkumyyntiin. Nollaamismenetelmää ei mainita GATT:n vuoden 1994 polkumyyntikoodissa eikä polkumyynnistä annetussa perusasetuksessa N:o 384/96, mutta tuojamaat ja tulliliitot, Euroopan yhteisö mukaan luettuna, soveltavat sitä yleisesti.

Vuoden 1994 polkumyyntikoodin 2.4.2 artiklan sanamuoto ja perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan sanamuoto eivät kiellä soveltamasta nollaamista epäsymmetrisessä menetelmässä.

(ks. 97 ja 103 kohta)

5.      Polkumyynnistä annetun perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan 11 kohdassa säädetään polkumyyntimarginaalin laskemisen osalta yhden menetelmän soveltamisesta niistä kolmesta mahdollisesta, joista kaksi – symmetriset menetelmät – ovat normaaleja menetelmiä ja yksi – epäsymmetrinen menetelmä – poikkeuksellinen menetelmä. Vientihintojen rakenteessa eri ajanjaksojen, ostajien tai alueiden välillä olevaa eroa koskeva edellytys on vain yksi epäsymmetrisen menetelmän soveltamisedellytyksistä. Kyseisen edellytyksen vahvistamisen tarkoituksena ei siis ole lainkaan ollut antaa toimielimille mahdollisuutta paloitella tutkimusajanjakso ajanjaksojen, ostajien tai alueiden mukaan yhden laskentamenetelmän soveltamiseksi yhdessä toisen laskentamenetelmän kanssa näiden ajanjaksojen, ostajien tai alueiden mukaan. Toimielimet eivät saa soveltaa polkumyyntimarginaalin eri laskentamenetelmiä yhdessä.

(ks. 113 kohta)