Language of document : ECLI:EU:C:2018:906

Asia C-342/17

Memoria Srl ja Antonia Dall’Antonia

vastaan

Comune di Padova

(Ennakkoratkaisupyyntö – Tribunale amministrativo regionale per il Veneto)

Ennakkoratkaisupyyntö – Sijoittautumisvapauden rajoitukset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen – Täysin jäsenvaltion sisäinen tilanne – Kansallinen sääntely, jolla kielletään kokonaan tuhkauurnien säilyttämiseen liittyvä voittoa tavoitteleva toiminta – Oikeasuhteisuuden arviointi – Kansallisen sääntelyn johdonmukaisuus

1.        Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Palvelut sisämarkkinoilla – Direktiivi 2006/123 – Soveltamisala – Kansallinen säännöstö, jossa kunnan viranomaisille myönnetään monopoliasema tuhkauurnien säilytyspalvelun tarjoamisessa, ei kuulu soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123 johdanto-osan kahdeksas perustelukappale ja 1 artiklan 3 kohta)

2.        Sijoittautumisvapaus – Rajoitukset – Kansallinen säännöstö, jossa kielletään tuhkauurnien säilyttämiseen liittyvä liiketoiminta ja jota ei voida hyväksyä – Oikeuttamisperusteita ei ole

(SEUT 49 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 41 ja 42 kohta)

2.      SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa kielletään jopa vainajan nimenomaisesta tahdosta huolimatta tuhkauurnan haltijaa antamasta tämän uurnan säilyttämistä kolmannen tehtäväksi ja jossa hänet velvoitetaan säilyttämään uurna asunnossaan, ellei sitä anneta säilytettäväksi kunnalliselle hautausmaalle, ja jossa lisäksi kielletään kaikki toiminta, jolla tavoitellaan voittoa ja jonka kohteena on tuhkauurnien säilyttäminen millä tahansa perusteella ja minkä tahansa ajanjakson ajan, vaikka tämä ei olisi toiminnan yksinomaisena tarkoituksena.

Ensinnäkin kansanterveyteen liittyvän oikeuttamisperusteen osalta on totta, että unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraa, että kansanterveys on yksi unionin oikeudessa tunnustetuista yleisen edun mukaisista pakottavista syistä ja että jäsenvaltioilla on tällä alalla laaja harkintavalta (ks. vastaavasti tuomio 1.6.2010, Blanco Pérez ja Chao Gómez, C-570/07 ja C-571/07, EU:C:2010:300, 44, 68 ja 106 kohta). Tällaisella tavoitteella ei kuitenkaan voida oikeuttaa pääasiassa kyseessä olevaa rajoitusta, koska tuhka, toisin kuin maalliset jäännökset, on biologisesti inertti aine, sillä kuumuus on tehnyt siitä steriiliä, joten tuhkan säilyttäminen ei voi edustaa kansanterveyden suojaamisen kannalta pakottavaa vaatimusta.

Toiseksi tarpeesta huolehtia vainajien muiston asianmukaisesta kunnioittamisesta on todettava, että myös se voi olla yleisen edun mukainen pakottava syy. On kuitenkin todettava, että on olemassa vähemmän rajoittavia toimenpiteitä, joilla kyseinen tavoite voidaan saavuttaa, kuten muun muassa velvollisuus taata tuhkauurnien säilyttäminen vastaavissa olosuhteissa kuin kunnallisilla hautausmailla ja luovutustilanteessa siirtää nämä uurnat julkiselle hautausmaalle tai palauttaa ne vainajan läheisille.

(ks. 54, 55, 57, 59 ja 66 kohta sekä tuomiolauselma)