EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

23 päivänä lokakuuta 2012

Asia F‑57/11

Gustav Eklund

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Avoin kilpailu – Varallaololuetteloon merkitseminen – Varallaololuetteloon merkitylle henkilölle tehty työtarjous – Hyväksymisedellytykset – Tutkinnon suorittamisen jälkeinen työkokemus – Valintalautakunnan ja nimittävän viranomaisen toimivalta – Työtarjouksen hyväksyminen – Työtarjouksen peruuttaminen

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Gustav Eklund vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä kumoamaan 5.8.2010 tehdyn komission päätöksen, jolla jätettiin toteuttamatta toimenpiteitä sen seurauksena, että kantaja oli hyväksynyt teknisen avustajan viran, jota komissio oli tarjonnut hänelle 30.7.2010 päivättyyn kirjeeseen sisältyneellä päätöksellä, joka oli toimitettu hänelle sähköpostitse, ja jolla tämä työtarjous peruutettiin.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Gustav Eklund vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Työtarjouksen peruuttaminen, joka ei ole virkamiehelle vastainen toimi – Päätös, jolla jätettiin toteuttamatta toimenpiteitä sen seurauksena, että hakija oli hyväksynyt työtarjouksen, ja joka on virkamiehelle vastainen toimi

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Riippumattomuus – Rajat – Lainvastaisten päätösten tekeminen – Nimittävän viranomaisen velvollisuudet – Tuomioistuinvalvonta

3.      Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Osallistumisedellytykset – Työkokemus – Käsite – Opiskelujaksot, jotka eivät kuulu työkokemuksen käsitteeseen

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 5 artikla)

1.      Hakijalle hänen virkamieheksi nimittämistään varten osoitettu työtarjous on aietta koskeva ilmoitus, ja siihen voidaan tarvittaessa liittää tietojensaantipyyntö, eikä sillä voida luoda oikeuksia. Virkamiehen nimittäminen voi tapahtua vain henkilöstösäännöissä säädettyjen muotomääräysten ja edellytysten mukaisella tavalla. Koska aietta koskeva ilmoitus on valmisteleva asiakirja, jota ei voida riitauttaa kumoamiskanteen yhteydessä, sen peruuttaminen ei voi olla kumoamiskanteen kohteena, koska asiakirja, jolla ei luoda oikeuksia, voidaan peruttaa koska tahansa.

Sitä vastoin päätöksellä, jolla jätettiin ryhtymättä toimenpiteisiin sen johdosta, että hakija hyväksyi työtarjouksen ja jolla työtarjous peruutettiin, saatetaan päätökseen menettely, joka saattaa johtaa virkamiehen nimittämiseen, ja se on luonteensa vuoksi virkamiehelle vastainen päätös. Näin ollen tällaisesta päätöksestä esitetyt kumoamisvaatimukset on otettava tutkittaviksi.

(ks. 30, 31, 66 ja 97 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑41/05, Jacobs v. komissio, 30.9.2010, 44 kohta; asia F‑20/06, De Luca v. komissio, 30.9.2010, 37 kohta; asia F‑25/07, Bleser v. yhteisöjen tuomioistuin, 14.12.2010, 54 kohta ja asia F‑113/07, Šimonis v. komissio, 14.4.2011, 44 ja 45 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑267/08 ja T‑279/08, Région Nord-Pas-de-Calais v. komissio, 12.5.2011, 190 kohta ja asia T‑563/10 P, De Luca v. komissio, 14.12.2011

2.      Kun otetaan huomioon valintalautakuntien riippumattomuus, nimittävällä viranomaisella ei ole toimivaltaa kumota tai muuttaa kilpailun valintalautakunnan tekemää päätöstä. Toimivaltaansa käyttäessään se on kuitenkin velvollinen tekemään päätöksiä, joissa ei ole lainvastaisuuksia. Nimittävää viranomaista eivät siis sido valintalautakuntien päätökset, joiden lainvastaisuudesta voi olla seurauksena, että nimittävän viranomaisen omat päätökset ovat lainvastaisia. Nimittävällä viranomaisella on tästä syystä velvollisuus tarkistaa ennen henkilön nimittämistä virkamieheksi, täyttääkö hän tätä varten asetetut edellytykset. Kun valintalautakunta on virheellisesti hyväksynyt hakijan osallistumaan kilpailuun ja merkitsee hänet varallaololuetteloon, nimittävän viranomaisen on kieltäydyttävä tämän hakijan nimittämisestä perustellulla päätöksellä, jonka avulla virkamies voi arvioida, onko se perusteltu.

On kuitenkin otettava huomioon myös, että kilpailuilmoitusta koskevin varauksin kilpailun valintalautakunnalla on laaja harkintavalta sen määrittelemiseksi, voivatko hakijat täyttää kilpailun osallistumisedellytykset aikaisemman työkokemuksensa avulla sekä työkokemuksen luonteen ja keston osalta että sen enemmän tai vähemmän kiinteän yhteyden osalta, joka työkokemuksella voi olla avoimen viran kanssa. Näin ollen nimittävän viranomaisen on valintalautakunnan päätösten sääntöjenmukaisuutta valvoessaan rajoituttava vain tarkastamaan, ettei valintalautakunta ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla.

Tältä osin virhe voidaan luonnehtia ilmeiseksi vain jos se on helposti havaittavissa niiden perusteiden avulla, joita lainsäätäjä on halunnut hallinnon laajan harkintavallan käytölle asettaa. Näin ollen sen osoittamiseksi, että tosiasioiden arvioinnissa on tapahtunut ilmeinen virhe, joka on omiaan oikeuttamaan päätöksen kumoamisen, on esitettävä, etteivät riidanalaisessa päätöksessä esitetyt arvioinnit ole uskottavia. Ilmeistä virhettä ei toisin sanoen ole tapahtunut, jos kyseenalaistettua arviointia voidaan pitää totena tai pätevänä.

On katsottava, että näitä periaatteita sovelletaan myös valvontaan, jota unionin tuomioistuimet kohdistavat valintalautakunnan ja nimittävän viranomaisen päätöksiin tarkastellessaan ennen henkilön nimittämistä virkamieheksi, täyttääkö hän tätä varten asetetut edellytykset.

(ks. 49–52 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 142/85, Schwiering v. tilintarkastustuomioistuin, 23.10.1986, 19 ja 20 kohta ja asia C‑345/90 P, parlamentti v. Hanning, 20.2.1992, 22 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑145/06, Pascual-García v. komissio, 22.5.2008, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia F‑80/10, AJ v. komissio, 29.9.2011, 34 kohta

3.      Varallaololuettelon järjestämistä varten järjestetyn avoimen kilpailun yhteydessä, jollei kilpailuilmoituksessa toisin todeta, opintojaksot eivät ole jaksoja, jotka voidaan ottaa huomioon tutkintotodistuksen suorittamisen jälkeisenä työkokemuksena siitä riippumatta, mikä on kyseisten opintojen taso, kun opintojen avulla saavutetaan tietoa eikä taitoja. Jaksot, joiden aikana hakija on suorittanut opintoja työn ohella voidaan ottaa huomioon, mutta tässä tilanteessa suoritettu työ otetaan huomioon työkokemuksena ilman, että samanaikaisesti sivutoimisesti suoritetut opinnot ovat esteenä työkokemuksen huomioon ottamiselle.

(ks. 54 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑101/96, Wolf v. komissio, 6.11.1997, 71 kohta

Virkamiestuomioistuin: em. asia Pascual-García v. komissio, 66 kohta