Language of document :

Kanne 4.3.2013 - Deweerdt ym. v. tilintarkastustuomioistuin

(Asia T-132/13)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Sonja Deweerdt (Rulles, Belgia), Didier Lebrun (Luxemburg, Luxemburg) ja Margot Lietz (Mensdorf, Luxemburg) (edustajat: asianajajat A. Coolen, J.-N. Louis, E. Marchal ja D. Abreu Caldas)

Vastaaja: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen 4 artikla on lainvastainen, koska sillä varmistetaan se, että ahdisteluun syyllistynyt jäsen jää rankaisematta

kumoamaan tilintarkastustuomioistuimen 13.12.2012 tekemän päätöksen siitä, ettei unionin tuomioistuinta pyydetä tutkimaan, oliko tuolloinen tilintarkastustuomioistuimen jäsen S. lakannut täyttämästä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia, ja siinä tapauksessa, että hänen toimikautensa on jo päättynyt, eväämään hänen oikeutensa eläkkeeseen

velvoittamaan tilintarkastustuomioistuimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen 4 artiklan lainvastaisuuteen siltä osin kuin sillä varmistetaan se, että kantajien mukaan ahdisteluun syyllistynyt jäsen jää rankaisematta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on epäjohdonmukainen, koska tilintarkastustuomioistuin on nimenomaisesti todennut S:n rikkomukset mutta kuitenkin kieltäytynyt haastamasta häntä unionin tuomioistuimeen.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei ole esitetty mitään asiaankuuluvia perusteluja, joiden avulla kantajat voisivat arvioida riidanalaisen päätöksen oikeellisuutta.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen sekä oikeuden väärinkäyttöön sen vuoksi, että tilintarkastustuomioistuin on tutkinut sen, onko S haastettava unionin tuomioistuimeen vasta vuoden ja päivän kuluttua siitä, kun ulkopuolinen tutkija oli jättänyt kertomuksensa.

____________