Asia T-420/03

El Corte Inglés, SA

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin BoomerangTV rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisemmat kansalliset ja yhteisön sana- ja kuviomerkit BOOMERANG ja Boomerang – Suhteelliset hylkäysperusteet – Sekaannusvaaran puuttuminen – Pariisin yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitetussa merkityksessä yleisesti tunnettua tavaramerkkiä ei ole – Tavaramerkin maineelle ei aiheuteta vahinkoa – Tiettyjen aikaisempien tavaramerkkien olemassaoloa koskevien todisteiden tai niiden käännösten esittämättä jättäminen väiteosastossa – Todisteiden esittäminen ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa – Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohdan c alakohta, 8 artiklan 5 kohta ja 74 artiklan 2 kohta – Asetuksen (EY) N:o 2868/95 16 säännön 2 ja 3 kohta, 17 säännön 2 kohta ja 20 säännön 2 kohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Viraston väiteosaston päätöksestä tehty valitus – Valituslautakunnan suorittama tutkinta

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Se, että tavaramerkin hakija tunnustaa aikaisemman tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyden

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artikla)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohdan mukaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) voi jättää huomioimatta tosiseikat, joihin osapuolet eivät ole vedonneet, tai todisteet, joita ne eivät ole esittäneet ajoissa.

Tästä seuraa, että pääsäännön mukaan, ja ellei erikseen ole toisin säädetty, asian osapuolet voivat esittää tosiseikkoja ja todisteita niiden määräaikojen päättymisen jälkeen, jotka niiden esittämiselle on asetettu mainitun asetuksen säännöksillä, eikä virastoa ole millään tavoin kielletty ottamasta huomioon tosiseikkoja tai todisteita, joihin on vedottu tai jotka on esitetty tällä tavalla liian myöhään. Tosiseikkoihin vetoaminen tai todisteiden esittäminen liian myöhään ei kuitenkaan luo osapuolelle, joka toimii näin, ehdotonta oikeutta siihen, että virasto ottaa tällaiset tosiseikat ja todisteet huomioon. Mainitun asetuksen 74 artiklan 2 kohdassa todetaan, että virasto ”voi” tällaisessa tapauksessa päättää olla ottamatta huomioon tällaisia tosiseikkoja ja todisteita, ja annetaan näin virastolle laaja harkintavalta päättää, perustellen tältä osin päätöksensä, onko ne otettava huomioon vai ei.

Liian myöhään esitettyjen tosiseikkojen ja todisteiden huomioon ottaminen on perusteltua erityisesti silloin, kun viraston on ratkaistava asia väitemenettelyssä ja kun se katsoo, että yhtäältä liian myöhään esitetyillä seikoilla on ensi arviolta mahdollisesti todellista merkitystä sen käsiteltävänä olevasta väitteestä annettavan ratkaisun kannalta ja että toisaalta menettelyvaihe, jossa tällainen liian myöhäinen esittäminen tapahtuu, ja tähän liittyvät olosuhteet eivät ole esteenä niiden huomioon ottamiselle.

Edellä mainittujen periaatteiden soveltamista ei lähtökohtaisesti tarvitse rajoittaa kyseessä olevien tosiseikkojen ja todisteiden luonteen mukaan, koska tällaisesta rajoituksesta ei säädetä mainitun asetuksen 74 artiklan 2 kohdassa. Kyseessä olevien tosiseikkojen ja todisteiden luonne on kuitenkin osatekijä, joka voidaan ottaa huomioon, kun virasto käyttää sille tällä säännöksellä annettua harkintavaltaa.

(ks. 40–43 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 8 artiklassa säädetään lähinnä, että suhteellisesta hylkäysperusteesta voi olla kyse vain, jos merkki, jonka rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi haetaan, on ristiriidassa aikaisemman tavaramerkin kanssa. Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) tehtäviin kuuluu väitteen tekijän esitettäväksi kuuluvan näytön perusteella tarkistaa, ovatko väitteen tueksi vedotut tavaramerkit olemassa. Kysymys aikaisemman tavaramerkin olemassaolosta ei siis ole seikka, joka voidaan jättää osapuolten vapaasti arvioitavaksi. Niinpä vaikka oletettaisiin, että tavaramerkin hakija olisi asianmukaisesti hyväksynyt aikaisemman tavaramerkin tai muiden aikaisempien oikeuksien rekisteröinnin ”pätevyyden”, tämä seikka ei synnytä väiteosastolle tai valituslautakunnalle velvollisuutta katsoa, että näiden oikeuksien olemassaolo on näytetty toteen.

(ks. 77 kohta)

3.      Kuviomerkin Boomerang^TV, jonka rekisteröintiä haetaan Nizzan sopimuksessa tarkoitettuun luokkaan 38 kuuluvia tavaroita ”Televiestintä; radio- ja televisio-ohjelmapalvelut; radio- ja televisiolähetykset” ja luokkaan 41 kuuluvia tavaroita ”Koulutus-, opetus- ja ajanvietepalvelut; kulttuuritoiminnat; elokuvastudiot ja tallentaminen; videovuokraus; kilpailut (vapaa-aika); televisio- ja radio-ohjelmien leikkaus; elokuvatuotanto” varten, ja kuviomerkkien Boomerang, jotka on rekisteröity aikaisemmin Espanjassa luokkiin 8, 11, 16, 18, 25 ja 28 kuuluvia tavaroita varten sekä Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten, ja kuviomerkin Boomerang, jonka rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi haetaan mainitun sopimuksen luokkiin 3, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten, välillä ei ole yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua sekaannusvaaraa.

On näet niin, että tavarat, joita varten aikaisemmat oikeudet on rekisteröity, poikkeavat luonteeltaan, käyttötarkoitukseltaan ja käyttötavoiltaan palveluista, joita varten tavaramerkin Boomerang^TV rekisteröintiä on haettu. Lisäksi nämä tavarat eivät ole miltään osin keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä. Sillä, että tiettyjä tavaroita, joita varten aikaisemmat tavaramerkit on rekisteröity, voitaisiin käyttää niiden palvelujen tunnetuksi tekemiseen, joita varten tavaramerkin Boomerang^TV rekisteröintiä haetaan, tai että urheilualalla, johon useat aikaisemmat oikeudet kuuluvat, voi olla yhteys televisiotuotannon alaan, johon tavaramerkki, jonka rekisteröintiä haetaan, liittyy, ei voida kyseenalaistaa tätä päätelmää. Tällaiset yhteydet ovat liian epätäsmällisiä ja satunnaisia sen toteamiseksi, että kyseiset tavarat ja palvelut ovat toisiaan täydentäviä.

(ks. 99 ja 100 kohta)