Language of document : ECLI:EU:F:2007:216

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS
(ensimmäinen jaosto)

11 päivänä joulukuuta 2007

Asia F-60/07

Joaquin Martin Bermejo

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään – Palvelusvuosien laskeminen – Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta – Siirrettyyn määrään sovellettavaa muuntokurssia koskevien säännösten kumoaminen 

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Joaquin Martin Bermejo vaatii komission 27.9.2006 antaman sen päätöksen kumoamista, jolla vahvistetaan hänen ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa hankkimiensa eläkeoikeuksien siirrosta koituvat yhteisön eläkkeessä huomioon otettavat palvelusvuodet.

Ratkaisu: Kanne hylätään osittain selvästi perusteettomana ja jätetään osittain tutkimatta, koska sen tutkimisedellytykset eivät selvästi täyty. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteiden tutkittavaksi ottaminen – Arviointi suhteessa kanteen nostamisajankohdan tilanteeseen

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

2.      Henkilöstö – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Sisäisen valituksen kohteen ja perusteen samanlaisuus

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

3.      Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta ja neuvoston asetuksen n:o 1103/97 3 artikla)

1.      Vaikka virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan sääntöä, jonka mukaan virkamiestuomioistuin voi määrätä sellaisen kanteen hylkäämisestä, joka on selvästi jätettävä tutkimatta tai hylättävä, on pidettävä menettelysääntönä, jota voidaan soveltaa voimaantulostaan lähtien sellaisenaan kaikkiin virkamiestuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin, tämä ei koske sääntöjä, joiden nojalla virkamiestuomioistuin voi tämän artiklan mukaisesti katsoa, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja joiden osalta voidaan soveltaa ainoastaan niitä sääntöjä, jotka olivat voimassa silloin, kun kanne nostettiin.

(ks. 25 kohta)

2.      Kanteessa esitetyillä vaatimuksilla on tutkimatta jättämisen uhalla oltava sama kohde kuin valituksessa esitetyillä riitauttamisperusteilla ja yhteisöjen tuomioistuimille esitetty kanneperuste on esitettävä jo oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä.

Kannetta edeltävän hallinnollisen valituksen ja kanteen samansisältöisyyttä koskevaa vaatimusta ei pidä kuitenkaan soveltaa rajoittavasti vaan päinvastoin avoimin mielin. Etenkään valituksen sisällöllä ei ole tarkoitus rajata oikeudenkäyntimenettelyä ehdottomalla ja lopullisella tavalla, kunhan kanteessa ei muuteta valituksen perustetta eikä kohdetta, ja valituksessa esitettyjä riitauttamisperusteita voidaan kehittää esittämällä perusteita ja väitteitä, joita ei välttämättä ollut valituksessa, mutta jotka liittyvät siihen läheisesti.

(ks. 35−37 ja 39 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑62/01 P, Campogrande v. komissio, 23.4.2002 (Kok. 2002, s. I‑3793, 35 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑4/92, Vardakas v. komissio, 30.3.1993 (Kok. 1993, s. II‑357, 16 kohta); asia T‑496/93, Allo v. komissio, 8.6.1995 (Kok. H. 1995, s. I‑A‑127 ja II‑405, 27 kohta); asia T‑4/96, S v. yhteisöjen tuomioistuin, 9.7.1997 (Kok. 1997, s. II‑1125, 99 kohta); asia T‑312/02, Gussetti v. komissio, 1.4.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑125 ja II‑547, 47 ja 48 kohta) ja asia T‑144/03, Schmit v. komissio, 4.5.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑101 ja II‑465, 90 kohta).

3.      Uuden säännön tarkoituksena on pyrkiä erottamaan toisistaan henkilöt, jotka kuuluvat aikaisemman säännön soveltamisalaan, ja henkilöt, jotka kuuluvat kyseisen uuden säännön soveltamisalaan sen voimaantulosta alkaen. Tällainen erottaminen ei sellaisenaan loukkaa syrjintäkiellon periaatetta, koska muuten lakien muuttaminen olisi täysin mahdotonta. Koska komissio sai euron käyttöönoton sääntelyn sitä estämättä muuttaa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevia yleisiä säännöksiä tarkentaakseen henkilöstösääntöjen 1.5.2004 voimaantulleiden säännösten soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, se, että virkamiehiä on kohdeltu eri tavoin siltä osin, ovatko he hyötyneet valuutan muuntomekanismista, joka kumottiin kyseisillä täytäntöönpanoa koskevilla yleisillä säännöksillä, vai eivätkö he ole näiden säännösten kumoamisen johdosta hyötyneet tästä mekanismista, ei voida sellaisenaan kyseisten sääntöjen – ajallisten tai kyseisten virkamiesten asemaa koskevien – oikeudellisia vaikutuksia koskevan yksityiskohtaisen arvostelun puuttuessa katsoa loukkaavan yhdenvertaisuusperiaatetta.

(ks. 55 ja 56 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑115/05, Vienne ym. v. parlamentti, 16.1.2007 (Kok. H. 2007, I-A-1-0000 ja II-A-1-0000, 59 kohta).