UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)
25 päivänä toukokuuta 2023 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Elintarvikkeiden turvallisuus – Uuselintarvikkeet – Asetus (EU) 2015/2283 – Idätetyn tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho – Tattarin siementen idättäminen spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa
Asiassa C‑141/22,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Landesgericht für Zivilrechtssachen Graz (osavaltion siviiliasioita käsittelevä tuomioistuin, Graz, Itävalta) on esittänyt 17.2.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 28.2.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
TLL The Longevity Labs GmbH
vastaan
Optimize Health Solutions mi GmbH ja
BM,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. L. Arastey Sahún sekä tuomarit F. Biltgen ja J. Passer (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: M. Campos Sánchez‑Bordona,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– TLL The Longevity Labs GmbH, edustajanaan J. Hütthaler‑Brandauer, Rechtsanwalt,
– Optimize Health Solutions mi GmbH, edustajanaan M. Kasper, Rechtsanwalt,
– BM, edustajinaan M. Grube ja M. Kasper, Rechtsanwälte,
– Kreikan hallitus, asiamiehinään K. Konsta ja E. Leftheriotou,
– Euroopan komissio, asiamiehinään B.‑R. Killmann ja B. Rous Demiri,
kuultuaan julkisasiamiehen 19.1.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 (EUVL 2015, L 327, s. 1) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv ja vii alakohdan sekä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (EYVL 2002, L 31, s. 1) 2 artiklan c alakohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä TLL The Longevity Labs GmbH (jäljempänä TLL) ja toisaalta Optimize Health Solutions mi GmbH (jäljempänä Optimize Health) ja sen johtaja BM ja joka koskee väitteitä vilpillisestä kilpailusta.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Asetus 178/2002
3 Asetuksen N:o 178/2002 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Elintarvikkeen määritelmä”, säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.
’Elintarvike’ käsittää juomat, purukumin ja vesi mukaan lukien kaikki aineet, jotka on tarkoituksellisesti lisätty elintarvikkeeseen sen valmistuksen tai käsittelyn aikana. – –
’Elintarvikkeen’ määritelmään eivät sisälly
– –
c) kasvit ennen niiden korjuuta;
– –”
Asetus 2015/2283
4 Asetuksen 2015/2283 3 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”2. – – tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) ’uuselintarvikkeella’ mitä tahansa elintarviketta, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15 päivää toukokuuta 1997 riippumatta siitä, milloin jäsenvaltiot ovat liittyneet unioniin, ja joka kuuluu vähintään yhteen seuraavista luokista:
– –
iv) elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasveista tai niiden osista, lukuun ottamatta elintarvikkeita, joilla on turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa ja jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasvista tai saman lajin toisesta lajikkeesta, joka on saatu
– perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997; tai
– muilla kuin perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997, jos nämä menetelmät eivät aiheuta elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei‑toivottujen aineiden pitoisuuksiin;
– –
vii) elintarvikkeet, jotka on tuotettu menetelmällä, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei‑toivottujen aineiden pitoisuuksiin;
– –
b) ’turvallisella käyttöhistorialla elintarvikkeena kolmannessa maassa’ sitä, että kyseisen elintarvikkeen turvallisuus on vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden kolmannen maan merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa ennen 14 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä;
– –”
5 Kyseisen asetuksen 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Unionin luettelo hyväksytyistä uuselintarvikkeista”, säädetään seuraavaa:
”1. Komissio laatii ja saattaa ajan tasalle unionin luettelon uuselintarvikkeista, joiden saattaminen unionin markkinoille on hyväksytty 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’unionin luettelo’.
2. Vain uuselintarvikkeita, jotka on hyväksytty ja sisällytetty unionin luetteloon, voidaan saattaa unionin markkinoille sellaisenaan tai käyttää elintarvikkeissa taikka elintarvikkeilla luettelossa täsmennettyjä käyttöedellytyksiä ja merkintävaatimuksia noudattaen.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
6 TLL ja Optimize Health ovat kilpailevia yrityksiä, jotka myyvät ravintolisiä. Optimize Health valmistaa ravintolisää, joka sisältää idätetyn tattarin iduista valmistettua, runsaasti spermidiiniä sisältävää jauhoa (jäljempänä kyseessä oleva tuote). Spermidiini on biogeeninen polyamiini, jota esiintyy vaihtelevina pitoisuuksina kaikkien eliöiden soluissa. Kyseessä olevalla tuotteella ei ole Euroopan komission hyväksyntää uuselintarvikkeena asetuksen 2015/2283 nojalla. Tuotteen valmistus perustuu menetelmään, jossa tattarisiemeniä idätetään synteettistä spermidiiniä sisältävässä liuoksessa itujen saamiseksi. Sadonkorjuun jälkeen idut pestään vedellä, kuivataan ja jauhetaan jauhoksi menetelmällä, joka ei tuota enempää ituja kuin siinä käytetään siemeniä.
7 TLL valmistaa runsaasti spermidiiniä sisältäviä elintarvikkeita, mutta eri menetelmällä, jossa spermidiini uutetaan itämättömistä vehnän siemenistä. TLL saattoi asian ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta Optimize Healthiä kiellettäisiin jakelemasta kyseessä olevaa tuotetta, ja väitti, että kyseessä oli uuselintarvike, joka oli asetuksen 2015/2283 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttävä ja sisällytettävä unionin hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden luetteloon. TLL:n mukaan Optimize Health syyllistyi vilpilliseen kilpailuun, kun se saattoi kyseessä olevan tuotteen unionin markkinoille ilman lupaa ja ilman, että tätä tuotetta olisi merkitty unionin hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden luetteloon.
8 Optimize Health vastaa lähinnä, että kyseessä oleva tuote ei ole uuselintarvike. Ensinnäkin itämisessä on sen mukaan kyse elintarvikehygieniasta 29.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (EUVL 2004, L 139, s. 1) tarkoitetun alkutuotannon vaiheesta. Tämän jälkeen se toteaa, että koska asetuksen N:o 178/2002 2 artiklan mukaan kasvi ei ole elintarvike ennen sen korjuuta, asetusta 2015/2283 ei voida soveltaa. Lisäksi spermidiiniä on ollut saatavilla unionissa yli 25 vuoden ajan.
9 Tässä tilanteessa Landesgericht für Zivilrechtssachen Graz (osavaltion siviiliasioita käsittelevä tuomioistuin, Graz, Itävalta) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko asetuksen [N:o 2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa tulkittava siten, että ’tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho’ on uuselintarvike, koska vain sellaista tattarin iduista valmistettua jauhoa, jonka spermidiinipitoisuutta ei ole lisätty, käytettiin unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997 tai koska vain sillä on tämän päivämäärän jälkeen turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena, riippumatta siitä, millä tavalla spermidiini päätyy tattarin iduista valmistettuun jauhoon?
2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: onko asetuksen [N:o 2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohtaa tulkittava siten, että elintarvikkeiden tuotantomenetelmän käsite kattaa myös alkutuotantomenetelmät?
3) Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: onko asetuksen [N:o 2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun tuotantomenetelmän uutuuden kannalta ratkaisevaa se, ettei kyseistä menetelmää sellaisenaan ole aikaisemmin käytetty minkään elintarvikkeen tuottamiseen, vai se, ettei sitä ole aikaisemmin käytetty arvioitavan elintarvikkeen tuottamiseen?
4) Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: onko spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa tapahtuvassa tattarin siementen idättämisessä kyse sellaisen kasvin alkutuotantomenetelmästä, johon ei sovelleta elintarvikelainsäädäntöä, erityisesti asetusta [N:o 2015/2283], koska kasvi ei ennen sen korjuuta ole vielä elintarvike (asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklan kolmannen kohdan c alakohta)?
5) Onko merkitystä sillä, sisältääkö ravinneliuos luonnollista vai synteettistä spermidiiniä?”
Pyynnöt asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittamisesta
10 Optimize Health ja BM pyysivät unionin tuomioistuimen kirjaamoon 23.3. ja 29.3.2023 toimittamillaan kirjeillä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittamista uudelleen unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artiklan nojalla vedoten pääasiallisesti siihen, että Oberlandesgericht Wienin (osavaltion ylioikeus, Wien, Itävalta) 14.3.2023 antaman ratkaisun jälkeen oli ilmennyt uusia merkityksellisiä tosiseikkoja; kyseisessä ratkaisussa kyseinen tuomioistuin toteaa tattarin iduista valmistetusta, runsaasti spermidiiniä sisältävästä jauhosta, että TLL on aloittanut neuvoa‑antavan menettelyn vastaavanlaiselle mutta fiktiiviselle tuotteelle, vaikka kyseinen menettely on kaikilta osiltaan keinotekoinen. Niiden mukaan komissio ja Kreikan hallitus tukeutuivat mainittuun menettelyyn kirjallisissa huomautuksissaan ja julkisasiamies mainitsi ratkaisuehdotuksessaan Itävallan tasavallan komissiolle osoittaman samaa menettelyä koskevan ilmoituksen.
11 Unionin tuomioistuimen kirjaamoon 27.4.2023 toimittamallaan kirjeellä Optimize Health esitti uuden, asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittamista uudelleen koskevan pyynnön työjärjestyksen 83 artiklan nojalla vedoten lähinnä siihen, että Oberlandesgericht Wienin 30.3.2023 antaman määräyksen, jossa kyseinen tuomioistuin sen mukaan totesi, että lähes samanlaista tuotetta kuin kyseessä oleva tuote ei voitu pitää uuselintarvikkeena, jälkeen oli ilmennyt uusia merkityksellisiä tosiseikkoja.
12 Itävallan tasavallan komissiolle tekemästä ilmoituksesta on huomautettava, kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 29 kohdassa, että se ei voi vaikuttaa ennakkoratkaisupyynnön lopputulokseen, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole voinut ottaa sitä pyynnössään huomioon.
13 Lisäksi on muistutettava, ettei Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätä asianosaisten mahdollisuudesta esittää huomautuksia vastaukseksi julkisasiamiehen ratkaisuehdotukseen (tuomio 31.1.2023, Puig Gordi ym., C‑158/21, EU:C:2023:57, 37 kohta).
14 Unionin tuomioistuin tosin voi työjärjestyksensä 83 artiklan nojalla julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa määrätä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloitettavaksi uudelleen erityisesti, jos unionin tuomioistuin katsoo, ettei sillä ole riittävästi tietoa asiasta, tai jos asia on ratkaistava sellaisella perusteella, josta asianosaisilla ei ole ollut tilaisuutta lausua.
15 Unionin tuomioistuin katsoo kuitenkin julkisasiamiestä kuultuaan, että sille esitetyistä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittamista uudelleen koskevista pyynnöistä ei ilmene mitään uutta seikkaa, joka voisi vaikuttaa ratkaisuun, joka sen on annettava nyt käsiteltävässä asiassa, ja että sillä on käytettävissään kaikki ne seikat, joita se tarvitsee voidakseen vastata esitettyihin kysymyksiin.
16 Tämän vuoksi asian käsittelyn suullista vaihetta ei ole määrättävä aloitettavaksi uudelleen.
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen kysymys
17 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa tulkittava siten, että idätetyn tattarin iduista valmistetun, runsaasti spermidiiniä sisältävän jauhon kaltainen elintarvike, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997, on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu uuselintarvike.
18 On palautettava mieleen, että asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdasta ilmenee, että kaikki elintarvikkeet, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ravinnoksi ennen 15.5.1997, ovat lähtökohtaisesti kyseisessä asetuksessa tarkoitettuja ”uuselintarvikkeita”, jos nämä elintarvikkeet ”koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasveista tai niiden osista”. Kyseisessä säännöksessä säädetään kuitenkin, että poikkeuksena tästä periaatteesta ”uuselintarvikkeeksi” ei luokitella tämäntyyppisiä kasveista koostuvia tai valmistettuja elintarvikkeita, jos kaksi kumulatiivista edellytystä täyttyy. Näistä edellytyksistä ensimmäisen mukaan kyseisillä elintarvikkeilla on oltava ”turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa”. Jälkimmäisessä edellytyksessä edellytetään, että kyseiset elintarvikkeet ”koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasvista tai saman lajin toisesta lajikkeesta, joka on saatu
– perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997; tai
– muilla kuin perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997, jos nämä menetelmät eivät aiheuta elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei‑toivottujen aineiden pitoisuuksiin”.
19 Nyt esillä olevassa asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee lähinnä, että kyseessä oleva tuote, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997, on jauho, jota on rikastettu spermidiinillä ja joka on saatu tattarikasvista eli asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetusta ”kasvista”. Kyseisen kasvin ituja käytetään kuivaamisen ja jauhamisen jälkeen kyseisen jauhon valmistuksessa, joten – kun otetaan huomioon nämä seikat ja jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäviin kuuluvista tarkistuksista muuta johdu – kyseessä olevan tuotteen olisi lähtökohtaisesti katsottava kuuluvan kyseisessä säännöksessä tarkoitetun uuselintarvikkeen käsitteen alaan.
20 On kuitenkin tutkittava, voidaanko kyseisessä säännöksessä säädettyä poikkeusta, jonka mukaan elintarvike voidaan jättää uuselintarvikkeen käsitteen soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli tämän tuomion 18 kohdassa mainitut kaksi kumulatiivista edellytystä täyttyvät, soveltaa kyseessä olevan tuotteen kaltaiseen tuotteeseen.
21 Ensimmäisestä edellytyksestä, joka koskee ”turvallista käyttöhistoriaa elintarvikkeena unionissa”, on todettava, ettei sen sisältöä ole määritelty asetuksessa 2015/2283. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa kuitenkin täsmennetään, että käsitettä ”turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena kolmannessa maassa” voidaan soveltaa, kun ”kyseisen elintarvikkeen turvallisuus on vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden kolmannen maan merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa”.
22 Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 34 kohdassa, mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määritellyn käsitteen ”turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena kolmannessa maassa” sisältöä voidaan soveltaa saman asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetun käsitteen ”turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa” osalta. Ei ole nimittäin mitään syytä katsoa, että käsitteellä ”turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena” pitäisi olla erilainen merkitys riippuen siitä, käytetäänkö sitä viitattaessa kolmanteen maahan asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan yhteydessä vai unionin maahan kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan yhteydessä.
23 Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäviin kuuluvista tarkistuksista muuta johdu, nyt esillä olevassa asiassa ei vaikuta siltä, että kyseessä olevan elintarvikkeen turvallisuus olisi vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden unionin jäsenvaltion merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa, minkä vuoksi kyseessä oleva tuote ei täytä ensimmäistä niistä kahdesta kumulatiivisesta edellytyksestä, joiden on täytyttävä, jotta tuotetta ei luokiteltaisi asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaiseksi uuselintarvikkeeksi.
24 Kun otetaan huomioon mainittujen edellytysten kumulatiivisuus ja edellisessä kohdassa esitetty toteamus, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ei lähtökohtaisesti ole tarpeen tutkia jälkimmäistä näistä edellytyksistä.
25 Siinä tapauksessa, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyy katsomaan, että kyseessä oleva tuote täyttää ensimmäisen mainituista edellytyksistä, on kuitenkin muistutettava, että toisessa edellytyksessä edellytetään, että kyseiset elintarvikkeet koostuvat tai on valmistettu kasvista, joka on saatu lisäämismenetelmillä, joita joko on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15.5.1997 tai ei ole käytetty tässä tarkoituksessa ennen kyseistä päivää, missä tapauksessa vaaditaan lisäksi, että kyseiset menetelmät eivät aiheuta ”elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei‑toivottujen aineiden pitoisuuksiin”.
26 Kuten julkisasiamies totesi lähinnä ratkaisuehdotuksensa 36 kohdassa, on erotettava toisistaan lisäämismenetelmät, joilla pyritään tuottamaan uusia kasveja kasvullisen lisäyksen avulla, ja menetelmät, jotka kattavat elintarvikkeen koko tuotantoprosessin.
27 Unionin tuomioistuimelle toimitetussa asiakirja‑aineistossa olevista tiedoista ilmenee kuitenkin, että spermidiiniä sisältävän vesiliuoksen käyttö tattarin itujen viljelyssä ei ole edellisessä kohdassa ja asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu kasvin lisäämismenetelmä vaan tuotantomenetelmä, jolla näitä ituja rikastetaan korkean spermidiinipitoisuuden saavuttamiseksi. Tällaisessa tilanteessa, joka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, tällaisella tuotantomenetelmällä ei olisi merkitystä tutkittaessa jälkimmäistä kumulatiivisista edellytyksistä.
28 Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa on tulkittava siten, että idätetyn tattarin iduista valmistetun, runsaasti spermidiiniä sisältävän jauhon kaltainen elintarvike, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997, on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu uuselintarvike, koska ensinnäkin se on saatu kasvista, toiseksi ei vaikuta siltä, että sen turvallisuus olisi vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden unionin jäsenvaltion merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa, ja kolmanneksi sitä ei ole missään tapauksessa saatu mainitussa säännöksessä tarkoitetulla lisäämismenetelmällä.
Toinen, kolmas, neljäs ja viides kysymys
29 Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, toiseen, kolmanteen ja neljänteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.
Oikeudenkäyntikulut
30 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa
on tulkittava siten, että
idätetyn tattarin iduista valmistetun, runsaasti spermidiiniä sisältävän jauhon kaltainen elintarvike, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997, on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu uuselintarvike, koska ensinnäkin se on saatu kasvista, toiseksi ei vaikuta siltä, että sen turvallisuus olisi vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden unionin jäsenvaltion merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa, ja kolmanneksi sitä ei ole missään tapauksessa saatu mainitussa säännöksessä tarkoitetulla lisäämismenetelmällä.
Allekirjoitukset