EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

5 päivänä toukokuuta 2014

Asia F‑27/14 R

DK

vastaan

Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS)

Henkilöstö – Väliaikainen oikeussuoja – Kurinpitomenettely – Virasta erottaminen – Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus

Aihe:      SEUT 278 artiklaan ja EA 157 artiklaan sekä SEUT 279 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa DK vaatii 16.1.2014 tehdyn sen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä, jolla Euroopan ulkosuhdehallinnon (EEAS) hallintopääjohtaja EEAS:n nimittävänä viranomaisena erotti hänet 1.2.2014 alkaen virastaan ilman eläkeoikeuksien vähentämistä.

Ratkaisu:      Päätöksen, joka tehtiin 16.1.2014 ja jolla Euroopan ulkosuhdehallinto erotti DK:n virastaan ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, täytäntöönpanoa lykätään. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin

Tiivistelmä

1.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Sen periaatteen täytäntöönpano, jonka mukaan rikosoikeudellinen menettely pysäyttää kurinpitomenettelyn – Periaatteen loukkaaminen – Vakava ja korjaamaton vahinko

(SEUT 278 artikla)

2.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Sellaisen irtisanomispäätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus, joka on tehty kurinpidollisena toimenpiteenä unionin taloudellisten etujen vastaisen toiminnan vuoksi – Kantajan etujen mukainen lopputulos, koska tosiseikkojen ja rikkomusten, joista häntä arvostellaan, paikkansapitävyyttä on mahdotonta osoittaa

(SEUT 278 artikla; komission päätös 1999/352)

1.      Välitoimimenettelyn tavoitteena ei ole varmistaa vahingon korjaamista vaan kanteeseen annettavan tuomion täysi tehokkuus. Viimeksi mainitun tavoitteen saavuttamiseksi edellytetään, että haettavat toimenpiteet ovat siinä mielessä kiireellisiä, että kantajan intresseihin kohdistuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on välttämätöntä, että niistä määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kanteeseen annettavaa ratkaisua.

Käsiteltävässä asiassa on havaittava, kun otetaan huomioon erityisesti kumoamisvaatimusten tueksi esitetyt perusteet, joilla pyritään saamaan toteamaan, että toimielin on laiminlyönyt syyttömyysolettamaa ja periaatetta, jonka mukaan rikosoikeudellinen menettely pysäyttää kurinpitomenettelyn, että haetulla välitoimella eli riitautetun irtisanomispäätöksen täytäntöönpanon lykkäämisellä pyritään samaan lopputulokseen kuin pääasian kanteella. Näin ollen välitoimimenettely ei ole luonteeltaan liitännäinen siihen pääasian menettelyyn nähden, jonka yhteydessä se on esitetty, eikä se tämän seurauksena ole luonteeltaan väliaikainen, mikä sellaisenaan voi olla peruste täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen hylkäämiselle.

Kantajan esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat synnyttävät kuitenkin epäilyjä riidanalaisen päätöksen lainmukaisuudesta erityisesti sen periaatteen kannalta, jonka mukaan rikosoikeudellinen menettelyn pysäyttää kurinpitomenettelyn. Näissä olosuhteissa välitoimista päättävä tuomioistuin ei voi, ilman, että sen voidaan katsoa laiminlyöneen puolestaan kyseistä periaatetta, hylätä kiireellisyyden puuttumisen vuoksi riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskevaa hakemusta, joka sekoittuu nimenomaan kyseisen periaatteen täytäntöönpanon kanssa ainakin siihen asti, kunnes virkamiestuomioistuin ratkaisee pääasian kanteen. Tämä periaate on kuitenkin osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusoikeutta, jota suojataan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksillä että Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksillä, joihin Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdanto-osassa viitataan.

Toisin sanoen silloin kun periaatetta, jonka mukaan rikosoikeudellinen menettely pysäyttää kurinpitomenettelyn, on ensi arviolta loukattu, sen suojaamista ei voi siirtää myöhempään ajankohtaan edes väliaikaisesti, odottaessa tuomioistuimen pääasiassa antamaa ratkaisua ilman, että tästä aiheutuu kantajalle vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, koska hallintoviranomaisen kanta tällaisen menettelyn taustalla olevien tosiseikkojen paikkansapitävyyteen voi oletettavasti vaikuttaa vakavalla tavalla rikosoikeudellisessa menettelyssä annettavaan ratkaisuun.

(ks. 57–60 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑65/99 P(R), Willeme v. komissio, 25.3.1999, 62 kohta ja yhdistetyt asiat C‑182/03 R ja C‑217/03 R, Belgia ja Forum 187 v. komissio, 26.6.2003, 142 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑146/94 R, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 29.6.1994, 23 kohta ja asia T‑173/99 R, Elkaïm ja Mazuel v. komissio, 10.9.1999, 25 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑345/12 R, Akzo Nobel ym. v. komissio, 16.11.2012, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Virkamiestuomioistuin: asia F‑5/14 R, CX v. komissio, 13.2.2014, 80 kohta

2.      Vaikka riidanalaisen irtisanomispäätöksen täytäntöönpanon lykkäämisen toteuttamatta jättämisestä voi aiheutua virkamiehelle vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, kyseisen täytäntöönpanon lykkäämisen myöntämisestä voi sitä vastoin aiheutua vahinkoa toimielimelle, kun otettaan huomioon seuraukset, joita väistämättä aiheutuu sellaisen virkamiehen väliaikaisesta tehtäviin palauttamisesta, jonka osalta oli katsottu, että hänen toimintansa oli ristiriidassa hänen tehtäviensä hoitamisen ja niille kuuluvan arvonannon kanssa. Tällaisessa tilanteessa välitoimista päättävän tuomioistuimen on vertailtava kyseessä olevia intressejä.

Näin ollen on vertailtava yhtäältä virkamiehelle aiheutuvaa vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja toisaalta toimielimen intressiä siihen, ettei sitä edellytetä pitämään voimassa työsuhdetta silloin, kun virkamies on irtisanottu kurinpidollisesta syystä.

Tältä osin ja kuten Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta tehdyn päätöksen 1999/352 johdanto-osasta käy ilmi, toimielimet ja jäsenvaltiot pitävät unionin taloudellisten etujen suojaamista sekä petosten ja kaiken mainittujen taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaa erittäin tärkeänä. Lisäksi on yleisesti tiedossa, että kansalaiset ovat kiinnostuneita julkisten varojen ja eurooppalaisen veronmaksajan suojaamista koskevista kysymyksistä.

Asiassa on kuitenkin esitetty riittävän vakavia ja merkityksellisiä väitteitä, jotta välitoimihakemuksen yhteydessä voidaan katsoa, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris). On myös mahdotonta näyttää toteen tosiseikkoja ja rikkomuksia, joista asianomaista virkamiestä arvostellaan. Näistä syistä virkamiehen pysyttäminen tehtävissään ei ole omiaan vaikuttamaan vakavalla tavalla toimielinten uskottavuuteen sekä jäsenvaltioiden ja yleisön luottamukseen toimielimiin yleensä.

(ks. 63–66 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 23 kohta

Virkamiestuomioistuin: em. asia CX v. komissio, 80 kohta