UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kahdeksas jaosto)
3 päivänä syyskuuta 2015 (*)
Kumoamiskanne – Asetuksen (EU) N:o 1173/2011 8 artiklan 3 kohta – Julkisen talouden valvonnan tehokas täytäntöönpano euroalueella – Tilastojen vääristely – Komission päätös tutkinnan käynnistämisestä – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Valmisteleva toimi – Tutkimatta jättäminen
Asiassa T‑676/14,
Espanjan kuningaskunta, asiamiehenään Abogado del Estado A. Rubio González,
kantajana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään J.-P. Keppenne, J. Baquero Cruz ja M. Clausen,
vastaajana,
jossa on kyse julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1173/2011 tarkoitetun tilastojen vääristelyyn liittyvän tutkinnan käynnistämisestä Espanjassa 11.7.2014 tehdyn komission päätöksen C(2014) 4856 final kumoamista koskevasta vaatimuksesta,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. Gratsias sekä tuomarit M. Kancheva ja C. Wetter (esittelevä tuomari),
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Euroalueen julkisyhteisöjä koskevan kriisin yhteydessä, jota kutsutaan ”valtion velkakriisiksi”, Espanjan kuningaskunta otti vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen käyttöön erityisen rahoitusmekanismin, jonka tarkoituksena on turvata kestävät taloudelliset suhteet Espanjan itsehallintoalueiden ja niiden tavarantoimittajien välillä. Tämä mekanismi sisälsi velkojen järjestelyn ja maksujen takaamisen.
2 Tämän erityisen rahoitusmekanismin käyttöön ottamisen yhteydessä kävi ilmi, että tiettyjä espanjalaisten itsehallintoalueiden vuoden 2011 lopussa suoritettuja menoja ei ollut täysin sisällytetty liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä Euroopan komissiolle annettuihin ilmoituksiin.
3 Espanjan kuningaskunta toteaa, että toukokuussa 2012 eli heti kun espanjalaiset tilastoviranomaiset, jotka ovat vastuussa tilastojen laatimisesta ja jakelusta, saivat uusia tietoja, nämä viranomaiset toimittivat tiedot virallisesti Euroopan unionin tilastokeskukselle (Eurostat). Tämä korjaus otettiin huomioon liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä lokakuussa 2012.
4 Eurostatille toukokuussa 2012 tehdyn tiedoksiannon johdosta Eurostat teki Espanjaan sarjan vierailuja, jotka sijoittuivat 24.5.2012 ja 26.–27.9.2013 väliselle ajanjaksolle.
5 Eurostat antoi tiedoksi 5.12.2013 Instituto Nacional de Estadísticalle (Espanjan kansallinen tilastolaitos) luonnoksen kertomukseksi ja pyysi sitä tekemään huomautuksia kertomuksesta.
6 Instituto Nacional de Estadística antoi Eurostatille tiedoksi 10.12.2013 sarjan huomautuksia, jotka koskivat erityisesti valitun viitejakson määrittämistä.
7 Komissio teki 11.7.2014 päätöksen C(2014)4856 final julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1173/2011 tarkoitetun tilastojen vääristelyyn liittyvän tutkinnan käynnistämisestä Espanjassa (jäljempänä riidanalainen päätös).
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
8 Espanjan kuningaskunta nosti 22.9.2014 kanteen riidanalaisesta päätöksestä. Se vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
9 Komissio teki 11.11.2014 erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen unionin yleisen tuomioistuimen 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan perusteella. Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa Espanjan kuningaskunnan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
10 Espanjan kuningaskunta jätti 7.1.2015 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon huomautuksensa oikeudenkäyntiväitteestä ja katsoo, että kanne on otettava tutkittavaksi.
Oikeudellinen arviointi
11 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen käsittelemättä itse pääasiaa, jos asianosainen pyytää tätä hakemuksella, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa on tehty. Saman artiklan 6 kohdan mukaan hakemuksen jatkokäsittely on suullinen, jollei unionin yleinen tuomioistuin toisin päätä. Käsiteltävänä olevassa asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo saaneensa riittävän selvityksen asianosaisten kirjallisen menettelyn aikana toimittamista asiakirjoista ja selvityksistä. Unionin yleinen tuomioistuin, jolla on tiedossaan kaikki asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset seikat, päättää tämän vuoksi, ettei asianosaisten suullisia selvityksiä ole tarpeen kuulla.
12 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ainoastaan sellaiset toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia ja jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, voivat olla luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaisen kumoamiskanteen kohteena (ks. määräys 30.4.2003, Schmitz-Gotha Fahrzeugwerke v. komissio, T‑167/01, Kok., EU:T:2003:121, 46 kohta ja määräys 31.1.2006, Schneider Electric v. komissio, T-48/03, Kok., EU:T:2006:34, 44 kohta).
13 Jos kyse on toimista, jotka laaditaan sisäisen menettelyn useammassa vaiheessa, kannekelpoisia toimia ovat lähtökohtaisesti ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan lopullisesti toimielimen kanta menettelyn päätteeksi, pois lukien väliaikaiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on valmistella lopullista päätöstä ja joiden lainvastaisuuteen voitaisiin tehokkaasti vedota lopullisesta päätöksestä nostetun kanteen yhteydessä (tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, Kok., EU:C:1981:264 10–12 kohta; tuomio 27.6.1995, Guérin automobiles v. komissio, T-186/94, EU:T:1995:114, 39 kohta ja edellä 12 kohdassa mainittu määräys Schneider Electric v. komissio, EU:T:2006:34, 45 kohta).
14 Toisenlainen kanta voitaisiin ottaa ainoastaan silloin, jos valmistelevan menettelyn aikana toteutetut toimet tai päätökset myös itsessään muodostaisivat päätöksen erityiselle menettelylle, joka olisi erillinen siihen menettelyyn nähden, jonka perusteella toimielin voisi ratkaista asian (edellä 13 kohdassa mainittu tuomio IBM v. komissio, EU:C:1981:264, 11 kohta ja määräys 9.6.2004, Camós Grau v. komissio, T-96/03, Kok., EU:T:2004:172, 30 kohta).
15 Kuten komissio on oikeutetusti havainnoinut, sellaiset toimet, joilla komissio päättää aloittaa tutkinnan, ovat vain valmistelevia toimia, jotka eivät saa aikaan sitovia oikeudellisia vaikutuksia eivätkä vaikuta kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi SEUT 263 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Sama koskee erityisesti komission antamaa perusteltua lausuntoa ja komission päätöstä nostaa unionin tuomioistuimessa kanne SEUT 258 artiklassa tarkoitetussa jäsenvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä (tuomio 29.9.1998, komissio v. Saksa, C-191/95, Kok., EU:C:1998:441, 44–47 kohta), päätöstä aloittaa menettely SEUT 102 artiklan soveltamiseksi (edellä 13 kohdassa mainittu tuomio IBM v. komissio, EU:C:1981:264, 21 kohta) tai Euroopan petoksentorjuntaviraston (OLAF) päätöstä aloittaa tutkinta (edellä 14 kohdassa mainittu määräys Camós Grau v. komissio, EU:T:2004:172, 33 ja 36 kohta).
16 Unionin lainsäätäjän julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16.11.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 (EUVL C 306, s. 1) käyttöön ottama järjestelmä, ei voi olla perustana muunlaiselle lopputulokselle kuin tämän määräyksen 15 kohdassa esitetty tulos, kun kyse on komission asetuksen 8 artiklan 3 kohdan nojalla aloittamista tutkinnoista. Tämän säännöksen mukaan komissio voi toteuttaa kaikki tarvittavat tutkinnat vääristelyn osoittamiseksi sellaisissa alijäämää ja velkaa koskevissa tiedoissa, jotka ovat olennaisia SEUT 121 tai SEUT 126 artiklan tai EUT-sopimukseen ja EUT-sopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisen kannalta. Komissio voi päättää tutkinnan käynnistämisestä, kun se toteaa, että on vahvoja viitteitä tosiseikoista, jotka todennäköisesti vastaavat sellaisia vääristelyjä.
17 Jäsenvaltio voi siis nostaa SEUT 263 artiklan nojalla kanteen vain sille vastaisesta päätöksestä eli asetuksen N:o 1173/2011 8 artiklan 1 ja 3 kohdan sanamuodon mukaisesti sellaisesta neuvoston tekemästä päätöksestä, jolla se määrää jäsenvaltion maksettavaksi sakon, ja on tarkennettava, että mainitun asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa annetaan SEUT 261 artiklan mukaisesti unionin tuomioistuimille täysi harkintavalta ”poistaa [sakko] tai alentaa taikka korottaa sitä”. Mahdollisiin laittomuuksiin, jotka liittyvät ennen tällaisen neuvoston päätöksen antamista toteutettuihin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi komission tutkinnan aloittamista koskeviin toimenpiteisiin, on siis mahdollista vedota ainoastaan edellä mainitun kanteen tueksi (ks. vastaavasti tuomio 7.4.1965, Weighardt v. Euratomin komissio, 11/64, Kok., EU:C:1965:38; edellä 13 kohdassa mainittu tuomio IBM v. komissio, EU:C:1981:264, 12 kohta ja edellä 12 kohdassa mainittu määräys Schneider Electric v. komissio, EU:T:2006:34, 45 kohta). Toisin sanoen vasta tässä vaiheessa, toisin kuin Espanjan kuningaskunta väittää, voitaisiin tutkia kysymys oikeudellisesta perustasta, jonka nojalla komissio on voinut käynnistää ennen 13.12.2011 eli ennen asetuksen N:o 1173/2011 voimaantuloa tapahtuneita seikkoja koskevan tutkinnan.
18 Espanjan kuningaskunnan asian olosuhteista esittämästä väitteestä, jonka mukaan käsiteltävänä oleva asia koskee komission ensimmäistä päätöstä aloittaa tutkinta, joka koskee jäsenvaltion tilastojen vääristelemistä, ja tämä päätös on julkistettu laajalti, mistä sille on aiheutunut suurta vahinkoa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, on todettava, että se on hylättävä, koska tällaiset seikat voivat ainoastaan jäädä merkityksettömiksi riidanalaisen päätöksen oikeudellisen luonteen arvioinnissa eli ne eivät vaikuta siihen, että riidanalainen päätös ei muodosta SEUT 263 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltiolle vastaista tointa. Koska Espanjan kuningaskunnan väite ei liity kysymykseen kanteen tutkittavaksi ottamisesta unionin yleisessä tuomioistuimessa ja koska se ei muuta käsiteltävän kanteen luonnetta, väite on hylättävä tehottomana.
19 Komission esittämä oikeudenkäyntiväite on siis syytä hyväksyä ja kanne on jätettävä tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
20 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
21 Koska Espanjan kuningaskunta on hävinnyt asian ja komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Espanjan kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne jätetään tutkimatta.
2) Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Annettiin Luxemburgissa 3 päivänä syyskuuta 2015.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |