UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

7 päivänä joulukuuta 2011

Asia T‑274/11 P

VE

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Ulkomaankorvaus – Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan mukaiset edellytykset – Tavanomaisen asuinpaikan käsite – Tosiseikkojen ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-28/10, VE vastaan komissio, 15.3.2011 antaman tuomion kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. VE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

2.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Edellytykset, joiden täyttyessä virkamiestuomioistuimen perustelut saavat olla implisiittisiä

(SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

1        Asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin on yksin toimivaltainen yhtäältä määrittämään ratkaisun perustaksi asetettavan tosiseikaston, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi sille toimitetusta aineistosta, ja toisaalta arvioimaan tätä tosiseikastoa. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitelleelle tuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, se, miten tämä tuomioistuin on arvioinut tosiseikastoa, ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin. Tällaisen vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä toimitetusta aineistosta selvästi ilman, että tosiseikastoa ja selvitystä on tarpeen ryhtyä arvioimaan uudelleen.

(ks. 18 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑222/07 P, Kerstens v. komissio, 8.9.2008 (Kok. H. s., I-B-1-37 ja II-B-1-267, 60–62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

2        Virkamiestuomioistuimelle Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan ja kyseisen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluva velvollisuus perustella tuomiot ei velvoita virkamiestuomioistuinta esittämään selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä päätelmiä. Perustelut voivat siten olla implisiittisiä, kunhan asianosaiset saavat niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi kyseiset toimenpiteet on toteutettu, ja unionin yleisellä tuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se kykenee harjoittamaan laillisuusvalvontaa.

(ks. 34 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑485/08 P, Lafili v. komissio, 2.7.2010, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen