Asia T-229/04

Ruotsin kuningaskunta

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Direktiivi 91/414/ETY – Kasvinsuojeluaineet – Parakvatti-niminen tehoaine – Markkinoille saattamista koskeva lupa – Lupamenettely – Ihmisten ja eläinten terveyden suojelu

Tuomion tiivistelmä

1.      Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

(Komission asetuksen N:o 3600/92 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohta; neuvoston direktiivi 91/414; komission direktiivi 2003/112)

2.      Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

(Neuvoston direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta, 5 artiklan 1 kohta ja 4 kohta sekä liite I)

3.      Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

(Neuvoston direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta ja v alakohdan toinen luetelmakohta sekä 5 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Kun komissio antoi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 muuttamisesta direktiivinsä 2003/112 parakvatti-nimisen tehoaineen sisällyttämiseksi sen liitteeseen I ja totesi tutkintakertomuksessaan, että parakvatin hermomyrkyllisyydestä ei ole olemassa viitteitä, se ei noudattanut direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 3600/92 7 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia siltä osin kuin on kyse parakvatin ja Parkinsonin taudin välillä mahdollisesti olevan yhteyden tutkinnasta.

Viittaukset parakvatin käytön ja Parkinsonin taudin ilmenemisen välisestä yhteydestä ovat näet parakvatin hermomyrkyllisyyttä koskevassa kirjallisuudessa. Näin ollen jos kertomuksen antava jäsenvaltio on arvioinut Parkinsonin taudin ja parakvatin välistä mahdollista yhteyttä koskevaa kirjallisuutta, kyseinen arviointi on osa parakvatin hermomyrkyllisyyttä koskevaa tutkintaa. Asetuksen N:o 3600/92 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kertomuksen antavan jäsenvaltion tekemä arviointi tehoaineesta päätyy komissiolle annettavaan kertomukseen, joka on saman asetuksen 7 artiklan 3 kohdan perusteella toimitettava elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi.

Kertomuksen antavan jäsenvaltion kertomuksissa ei kuitenkaan ollut arvioitu kirjallisuutta, joka koskee parakvatin ja Parkinsonin taudin välillä mahdollisesti olevia yhteyksiä. Lisäksi komissio ei ole osoittanut, eikä edes väittänyt, että tällainen arviointi olisi toimitettu mainitulle pysyvälle komitealle.

(ks. 108–110 kohta)

2.      Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jotta aine voidaan sisällyttää tämän saman direktiivin liitteeseen I, on voitava olettaa, että kun otetaan huomioon tieteellisen ja teknisen tietämyksen tason, kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen käytöllä hyvän kasvinsuojelukäytännön mukaisesti ei ole haitallisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohdassa säädetyllä tavalla.

Edellä mainitun direktiivin 5 artiklan 1 kohta – kun sitä tulkitaan ennalta varautumisen periaatteen yhteydessä – merkitsee sitä, että ihmisten ja eläinten terveyden osalta sellaisten vakavien syiden olemassaolo, jotka tieteellistä epävarmuutta poistamatta saattavat kohtuudella kyseenalaistaa aineen vaarattomuuden, estää lähtökohtaisesti kyseisen aineen sisällyttämisen tämän direktiivin liitteeseen I. Ennalta varautumisen periaatteella pyritään näet estämään potentiaalisia vaaroja. Sen sijaan täysin hypoteettisia vaaroja – jotka perustuvat pelkkiin hypoteeseihin, joille ei ole tieteellistä tukea – ei voida ottaa huomioon.

Direktiivin 91/414 5 artiklan 4 kohdan, jonka mukaan tehoaineen sisällyttämiselle liitteeseen I voidaan asettaa tiettyjä käyttöä koskevia rajoituksia, vaikutuksesta liitteeseen I voidaan lisäksi sisällyttää aineita, jotka eivät täytä tämän saman direktiivin 5 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, asettamalla tiettyjä rajoituksia, joilla vältetään kyseisen aineen ongelmalliset käytöt.

Koska kyseinen säännös on direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdan lievennys, sitä on tulkittava ennalta varautumisen periaatteen valossa. Tämän johdosta ennen kuin aine sisällytetään mainitun direktiivin liitteeseen I, on osoitettava, että ilman mitään järkevää epäilystä kyseisen aineen käyttöä koskevilla rajoituksilla voidaan varmistaa se, että ainetta käytetään mainitun 5 artiklan 1 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti.

(ks. 160, 161, 169, 170, 223, 224 ja 227 kohta)

3.      Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdassa erotetaan toisistaan yhtäältä ihmisten tai eläinten terveys, jonka osalta haitallisten vaikutusten olemassaoloa ei voida hyväksyä, ja toisaalta ympäristö, jonka osalta ainoastaan kohtuuttomat haittavaikutukset eivät ole sallittuja. Myös direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkastellaan erikseen kysymystä haitallisista vaikutuksista ihmisten tai eläinten terveydelle (4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta) ja kysymystä kohtuuttomista haittavaikutuksista ympäristöön (4 artiklan 1 kohdan b alakohdan v alakohta). Tästä direktiivin 91/414 4 ja 5 artiklan rakenteesta ilmenee, että silloin kun on kyse tehoaineen arvioimisesta eläinten terveyden suojelun kannalta mainitun direktiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, kyseisessä säännöksessä tehty viittaus saman direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan koskee ainoastaan sitä kyseisen viimeksi mainitun artiklan säännöstä, jossa on kyse nimenomaisesti eläinten terveydestä, eli kysymyksessä olevan direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohtaa.

Koska näin ollen direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohdassa tarkastellaan jo erityisesti kysymystä tehoainetta sisältävän aineen vaikutuksista eläinten terveyteen, saman direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan v alakohdan toinen luetelmakohta, jonka mukaan ympäristöön ei saa kohdistua kohtuuttomia haittavaikutuksia, kun otetaan huomioon aineen vaikutus muihin kuin torjuttaviin lajeihin, ei ole merkityksellinen arvioitaessa sitä, täyttääkö aine direktiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset siltä osin kuin on kyse vaikutuksesta muihin kuin torjuttaviin lajeihin.

(ks. 254 ja 255 kohta)