ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS
(valituksia käsittelevä jaosto)

9 päivänä heinäkuuta 2007

Asia T-415/06 P

Elisabeth De Smedt

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Entinen ylimääräinen toimihenkilö – Vaatimus määrittää uudelleen palkkaluokka, joka vahvistettiin palvelukseenoton yhteydessä – Selvästi perusteeton valitus

Aihe: Valitus, jolla vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-59/05, De Smedt v. komissio, 19.10.2006 antaman tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista.

Ratkaisu: Valitus hylätään. Elisabeth De Smedt vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja lisäksi hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut. Neuvosto, joka esiintyy asiassa väliintulijana komission vaatimusten tueksi, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstö – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevan IV osaston soveltamisen edellytyksenä ei ole, että olisi ensin annettu tehtäviä ja toimivaltuuksia koskeva kuvaus, joka kattaisi näiden toimihenkilöiden eri tehtäväryhmiin kuuluvat kaikki tehtävät

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 ja 3 kohta sekä IV osasto; neuvoston asetus N:o 723/2004)

2.      Henkilöstö – Yhdenvertainen kohtelu

3.      Henkilöstö – Henkilöstösäännöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Henkilöstösäännöissä tai muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa määrätyn etuuden laajentava analoginen soveltaminen ei ole mahdollista

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen IV osasto; neuvoston asetus N:o 723/2004)

1.      Missään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen määräyksessä tai Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 säännöksessä ei todeta, että sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista koskevien määräysten soveltamisen edellytyksenä olisi kyseisten ehtojen 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevan kuvauksen antaminen. Kuten on nimenomaisesti määrätty, hallinto voi antaa kyseisessä artiklassa tarkoitetun tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevan kuvauksen vain saman artiklan 2 kohtaan sisältyvän taulukon perusteella. Tuohon taulukkoon sisältyy erityisesti määritelmä niistä tehtävistä, joita sopimussuhteisten toimihenkilöiden on hoidettava, ja tämä määritelmä on riittävän täsmällinen, jotta sitä voidaan soveltaa sellaisenaan. Tällaisessa kuvauksessa on noudatettava 2 kohtaan sisältyvässä taulukossa asetettuja rajoja, ja näin ollen se on toissijainen kyseiseen taulukkoon verrattuna. Se, että hallinto ei ole vielä antanut tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevaa kuvausta, ei ole esteenä kyseisten palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohdan soveltamiselle. Tällaisella kuvauksella ei voida myöskään sen antamisen jälkeen laillisesti poiketa taulukosta määräämällä asianomaiselle edullisemmasta säännöstöstä kuin mitä on määrätty taulukossa.

Näissä olosuhteissa kyseisen tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevan kuvauksen, joka on puhtaasti sisäinen toimi, tarkoituksena voi ainoastaan olla helpottaa hallinnollisella tasolla sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelua ilmaisemalla selkeästi ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti ne eri tehtävät, joita sopimussuhteisten toimihenkilöiden on hoidettava.

(ks. 40–42 kohta)

2.      Sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja toisaalta virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden asemaan perustuvia eroja ei voida asettaa kyseenalaisiksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen nojalla. Nämä henkilöstösäännöissä määrättyjä takeita, palkkatason määrittämistä, palkkausta ja sosiaalisia etuja koskevat oikeudelliset ja objektiiviset erot ovat luonteeltaan olennaisia, joten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei tarvitse soveltaa.

Ei voida myöskään asettaa kyseenalaisiksi henkilöstösäännöissä olevia eroja yhteisöjen palkkaamien eri henkilöryhmien välillä, siltä osin kuin tietyillä ryhmillä voi olla etuja, joita ei ole myönnetty muille ryhmille. Näiden toimihenkilöryhmien määrittely vastaa näet yhteisöjen hallinnon oikeutettuja tarpeita ja niiden tehtävien luonnetta, joita heidän on hoidettava.

(ks. 54 ja 55 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 118/82-123/82, Celant ym. v. komissio, 6.10.1983 (Kok. 1983, s. 2995, 22 kohta); asia 37/87, Sperber v. yhteisöjen tuomioistuin, 19.4.1988 (Kok. 1988, s. 1943, 8 ja 9 kohta) ja asia C‑389/98 P, Gevaert v. komissio, 11.1.2001 (Kok. 2001, s. I‑65, 54 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-66/95, Kuchlenz-Winter v. komissio, 16.4.1997 (Kok. 1997, s. II‑637, 55 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑66/96 ja T‑221/97, Mellett v. yhteisöjen tuomioistuin, 21.7.1998 (Kok. H. 1998, s. I‑A‑449 ja II‑1305, 129 kohta).

3.      Henkilöstösääntöjen määräysten ainoana tarkoituksena on säännellä toimielinten ja virkamiesten välisiä oikeudellisia suhteita vahvistamalla vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, ja niissä käytetään täsmällistä terminologiaa, jonka laajentava analoginen soveltaminen tapauksiin, joita ei nimenomaisesti tarkoiteta, ei ole mahdollista. Sama pätee myös muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen määräyksiin.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen IV osaston, joka koskee sopimussuhteisten toimihenkilöiden uutta ryhmää, osalta mikään ei anna aihetta katsoa, että siihen sisältyisi asianomaisten palkkatason määrittämisen ja palkkauksen osalta aukko, joka voitaisiin poistaa virkamiehiin tai väliaikaisiin toimihenkilöihin sovellettavien määräysten avulla. Päinvastoin, perustamalla tämän uuden ryhmän neuvosto on käyttänyt vapauttaan tehdä milloin tahansa henkilöstösääntöjen tai muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtojen määräyksiin muutoksia, joiden se katsoo olevan yksikön edun mukaisia, ja antaa tulevaisuutta varten kyseisille toimihenkilöille vähemmän edullisia määräyksiä.

(ks. 57 ja 58 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 48/70, Bernardi v. parlamentti, 16.3.1971 (Kok. 1971, s. 175, 11 ja 12 kohta) ja asia 123/84, Klein v. komissio, 20.6.1985 (Kok. 1985, s. 1907, 23 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-121/97, Ryan v. tilintarkastustuomioistuin, 30.9.1998 (Kok. 1998, s. II‑3885, 98 ja 104 kohta) ja asia T-74/98, Mammarella v. komissio, 19.7.1999 (Kok. H. 1999, s. I‑A‑151 ja II‑797, 38 kohta).