YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

22 päivänä kesäkuuta 2009

Asia T-340/08 P

Marianne Timmer

vastaan

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Arviointi – Uudet ja olennaiset seikat – Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-123/06, Timmer vastaan tilintarkastustuomioistuin, 5.6.2008 antaman määräyksen (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Ratkaisu: Valitus hylätään. Marianne Timmer vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyntikulut tässä oikeusasteessa.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Oikeudellisten perusteiden ja perustelujen esittäminen kannekirjelmässä – Peruste, joka ei ole riittävän täsmällinen – Tutkimatta jättäminen

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Prekluusio – Määräajan alkaminen uudelleen – Edellytys – Uusi olennainen seikka

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Virkamiestuomioistuimen tuomiosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen tehty valitus, jossa ei ole esitetty mitään erityistä väitettä kumoamisvaatimuksen tueksi ja jossa pelkästään viitataan ”uusia tosiseikkoja koskevan selvityksen tuloksiin” vahingonkorvausvaatimuksen tueksi, ei täytä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettuja vaatimuksia, joten se on jätettävä tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(ks. 24 ja 25 kohta)

2.      Virkamiehen nimityksen lainvastaisuus ei voi vaikuttaa niiden tointen lainmukaisuuteen, joita virkamies joutuu toteuttamaan hoitaessaan tehtäviään. Erityisesti on todettava, ettei esimiehen nimityksen lainvastaisuus tee virheelliseksi esimiehen päätöksiä, jotka koskevat virkamiehen arviointia.

Nimityksen lainvastaisuutta ei siten voida pitää sellaisena olennaisena seikkana, jonka vuoksi vaatimus sellaisten arviointikertomusten uudelleen tutkimisesta, joita ei ole riitautettu määräajassa, olisi perusteltu.

(ks. 39, 41 ja 42 kohta)