Asia C-182/01


Saatgut-Treuhandverwaltungsgesellschaft mbH
vastaan
Werner Jäger


(Oberlandesgericht Düsseldorfin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Kasvilajikkeet – Suojaa koskeva järjestelmä – Asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohta ja asetuksen N:o 1768/95 3 artiklan 2 kohta ja 8 artikla – Omistajien järjestö – Määritelmä – Järjestön velvollisuus toimia ainoastaan jäsentensä nimissä – Se, että viljelijät käyttävät korjattuja tuotteita – Velvollisuus toimittaa tietoja yhteisön kasvinjalostajanoikeuden omistajalle

Tuomion tiivistelmä

1.

Maatalous – Yhtenäinen lainsäädäntö – Kasvilajikkeiden suoja – Asetuksen N:o 1768/95 3 artiklan 2 kohta – Omistajien järjestön käsite – Rajavastuuyhtiö kuuluu käsitteen alaan

(Neuvoston asetuksen N:o 2100/94 14 artikla; komission asetuksen N:o 1768/95 3 artiklan 2 kohta)

2.

Maatalous – Yhtenäinen lainsäädäntö – Kasvilajikkeiden suoja – Asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohta ja asetuksen N:o 1768/95 8 artikla – Omistaja ei saa vaatia mainittujen säännösten mukaisia tietoja viljelijältä, kun ei ole mitään viitteitä siitä, että viljelijä on käyttänyt tai aikoo käyttää lisäystarkoituksiin korjattua tuotetta, joka on saatu suojatun lajikkeen siemenistä

(Neuvoston asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 2 ja 3 kohta; komission asetuksen N:o 1768/95 8 artikla)

1.

Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä annetun asetuksen N:o 1768/95 3 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on mahdollistaa se, että yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien omistajat voivat järjestäytyä asianmukaisella tavalla käyttääkseen asetuksen N:o 2100/94 14 artiklaan perustuvia oikeuksiaan, ja heille jätetään kyseisessä säännöksessä vapaus valita kyseisen järjestön oikeudellinen muoto, joten kyseinen järjestö voi valita muodokseen rajavastuuyhtiön.

Tällainen järjestö voi vedota muun järjestön jäseninä olevien omistajien oikeuksiin edellyttäen, että viimeksi mainittu järjestö on itse ensiksi mainitun järjestön jäsen. Tällainen järjestö ei sitä vastoin voi vedota sellaisten omistajien oikeuksiin, jotka olematta kyseisen järjestön tai muun kyseisen järjestön jäsenenä olevan järjestön jäseniä ovat vastiketta vastaan antaneet sen tehtäväksi etujensa puolustamisen.

(ks. 51 ja 58 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.

Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdan kuudetta luetelmakohtaa ja asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä annetun asetuksen N:o 1768/95 8 artiklaa ei voida tulkita siten, että niissä annetaan yhteisön kasvinjalostajanoikeuden omistajalle oikeus vaatia mainittujen säännösten mukaisia tietoja viljelijältä, kun omistajalla ei ole mitään viitteitä siitä, että viljelijä on käyttänyt tai aikoo käyttää avomaalla omalla tilallaan lisäystarkoituksiin korjattua tuotetta, jonka hän on saanut istuttamalla omalle tilalleen sellaisen lajikkeen, muun kuin hybridilajikkeen tai synteettisen lajikkeen, lisäysaineistoa, johon kohdistuu kyseinen oikeus ja joka kuuluu yhteen asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 2 kohdassa luetelluista viljelykasvilajeista.

(ks. 62 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta )