Kanne 20.8.2013 – Fard ja Sarkandi v. neuvosto

(Asia T-439/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Mohammad Moghaddami Fard (Teheran, Iran) ja Ahmad Sarkandi (Arabiemiirikunnat) (edustajat: solicitor M. Taher, barrister M. Lester ja S. Kentridge, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 6.6.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/270/YUTP (EUVL L 156, s. 10) sekä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 6.6.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 522/2013 (EUVL L 156, s. 3)

velvoittamaan neuvosto korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan neuvosto teki ilmeisen virheen arviossaan, jonka mukaan luetteloon merkitsemisen perusteet olivat täyttyneet kummankin kantajan osalta, ja jonka mukaan kantajien merkitsemiselle ei ole pätevää oikeudellista perustaa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan neuvosto pyrki asettamaan kantajat matkustuskieltoon ilman asianmukaista oikeudellista perustaa.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei perustellut riittävästi kantajien sisällyttämistä riidanalaisiin toimenpiteisiin.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei turvannut kantajien puolustautumisoikeuksia eikä näiden oikeutta tehokkaaseen tuomioistuinvalvontaan.

Viides kanneperuste, jonka mukaan neuvoston päätöksellä merkitä kantajat luetteloon rikottiin perusteettomasti ja suhteettomasti kantajien perusoikeuksia omistusoikeuden, perhe-elämän, elinkeinovapauden ja maineen suoja mukaan lukien.