Kanne 24.1.2014 – Bredenkamp ym. v. neuvosto ja komissio

(Asia T-66/14)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: John Arnold Bredenkamp (Harare, Zimbabwe), Echo Delta (Holdings) PCC Ltd (Castletown, Mansaari), Scottlee Holdings (Private) Ltd (Harare) ja Fodya (Private) Ltd (Harare) (edustajat: P. Moser, QC (Queen’s Counsel), ja solicitor G. Martin)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

määräämään prosessinjohtotoimena, että vastaajien on esitettävä kaikki tiedot ja todisteet, joita niillä saattaa olla hallussaan kantajien sisällyttämisestä luetteloon

velvoittamaan neuvoston ja/tai komission maksamaan kantajille vahingonkorvausta aineettomista ja aineellisista vahingoista, jotka aiheutuivat kantajille sääntöjenvastaisesti määrätyistä unionin seuraamuksista, joilla heidän nimensä lisättiin (ja pysytettiin vuoteen 2012 saakka) neuvoston asetuksen (EY) N:o 314/2004 liitteeseen neuvoston yhteisellä kannalla 2009/68/YUTP ja komission asetuksella (EY) N:o 77/2009, neuvoston päätöksellä 2010/92/YUTP ja komission asetuksella (EU) N:o 173/2010 sekä neuvoston päätöksellä 2011/101/YUTP ja komission asetuksella (EU) N:o 174/2011

määräämään, että vastaajien kantajille maksettavana olevalle summalle on maksettava tuomion antopäivästä alkaen Euribor +2 prosenttiyksikön suuruista (tai jonkin muun määrättävän korkokannan mukaista) koronkorkoa

velvoittamaan vastaajat korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että kyseessä olevilta toimilta puuttui asianmukainen oikeudellinen perusta, sillä ne annettiin vain EY 60 ja EY 301 artiklan perusteella, jotka koskevat yksinomaan kolmansiin maihin kohdistettavia toimenpiteitä eivätkä yksityishenkilöitä tai yhtiöitä.

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että kyseessä olevat toimet sisälsivät tosiseikkoja koskevia ilmeisiä virheitä, sillä ne eivät osoittaneet vahvoja siteitä Zimbabwen hallitukseen tai taloudellista tai muuta tukea maan hallinnolle, mistä syystä ne eivät täyttäneet vastaajilla olevaa todistustaakkaa ja johtivat lainvastaiseen päätöksentekomenettelyyn.

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että kyseessä olevilla toimilla rikottiin olennaisia menettelymääräyksiä, sillä niissä ei esitetty lainkaan perusteluita tai riittäviä perusteluita eikä kantajille varattu mahdollisuutta tulla kuulluksi tai esittää vapauttavia perusteita niiden osalta.

Neljäs kanneperuste, joka koskee sitä, että kyseessä olevilla toimilla loukattiin unionin oikeuden yleisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on myös vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIOS) ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa, kun niillä rajoitettiin lainvastaisesti kantajien oikeutta omaisuudensuojaan.