UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu viides jaosto)
25 päivänä syyskuuta 2015 (*)
REACH – Akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Välituotteet – Kumoamiskanne – Yksityistä suoraan koskeva toimi – Tutkittavaksi ottaminen – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu
Asiassa T‑268/10 RENV,
Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG), kotipaikka Bryssel (Belgia),
SNF SAS, kotipaikka Andrézieux-Bouthéon (Ranska),
edustajinaan asianajajat R. Cana, D. Abrahams ja E. Mullier,
kantajina,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään M. Heikkilä, W. Broere ja T. Zbihlej, avustajinaan asianajajat J. Stuyck ja A.‑M. Vandromme,
vastaajana,
jota tukevat
Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehenään B. Koopman,
ja
Euroopan komissio, asiamiehinään D. Kukovec, E. Manhaeve ja K. Talabér-Ritz,
väliintulijoina,
jossa on kyse vaatimuksesta kumota ECHA:n päätös tunnistaa akryyliamidi (EY nro 201-173-7) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi kyseisen asetuksen 59 artiklan mukaisesti,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Dittrich (esittelevä tuomari) sekä tuomarit F. Dehousse, J. Schwarcz, V. Tomljenović ja A. M. Collins,
kirjaaja: hallintovirkamies L. Grzegorczyk,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 15.4.2015 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Ensimmäinen kantaja, Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG), on eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, jonka kotipaikka on Belgiassa. Se toimii polyelektrolyyttien, polyakryyliamidin tai muiden akryyliamidia sisältävien polymeerien tuotanto- tai tuontiyhtiöiden edunvalvojana. Ensimmäisen kantajan jäsenyhtiöt myös käyttävät akryyliamidia ja valmistavat tai tuovat maahan akryyliamidia tai polyakryyliamidia. Kaikki Euroopan unionissa toimivat akryyliamidin tuottajat ovat ensimmäisen kantajan jäseniä.
2 Toinen kantaja, SNF SAS, on ensimmäisen kantajan jäsenyhtiö. Sen pääasiallisena toimintana on akryyliamidin ja polyakryyliamidin valmistus ja niiden suora myynti asiakkailleen. Sillä on tuotantopaikkoja Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.
3 Polyelektrolyytit ovat vesiliukoisia, synteettisiä ja orgaanisia polymeerejä, joita valmistetaan erilaisista monomeereista, kuten akryyliamidista. Niitä käytetään esimerkiksi juomaveden puhdistuksessa, jätevesien käsittelyssä, paperin valmistuksessa ja arvomineraalien uuttamisessa.
4 Polyakryyliamidi on polymeeri, joka on muodostettu polymeroimalla monomeerista akryyliamidia, jota käytetään yleisimmin vedenpuhdistuksessa, paperi-, kaivos- ja öljyteollisuudessa, maataloudessa, tekstiilien lisäaineena sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa.
5 Alankomaiden kuningaskunta toimitti 25.8.2009 Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) laatimansa asiakirja-aineiston, joka koskee akryyliamidin tunnistamista kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi. Kyseistä asetusta on sittemmin muutettu muun muassa aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta 16.12.2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (EUVL L 353, s. 1). Asiakirja-aineistossa viitattiin siihen, että akryyliamidi on luokiteltu asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 2 ja sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2. ECHA julkaisi 31.8.2009 verkkosivuillaan ilmoituksen, jossa se kehotti asianosaisia esittämään huomautuksensa akryyliamidin osalta laaditusta asiakirja-aineistosta. Samana päivänä ECHA kehotti myös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia esittämään asiasta huomautuksia.
6 Saatuaan kyseistä asiakirja-aineistoa koskevia huomautuksia erityisesti ensimmäiseltä kantajalta ja Alankomaiden kuningaskunnan vastaukset näihin huomautuksiin ECHA siirsi asiakirja-aineiston käsiteltäväksi jäsenvaltioiden komiteaan, jossa päästiin 27.11.2009 yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sillä perusteella, että se täyttää asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet.
7 ECHA:n pääjohtaja teki 22.12.2009 päätöksen ED/68/2009 akryyliamidin sisällyttämisestä 13.1.2010 luetteloon tunnistetuista aineista, jotka voidaan mahdollisesti sisällyttää asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XIV (jäljempänä ehdolla olevien aineiden luettelo).
8 Toisen kantajan asiassa T‑1/10 R tekemän välitoimihakemuksen seurauksena ECHA:n päätöksen tunnistaa akryyliamidi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi kyseisen asetuksen 59 artiklan mukaisesti täytäntöönpanoa lykättiin unionin yleisen tuomioistuimen presidentin 11.1.2010 antamalla määräyksellä siihen saakka, kunnes tämän välitoimimenettelyn päättävä määräys on annettu. Kyseisen määräyksen jälkeen ECHA keskeytti akryyliamidin sisällyttämisen ehdolla olevien aineiden luetteloon.
9 Toisen kantajan välitoimihakemus hylättiin 26.3.2010 annetulla määräyksellä PPG ja SNF v. ECHA (T‑1/10 R, EU:T:2010:128).
10 ECHA julkaisi 30.3.2010 ehdolla olevien aineiden luettelon, johon akryyliamidi oli sisällytetty.
Asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset
11 Kantajat nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.6.2010 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan ECHA:n päätös akryyliamidin tunnistamisesta asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi ja akryyliamidin sisällyttämisestä ehdolla olevien aineiden luetteloon mainitun asetuksen 59 artiklan mukaisesti (jäljempänä riidanalainen päätös).
12 Alankomaiden kuningaskunta ja Euroopan komissio toimittivat 19.11.2010 ja 25.11.2010 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa kirjatuilla kirjeillä väliintulohakemukset, joissa ne pyysivät saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen ECHA:n vaatimuksia. Väliintulohakemukset hyväksyttiin asianosaisten kuulemisen jälkeen 10.1.2011 annetulla määräyksellä.
13 Unionin yleinen tuomioistuin (laajennettu seitsemäs jaosto) jätti kanteen tutkimatta 21.9.2011 antamallaan määräyksellä PPG ja SNF v. ECHA (T‑268/10, Kok., EU:T:2011:508).
14 Kantajat hakivat unionin tuomioistuimen kirjaamoon 30.11.2011 toimittamallaan valituskirjelmällä muutosta edellä 13 kohdassa mainittuun määräykseen PPG ja SNF v. ECHA (EU:T:2011:508).
15 Unionin tuomioistuin kumosi edellä 13 kohdassa mainitun määräyksen PPG ja SNF v. ECHA (EU:T:2011:508) 26.9.2013 antamallaan tuomiolla PPG ja SNF v. ECHA (C‑625/11 P, Kok., jäljempänä muutoksenhakuasiassa annettu tuomio, EU:C:2013:594). Unionin tuomioistuin katsoi, että unionin yleinen tuomioistuin oli tehnyt oikeudellisen virheen siltä osin kuin se oli katsonut, että kanne oli nostettu liian myöhään sen vuoksi, että 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sääntö, jonka mukaan kanteen nostamisen määräajan laskettiin alkavan kulua riidanalaisen päätöksen julkaisemista seuraavan neljännentoista päivän päätyttyä, sovellettiin ainoastaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuihin toimiin eikä internetissä julkaistuihin toimiin (muutoksenhakuasiassa annetun tuomion 37 kohta).
16 Koska asia ei ollut ratkaisukelpoinen, unionin tuomioistuin palautti sen unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi ja totesi, että oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.
17 Asia siirrettiin unionin yleisen tuomioistuimen laajennetun viidennen jaoston käsiteltäväksi 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 118 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
18 Koska kirjallinen käsittely ei ollut päättynyt, kun unionin tuomioistuin antoi tuomion muutoksenhakuasiassa, ECHA:ta kehotettiin 24.10.2013 tehdyllä unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) päätöksellä toimittamaan vastine 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
19 ECHA teki unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.12.2013 toimitetulla erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla.
20 Unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) 17.6.2014 antamalla määräyksellä päätettiin, että oikeudenkäyntiväite käsitellään pääasian yhteydessä ja että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
21 Alankomaiden kuningaskunta toimitti väliintulokirjelmänsä 16.9.2014. ECHA ja kantajat esittivät kyseistä kirjelmää koskevat huomautuksensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.11.2014 toimittamillaan asiakirjoilla.
22 Komissio toimitti väliintulokirjelmänsä 17.9.2014. ECHA esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.11.2014 toimittamallaan asiakirjalla tätä kirjelmää koskevat huomautuksensa. Kantajat eivät ole esittäneet huomautuksia tästä kirjelmästä.
23 Unionin yleinen tuomioistuin (laajennettu viides jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn.
24 Unionin yleinen tuomioistuin kehotti 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 64 artiklassa tarkoitettuina prosessinjohtotoimina ECHA:ta toimittamaan asiakirjoja ja kaikkia asianosaisia vastaamaan tiettyihin kysymyksiin. Asianosaiset vastasivat näihin pyyntöihin asetetussa määräajassa.
25 Asianosaisten suulliset lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 15.4.2015 pidetyssä istunnossa.
26 Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
27 ECHA, Alankomaiden kuningaskunta ja komissio vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta tai ainakin hylkää sen perusteettomana
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
28 Ennen kuin tarkastellaan asianosaisten ja muiden osapuolten esittämiä oikeudellisia perusteita ja perusteluja, on tutkittava ECHA:n esittämä oikeudenkäyntiväite.
Tutkittavaksi ottaminen
29 Tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksensa tueksi ECHA, jota Alankomaiden kuningaskunta ja komissio tukevat, esittää oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan toimi ei koske kantajia suoraan.
30 SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi kyseisen artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
31 Tässä asiassa on kiistatonta, ettei riidanalaista päätöstä ole osoitettu kantajille, joten ne eivät ole tämän toimen adressaatteja. Tässä tilanteessa kantajat voivat SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan nostaa kumoamiskanteen mainitusta toimesta ainoastaan sillä edellytyksellä, että kyseinen toimi koskee niitä suoraan.
32 Ensimmäisen kantajan kanteen tutkittavaksi ottamista tarkasteltaessa on huomattava, että oikeuskäytännössä on jo katsottu, että yhdistys, jonka tehtävänä on puolustaa jäsentensä yhteisiä etuja, voi lähtökohtaisesti nostaa kumoamiskanteen ainoastaan, jos sen edustamilla yrityksillä tai joillakin niistä on erillinen asiavaltuus tai jos yhdistys voi vedota omaan oikeussuojaintressiin (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2006, Belgia ja Forum 187 v. komissio, C‑182/03 ja C‑217/03, Kok., EU:C:2006:416, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tämä koskee myös tilannetta, jossa eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä on – kuten ensimmäinen kantaja – perustettu valvomaan tiettyyn ryhmään kuuluvien yritysten etuja (ks. määräys 24.6.2014, PPG ja SNF v. ECHA, T‑1/10 RENV, EU:T:2014:616, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
33 Esillä olevassa asiassa ensimmäinen kantaja ei ole esittänyt näyttöä, joka osoittaisi, että toimi koskisi suoraan sen omia intressejä. Vaikka oletettaisiinkin, että sen on järjestettävä ja koordinoitava asetuksesta N:o 1907/2006 seuraavia velvollisuuksia koskeva yhdenmukainen lähestymistapa koko kyseellä olevalla sektorilla, se ei vetoaisi tällöin omiin intresseihinsä vaan jäsentensä intresseihin. Näin ollen ensimmäinen kantaja voi nostaa kumoamiskanteen ainoastaan, jos riidanalainen päätös koskee suoraan sen jäseniä tai joitakin niistä, kuten toista kantajaa.
34 Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraa, että jotta riitautettu toimi koskisi suoraan yksityistä, edellytetään ensinnäkin, että sillä on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista (tuomio 5.5.1998, Dreyfus v. komissio, C‑386/96 P, Kok., EU:C:1998:193, 43 kohta; tuomio 29.6.2004, Front national v. parlamentti, C‑486/01 P, Kok., EU:C:2004:394, 34 kohta ja tuomio 10.9.2009, komissio v. Ente per le Ville vesuviane ja Ente per le Ville vesuviane v. komissio, C‑445/07 P ja C‑455/07 P, Kok., EU:C:2009:529, 45 kohta).
35 Kantajat väittävät, että riidanalainen päätös koskee niitä suoraan siltä osin kuin se vaikuttaa ensimmäisen kantajan jäsenten ja toisen kantajan oikeusasemaan erityisesti asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa säädettyjen velvollisuuksien vuoksi. Sen seurauksena, että akryyliamidi on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, ensimmäisen kantajan jäsenten ja toisen kantajan täytyy saattaa tämän säännöksen nojalla akryyliamidin käyttöturvallisuustiedote ajan tasalle.
36 Asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan aineen tai seoksen toimittajien on toimitettava sen vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedote, jos aine täyttää asetuksessa N:o 1272/2008 säädetyt vaaralliseksi luokituksen kriteerit. Asetuksen 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa säädetään tästä, että toimittajien on viipymättä saatettava tämä käyttöturvallisuustiedote ajan tasalle heti, kun tulee saataville uusia tietoja, jotka voivat vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin, tai uusia tietoja vaaroista.
37 Esillä olevassa asiassa on riidatonta, että ensimmäisen kantajan jäsenten ja toisen kantajan oli toimitettava akryyliamidin vastaanottajille käyttöturvallisuustiedote heti, kun tämä aine täytti asetuksen N:o 1272/2008 mukaiset vaaralliseksi luokittelun kriteerit. Akryyliamidi on nimittäin luokiteltu syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 2 ja sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2 (ks. edellä 5 kohta).
38 Sitä vastoin asiassa on riitautettu se, että akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tämän asetuksen 57 artiklan a ja b alakohdan nojalla olisi sellainen mainitun asetuksen 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uusi tieto – kuten kantajat väittävät – joka luo kyseisessä säännöksessä tarkoitetun velvollisuuden eli velvollisuuden saattaa käyttöturvallisuustiedote ajan tasalle siten, että riidanalaisella päätöksellä on välittömiä vaikutuksia ensimmäisen kantajan jäsenten ja toisen kantajan oikeusasemaan.
39 Asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että käyttöturvallisuustiedote on laadittava kyseisen asetuksen liitteen II mukaisesti. Tässä liitteessä esitetään vaatimukset, joita toimittajan on noudatettava laatiessaan aineesta asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti toimitettavaa käyttöturvallisuustiedotetta. Käyttöturvallisuustiedotteen avulla käyttäjien on voitava ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ihmisten terveyden ja työturvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi.
40 Kantajien mukaan akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sillä perusteella, että tämä aine täyttää tämän asetuksen 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet, on uusi tieto, joka koskee erityisesti saman asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen N:o 1907/2006 muuttamisesta 20.5.2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 453/2010 (EUVL L 133, s. 1), 31 artiklan 6 kohdan 15 alakohtaa, joka koskee lainsäädäntöä koskevia tietoja.
41 Asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 6 kohdan 15 alakohdan osalta tämän asetuksen liitteessä II, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 453/2010, olevan A osan 15 kohdan mukaan käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa ilmoitetaan ainetta koskevat muut lainsäädännölliset tiedot, joita ei ole vielä annettu tässä tiedotteessa. Kyseisen asetuksen liitteessä II olevan A osan 15.1 kohdan mukaan tässä annetaan asianomaisia unionin turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännöksiä koskevat tiedot, esimerkiksi Seveso-luokka tai vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9.12.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (EYVL 1997, L 10, s. 13) liitteessä I nimetyt aineet, tai kansalliset tiedot aineen tai seoksen, myös seoksen sisältämien aineiden, lainsäädännöllisestä asemasta sekä ohjeet siitä, mihin toimiin vastaanottajan olisi näiden säännösten johdosta ryhdyttävä. Toisaalta, jos aineeseen tai seokseen, jota käyttöturvallisuustiedote koskee, sovelletaan erityisiä ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua koskevia unionin säännöksiä, jos sille esimerkiksi on haettava asetuksen N:o 1907/2006 VII osaston mukainen lupa tai sille voidaan määrätä tämän saman asetuksen VIII osaston mukaisia rajoituksia, kyseiset säännökset on mainittava.
42 Asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena tehty ECHA:n päätös on unionin turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännös aineen lainsäädännöllisestä asemasta. Tällä päätöksellä aine on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, joka voidaan sisällyttää tämän asetuksen liitteeseen XIV, joka sisältää luvanvaraisten aineiden luettelon. Näin ollen tällaisen aineen tai tätä ainetta sisältävien seosten toimittajien on mainittava tämä tunnistaminen käyttöturvallisuustiedotteessa ja annettava neuvoja vastaanottajille tästä tunnistamisesta aiheutuvista velvollisuuksista ja erityisesti asetuksen N:o 1907/2006 7 ja 33 artiklan mukaisista tiedottamisvelvollisuuksista. Näin ollen aineen tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sillä perusteella, että tämä aine täyttää kyseisen asetuksen 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet, on uusi tieto, jonka perusteella kyseisen aineen toimittajat voidaan velvoittaa saattamaan kyseinen käyttöturvallisuustiedote ajan tasalle.
43 Tästä seuraa, että ECHA:n päätös tunnistaa aine erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti voi vaikuttaa suoraan tämän aineen toimittajien oikeusasemaan siitä seuraavan velvollisuuden vuoksi.
44 Tätä johtopäätöstä ei kyseenalaista se, että ajankohtana, jona kannekirjelmä jätettiin 10.6.2010 ja jonka osalta tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä on arvioitava (ks. määräys 7.9.2010, Etimine ja Etiproducts v. komissio, T‑539/08, Kok., EU:T:2010:354, 76 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), asetus N:o 453/2010 ei ollut vielä tullut voimaan, eikä myöskään se, että kantajien mukaan akryyliamidi oli yksinomaan rekisteröity ja välituotteena käytetty aine.
45 Tarkasteltaessa ensinnäkin sitä, että ajankohtana, jona kannekirjelmä jätettiin 10.6.2010, asetus N:o 453/2010 ei ollut vielä tullut voimaan, on totta, että tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti se tuli voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se oli julkaistu virallisessa lehdessä. Koska tämä asetus julkaistiin virallisessa lehdessä 31.5.2010, se tuli siis voimaan 20.6.2010. Kuitenkin mahdollisuus, että asetus N:o 453/2010 ei tulisi voimaan sen jälkeen, kun se oli annettu 20.5.2010 ja julkaistu virallisessa lehdessä, oli kanteen jättämisen ajankohtana täysin teoreettinen (ks. vastaavasti tuomio 17.1.1985, Piraiki-Patraiki ym. v. komissio, 11/82, Kok., EU:C:1985:18, 9 kohta).
46 Tältä osin on hylättävä ECHA:n väite, jossa viitataan edellä 44 kohdassa mainitun määräyksen Etimine ja Etiproducts v. komissio (EU:T:2010:354) 76 kohtaan, jonka mukaan kanteen tutkittavaksi ottaminen on ratkaistava niiden sääntöjen perusteella, jotka olivat voimassa sinä päivänä, jona kanne nostettiin. Esillä olevassa asiassa ei ole kyse sellaisten sääntöjen ajallisesta soveltamisesta, joissa vahvistetaan yksityisen oikeussubjektin unionin tuomioistuimissa nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Asetus N:o 453/2010 kuuluu aineellisoikeudellisiin sääntöihin.
47 Siitä, että asetuksen N:o 1907/2006 liite II on asetuksen N:o 453/2010 1 artiklan mukaan muutettu vasta 1.12.2010 alkaen, riittää kun todetaan, että se seikka, että toimen vaikutukset toteutuvat vasta tuossa samassa toimessa määrättynä myöhempänä ajankohtana, ei estä sitä, että se voi koskea suoraan yksityishenkilöä siitä seuraavan velvollisuuden vuoksi (ks. vastaavasti määräys 11.7.2005, Bonino ym. v. parlamentti ja neuvosto, T‑40/04, Kok., EU:T:2005:279, 46 ja 47 kohta).
48 Toiseksi siitä, että kantajien mukaan akryyliamidi oli yksinomaan rekisteröity ja välituotteena käytetty aine, on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tätä asetusta ei sovelleta erottamattomiin välituotteisiin ja että tämän asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaan erotettuja välituotteita koskee vapautus saman asetuksen lupamenettelyä – johon aineen tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi koskeva menettely kuuluu – koskevan VII osaston soveltamisesta.
49 Esillä olevassa asiassa ei ole syytä lausua siitä, onko kantajat vapautettu näiden säännösten nojalla asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tiedottamisvelvollisuuksista, sillä joka tapauksessa kanteen jättämisen ajankohtana ensimmäisen kantajan jäsenten ja toisen kantajan toimittamaa akryyliamidia ei käytetty yksinomaan välituotteena.
50 Asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdassa annetun määritelmän mukaan välituotteella tarkoitetaan ainetta, jota valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa sen muuntamiseksi toiseksi aineeksi (jäljempänä synteesi). Saman asetuksen 3 artiklan 15 kohdan a alakohdan mukaan erottamattomalla välituotteella tarkoitetaan välituotetta, jota ei synteesin aikana tarkoituksellisesti poisteta, paitsi näytteenottoa varten, laitteistosta, jossa synteesi tapahtuu. Tämän asetuksen 3 artiklan 15 kohdan b ja c alakohdassa on tuotantopaikalla käytettävän erotetun välituotteen ja kuljetettavan erotetun välituotteen määritelmät. Ensin mainitulla tarkoitetaan välituotetta, joka ei täytä erottamattoman välituotteen kriteereitä, kun välituotteen valmistus ja toisen (toisten) aineen (aineiden) synteesi kyseisestä välituotteesta tapahtuu samalla tuotantopaikalla, jonka toiminnasta vastaa yksi tai useampi oikeushenkilö. Jälkimmäisellä tarkoitetaan välituotetta, joka ei täytä erottamattoman välituotteen kriteereitä ja jota kuljetetaan muiden tuotantopaikkojen välillä tai toimitetaan muille tuotantopaikoille.
51 Pitää paikkansa, että Alankomaiden akryyliamidista laatiman asiakirja-aineiston 1.1 kohdasta, joka koskee ”altistumista koskevia tietoja”, ilmenee, että 99,9 prosenttia akryyliamidista käytettiin välituotteena. Tässä kohdassa täsmennetään kuitenkin perustellusti, että sille oli muita käyttöjä tiivistetuotteissa käytettävänä aineena ja valmistettaessa tuotantopaikalla elektroforeesissa käytettäviä polyakryyliamidiin pohjautuvia geelejä.
52 Ensinnäkin käytettäessä akryyliamidia tiivistetuotteissa on kyse erityisesti sen käytöstä vesivuotojen tukkimiseen, betonirakenteiden korjaamiseen ja kosteusvaurioiden käsittelyyn (tuomio 1.2.2013, Polyelectrolyte Producers Group ym. v. komissio, T‑368/11, EU:T:2013:53, 2 kohta). Tästä käytön kuvauksesta, joka sisältyy Alankomaiden kuningaskunnan akryyliamidista laatiman asiakirja-aineiston 1.1. kohtaan ja joka pitää kantajien mukaan paikkansa, ilmenee, että kun akryyliamidiin pohjautuva tiivisteaine polymeroituu tai hyytyy, se jähmettyy kovaksi geeliksi, joka on vedenpitävä.
53 Kantajat väittävät tämän prosessin osoittavan, että akryyliamidia käytetään välituotteena asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdassa annetun määritelmän mukaisesti. Akryyliamidia valmistetaan tai tuodaan maahan kulutettavaksi tai käytettäväksi toisen aineen eli vedenpitävän polymeerin synteesissä. Polymeeri määritellään saman asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa aineeksi.
54 Tätä perustelua ei voida hyväksyä. Asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdan määritelmän mukaan välituotteella tarkoitetaan ainetta, jota valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa synteesiä varten. Esillä olevassa asiassa on selvää, että akryyliamidiin pohjautuvaa tiivisteainetta käytetään toisen aineen valmistuksessa, jossa se itse prosessoidaan täksi toiseksi aineeksi eli polymeeriksi. Kuten ECHA toteaa, akryyliamidia itseään ei käytetä synteesissä asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdan määritelmässä tarkoitetulla tavalla. Sitä ei käytetä tämän toisen aineen valmistamiseksi, vaan kemiallisen prosessin pääasiallisena tavoitteena on toteuttaa vesitiiviys, joka saadaan aikaan, kun akryyliamidiin pohjautuva tiivisteaine polymeroituu. Polymeroituessaan se jähmettyy kovaksi geeliksi, joka on vedenpitävä, kun sitä käytetään tiivistämiseen tarkoitettuihin sovelluksiin. Akryyliamidin käyttö tiivisteaineena ei siten ole välituotekäyttöä vaan tämän aineen lopullista käyttöä.
55 Tämän johtopäätöksen vahvistaa ”välituotteiden määritelmä, sellaisena kuin komissio, jäsenvaltiot ja ECHA ovat siitä 4.5.2010 sopineet”. Tämän määritelmän 4 kohdassa, joka koskee muun kuin toisen aineen valmistuksessa käytettävän aineen teollista loppukäyttöä tilanteessa, jossa valmistaja itse tai jatkokäyttäjä käyttää ainetta A, joka reagoi kemiallisesti muussa kuin toisen aineen valmistusprosessissa, todetaan, että aine A ei voi olla välituote. Edelleen tämän saman kohdan mukaan silloin, kun kemiallisen prosessin pääasiallisena tarkoituksena ei ole toisen aineen valmistaminen vaan pikemminkin toisen toiminnon, erityisen ominaisuuden tai kemiallisen reaktion aikaansaaminen erottamattomana osana kappaleiden tuotantoa, tätä toimintaa varten käytettyjä aineita ei pidä pitää asetuksessa N:o 1907/2006 tarkoitettuina välituotteina. Nämä näkemykset ilmenevät myös tämän määritelmän 2 kohdasta, joka sisältää analyysin asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdassa tarkoitetun välituotteen määritelmästä.
56 Toiseksi tarkasteltaessa akryyliamidin käyttöä valmistettaessa tuotantopaikalla elektroforeesissa käytettäviä polyakryyliamidiin pohjautuvia geelejä, Alankomaiden akryyliamidista laatiman asiakirja-aineiston 1.1 kohdasta, joka koskee ”altistumista koskevia tietoja”, ilmenee, että tällaisia geelejä käytetään tutkimisvälineinä nukleiinihappojen erottamiseksi tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja sairaaloissa.
57 Kantajat väittävät, että akryyliamidin käyttö elektroforeesissa käytettävien polyakryyliamidiin pohjautuvien geelien valmistuksessa on välituotekäyttöä, sillä akryyliamidi muunnetaan toiseksi aineeksi eli geeliksi, joka on polymeeri.
58 Kuten ECHA toteaa, täsmentämättä yhteyttä, jossa polyakryyliamidigeelejä tuottava kemiallinen reaktio tapahtuu, tällaiset perustelut eivät riitä sen toteamiseksi, että akryyliamidia käytettiin yksinomaan välituotteena valmistettaessa elektroforeesissa käytettäviä geelejä. Edellä on jo todettu (ks. 54 ja 55 kohta), että akryyliamidi oli välituote, kun tätä tuotetta käytettiin synteesissä. Kuten ECHA toteaa, näin ei ole etenkään silloin, kun akryyliamidia käytetään polyakryyliamidigeelien manuaalisten valukappaleiden valmistamiseen. Valukappaleiden valmistamisen, joka on yksi elektroforeesin menetelmäkuvauksen vaiheista, tarkoituksena ei ole polyakryyliamidin valmistaminen vaan molekyylien erottaminen analyyttisesti elektroforeesilla.
59 Kolmanneksi kantajien väitteestä, jonka mukaan kaikissa ECHA:n rekisteröityjen aineiden tietokannassa olevissa kolmessa akryyliamidin rekisteröintiasiakirjassa tämä aine tunnistetaan välituotteeksi, on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ECHA suorittaa rekisteröintiasiakirjoille täydellisyystarkastuksen, johon ei kuitenkaan kuulu minkään toimitettujen tietojen tai perustelujen laadun tai riittävyyden arviointi. Lisäksi saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, valmistajan tai maahantuojan, joka valmistaa tai tuo ainetta joko sellaisenaan tai yhdessä tai useammassa seoksessa vuodessa yhden tonnin tai enemmän, on toimitettava rekisteröinti ECHA:lle. Näin ollen ei ole poissuljettua, että tietyt valmistajat tai maahantuojat eivät rekisteröi akryyliamidia, koska ne käyttävät sitä vähäisiä määriä. Se, että rekisteröintiasiakirjoja oli ainoastaan välituotteena käytettävästä akryyliamidista, ei siten merkitse sitä, että tätä ainetta käytettiin yksinomaan välituotteena.
60 Edellä esitetyn perusteella riidanalainen päätös koskee kantajia suoraan asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa säädettyjen tiedottamisvelvollisuuksien vuoksi. Vaatimus tutkimatta jättämisestä on näin ollen hylättävä.
61 Koska muut tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät, mitä asianosaiset eivät ole kiistäneet, kanne on näin ollen otettava tutkittavaksi.
Asiakysymys
62 Kanteensa tueksi kantajat esittävät neljä perustetta, jotka koskevat ensinnäkin asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan ja 59 artiklan rikkomista, toiseksi ilmeistä arviointivirhettä, kolmanneksi suhteellisuusperiaatteen loukkaamista ja neljänneksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista.
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan ja 59 artiklan rikkomista
63 Kantajat väittävät, että tunnistaessaan akryyliamidin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ECHA rikkoo asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaa ja 59 artiklaa, koska akryyliamidi on yksinomaan rekisteröity ja välituotteena käytetty aine ja on siten vapautettu tämän asetuksen VII osaston soveltamisesta. Kantajien mukaan asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn menettelyn aikana on esitetty näyttöä ainoastaan siitä, että akryyliamidi on välituote. Tämä koskee erityisesti tämän aineen käyttöjä tiivistetuotteissa ja elektroforeesissa käytettävien geelien valmistuksessa, jotka ovat ainoat Alankomaiden kuningaskunnan akryyliamidista laatimassa asiakirja-aineistossa mainitut esimerkit tämän aineen käytöstä yksinään eikä välituotteena.
64 Riidanalaisessa päätöksessä akryyliamidi on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Tämä menettely on osa tämän asetuksen VII osastossa säädettyä lupamenettelyä. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaan tuotantopaikalla käytettäviä erotettuja välituotteita ja kuljetettavia erotettuja välituotteita koskee vapautus tämän osaston soveltamisesta. Näin ollen on tutkittava, onko riidanalainen päätös tämän vapautuksen vuoksi lainvastainen siltä osin kuin siinä on tunnistettu akryyliamidi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.
65 Ensinnäkin on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetty menettely koskee aineiden tunnistamista. Lisäksi on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 1 artiklan 2 kohdan mukaan tässä asetuksessa annetaan säännöksiä, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja aineita ja seoksia ja joita sovelletaan kyseisten aineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen ja käyttöön sellaisenaan, seoksissa tai esineissä sekä seosten markkinoille saattamiseen. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa olevan määritelmän mukaan aineella tarkoitetaan alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina, mukaan luettuna aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja valmistusprosessista johtuvat epäpuhtaudet mutta lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta. Aine määritellään siten sen sisäisten ominaisuuksien perusteella. Näiden säännösten perusteella ja koska on selvää, että akryyliamidi on tässä määritelmässä tarkoitettu aine, se saattoi perustellusti olla asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetyn tunnistamismenettelyn kohteena.
66 Toiseksi on todettava, että se, että aineella voi olla välituotteen asema, ei merkitse sitä, että se vapautettaisiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamisesta asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena. Pitää tosin paikkansa, että tämän asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan nojalla tuotantopaikalla käytettäviä erotettuja välituotteita ja kuljetettavia erotettuja välituotteita koskee vapautus kyseisen asetuksen lupamenettelyä – johon tunnistamismenettely kuuluu – koskevan VII osaston soveltamisesta. Asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 kohdassa säädetystä välituotteen määritelmästä seuraa kuitenkin, että aineen luokittelu välituotteeksi riippuu sen valmistuksen tavoitteesta ja sen käytöstä. Kuten edellä on jo todettu (ks. 50 kohta), tämän määritelmän mukaan välituotteella tarkoitetaan ainetta, jota valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa synteesiä varten. Koska mitä tahansa ainetta voidaan lähtökohtaisesti valmistaa kemiallista prosessointia varten tai kuluttaa tai käyttää kemiallisessa prosessoinnissa synteesiä varten ja mikä tahansa aine voi siten olla välituotteen asemassa, se, että aineella on yksittäistapauksessa välituotteen asema, ei vapauta sitä asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetystä tunnistamismenettelystä.
67 Näitä näkemyksiä tukee se, että asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt perusteet aineen tunnistamiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tämän asetuksen 59 artiklassa säädetyn menettelyn seurauksena koskevat tämän aineen sisäisiä ominaisuuksia. Kyseisen asetuksen 57 artiklan a–e alakohdan nojalla aine voidaan tunnistaa, jos se täyttää syöpää aiheuttavien, sukusolujen perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden luokituskriteerit ja jos se on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä. Asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan perusteella voidaan tunnistaa aineet, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden 57 artiklan a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset. Kun asetuksessa N:o 1907/2006 tarkoitettu aine määritellään sen sisäisten ominaisuuksien perusteella (ks. edellä 65 kohta), tässä asetuksessa säädetty välituotteen käsite ei koske aineen ominaisuuksia eikä muuta millään tavoin näitä ominaisuuksia, vaan välituote määritellään siinä aineen valmistuksen ja käytön tavoitteen perusteella.
68 Kantajien väitteestä, jonka mukaan asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa säädetty välituotteita koskeva vapautus ei perustu nimenomaisesti aineen käyttöihin, on todettava, että tämän asetuksen 3 artiklan 15 kohdassa säädetyn välituotteen määritelmän mukaan on välttämättä otettava huomioon tämän aineen valmistuksen ja käytön tavoite sen selvittämiseksi, onko sillä välituotteen asema.
69 Siltä osin kuin kantajat väittävät, että asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan nojalla akryyliamidin tunnistamisen olisi pitänyt perustua kaikkiin Alankomaiden kuningaskunnan tämän asetuksen liitteen XV mukaisesti laatimaan asiakirja-aineistoon sisältyviin tietoihin, joiden mukaan tätä ainetta käytetään ainoastaan välituotteena, niiden perustelut on niin ikään hylättävä. Vaikka oletettaisiinkin, että tässä asiakirja-aineistossa mainitaan vain esimerkkejä tämän aineen käytöstä välituotteena, tällä ei olisi merkitystä tunnistettaessa akryyliamidi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, koska nämä tiedot eivät koske akryyliamidin sisäisiä ominaisuuksia. Kuten ECHA toteaa, näillä tiedoilla voisi olla merkitystä asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa säädetyn lupamenettelyn myöhemmissä vaiheissa, eli aineen luvanvaraiseksi määräämistä koskevassa menettelyssä ja tiettyä käyttöä varten myönnettävää lupaa koskevassa menettelyssä. Edellä on joka tapauksessa jo todettu, ettei voida katsoa, että kaikki Alankomaiden kuningaskunnan asiakirja-aineistossaan mainitsemat akryyliamidin käytöt olisivat välituotekäyttöjä (ks. edellä 49–59 kohta).
70 Kantajien väitteestä, jonka mukaan ECHA on loukannut hyvän hallinnon periaatetta siltä osin kuin se ei ole perustellut akryyliamidin tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, kun otetaan huomion sen väitetty käyttö yksinomaan välituotteena, on todettava, että tämän aineen käyttö välituotteena ei estänyt sen tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ja että Alankomaiden kuningaskunnan laatimassa asiakirja-aineistossa, joka oli tunnistamismenettelyn pohjana, ilmoitettiin kaksi akryyliamidin käyttöä, jotka olivat tämän asiakirja-aineiston mukaan muuta kuin välituotekäyttöä. Tämä väite on näin ollen hylättävä.
71 Ensimmäinen kanneperuste on tämän vuoksi hylättävä.
Toinen kanneperuste, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä
72 Kantajat väittävät, että ECHA on tehnyt ilmeisen arviointivirheen siltä osin kuin se on tunnistaessaan akryyliamidin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tukeutunut Alankomaiden kuningaskunnan ehdotukseen, jossa ei ole mitään sellaista tietoa, joka osoittaisi, että 0,1:tä prosenttia akryyliamidista ei käytettäisi välituotteena. Kantajien mukaan tämän aineen käytöt tiivistetuotteissa ja elektroforeesissa käytettävien geelien valmistuksessa, jotka ovat ainoat Alankomaiden kuningaskunnan akryyliamidista laatimassa asiakirja-aineistossa mainitut esimerkit tämän aineen käytöstä yksinään eikä välituotteena, eivät ole ratkaisevia. Kantajien mukaan kyse on akryyliamidin käytöstä välituotteena. Riidanalainen päätös on niiden mielestä mielivaltainen, koska siinä ei ole tietoja akryyliamidin käytöstä muuna kuin välituotteena.
73 Aluksi on korostettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun unionin viranomaisilla on laajaa harkintavaltaa muun muassa arvioidessaan hyvin monitahoisia tieteellisiä ja teknisiä tosiseikkoja niiden toimenpiteiden luonteen ja ulottuvuuden määrittämiseksi, joihin ne ryhtyvät, unionin tuomioistuinten tehtävänä on valvoa ainoastaan, ettei tätä harkintavaltaa käytettäessä ole tehty ilmeistä virhettä, ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin tai etteivät kyseiset viranomaiset ole selvästi ylittäneet harkintavaltansa rajoja. Tällaisessa asiayhteydessä unionin tuomioistuimet eivät nimittäin voi omalla tieteellisiä ja teknisiä tosiseikkoja koskevalla arvioinnillaan korvata unionin viranomaisten arviointia, sillä EUT-sopimuksessa tämä tehtävä annetaan ainoastaan näille viranomaisille (tuomio 21.7.2011, Etimine, C‑15/10, Kok., EU:C:2011:504, 60 kohta ja tuomio 7.3.2013, Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, T‑93/10, Kok., EU:T:2013:106, 76 kohta).
74 On kuitenkin täsmennettävä, että unionin viranomaisilla oleva laaja harkintavalta, joka merkitsee sitä, että tuomioistuimet voivat valvoa sen käyttöä rajallisesti, ei koske ainoastaan toteutettavien toimien luonnetta ja ulottuvuutta vaan tietyssä laajuudessa myös toimen perustana olevien seikkojen toteamista. Tällainen tuomioistuinvalvonta – vaikka sen laajuutta on rajoitettu – edellyttää kuitenkin, että unionin viranomaiset kyseisen toimen toteuttajina kykenevät osoittamaan unionin tuomioistuimissa, että ne ovat antaneet toimen käyttämällä tosiasiallisesti niille annettua harkintavaltaa, mikä edellyttää kaikkien sen tilanteen kannalta merkityksellisten seikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamista, jota toimella aiottiin säännellä (tuomio 8.7.2010, Afton Chemical, C‑343/09, Kok., EU:C:2010:419, 33 ja 34 kohta ja edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 77 kohta).
75 Tämän oikeuskäytännön valossa kantajien perustelut on hylättävä.
76 On todettava, että Alankomaiden kuningaskunnan asetuksen N:o 1907/2006 liitteen XV mukaisesti laatimassa asiakirja-aineistossa todetaan, että 99 prosenttia unionissa käytetystä akryyliamidista käytettiin välituotteena polyakryyliamidin valmistuksessa useissa sovelluksissa ja että oli olemassa muita käyttöjä tiivistetuotteiden aineena ja polyakryyliamidigeelien valmistuksessa tuotantopaikalla. Lisäksi on todettava, että jäsenvaltioiden komitean tausta-asiakirja, johon akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi perustui, ei sisällä mitään tietoa tämän aineen käytöstä.
77 Kuten tämän kanteen ensimmäistä kanneperustetta tutkittaessa on käynyt ilmi, tunnistettaessa aine erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena on otettava huomioon tämän aineen sisäiset ominaisuudet. Lisäksi on huomattava, että tämän asetuksen 59 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla aineen tunnistamiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi laadittu asiakirja-aineisto voidaan tarvittaessa rajoittaa viittaukseen asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan – joka sisältää luettelon vaarallisten aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta ja merkinnöistä – mukaiseen nimikkeeseen, ja se voi siten olla sisältämättä lainkaan tietoja asianomaisen aineen käytöstä.
78 Joka tapauksessa edellä on jo todettu, ettei voida katsoa, että kaikki Alankomaiden kuningaskunnan asiakirja-aineistossaan mainitsemat akryyliamidin käytöt olivat välituotekäyttöä (ks. edellä 49–59 kohta).
79 Toinen kanneperuste on siis hylättävä.
Kolmas kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista
80 Kantajat väittävät, että akryyliamidin kohtelu ei ole oikeasuhteista, koska ECHA:n on ollut mahdollista valita eri toimenpiteiden välillä ja koska kyseisen aineen tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi aiheuttaa kohtuutonta haittaa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kantajien mukaan tunnistamismenettely on otettu käyttöön sen takaamiseksi, että kaikkein vaarallisimpiin aineisiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Tietyn tyyppiset aineet, kuten välituotteet, on vapautettu asetuksen N:o 1907/2006 VII osaston soveltamisesta, koska niihin ei liity samantasoista riskiä kuin muihin aineisiin. Tästä lainsäätäjän tarkoituksesta huolimatta ECHA on käyttänyt tätä menettelyä tunnistaakseen aineen, jota käytetään ainoastaan välituotteena, mikä ei ole oikeasuhteista. Lisäksi työntekijöille akryyliamidille altistumisesta aiheutuva riski on poistunut tai alentunut unionin erityisen työsuojelulainsäädännön vuoksi. Viranomaisten on ollut mahdollista valita eri toimenpide, eli olla toimimatta, mikä olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa ja oikeasuhteisempaa. Joka tapauksessa ECHA olisi voinut määrätä, että akryyliamidi tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ainoastaan, jos sitä ei käytetä välituotteena, tai se olisi voinut päättää, että akryyliamidin käyttöön sovelletaan asetuksen N:o 1907/2006 VIII osastossa tarkoitettuja rajoituksia.
81 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaan unionin säädöksillä, päätöksillä ja muilla toimenpiteillä ei saa ylittää rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista niillä lainmukaisesti tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa, eli silloin, kun on mahdollista valita usean tarkoituksenmukaisen toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava, eivätkä toimenpiteistä aiheutuvat haitat saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden (ks. edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Etimine, EU:C:2011:504, 124 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
82 Edellisessä kohdassa mainittuihin edellytyksiin kohdistuvasta tuomioistuinvalvonnasta on todettava, että ECHA:lla on katsottava olevan laaja harkintavalta alalla, jolla sen on tehtävä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia valintoja ja jolla sen on toteutettava monitahoisia arviointeja. Tällä alalla toteutettu toimenpide voidaan katsoa lainvastaiseksi ainoastaan, jos se on ilmeisen soveltumaton lainsäätäjän tavoittelemien päämäärien saavuttamiseen (ks. vastaavasti edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Etimine, EU:C:2011:504, 125 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
83 Käsiteltävässä asiassa asetuksen N:o 1907/2006 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että asetuksella pyritään varmistamaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu, mukaan lukien vaihtoehtoisten keinojen edistäminen vaarojen arvioimiseksi, sekä aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla samalla kilpailukykyä ja innovointia edistäen. Kun otetaan huomioon kyseisen asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappale, on todettava, että lainsäätäjä on asettanut päätavoitteeksi ensimmäisen kyseisistä kolmesta tavoitteesta eli tavoitteen varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. Erityisesti lupamenettelyn, johon kyseisen asetuksen 59 artiklassa tarkoitettu tunnistamismenettely kuuluu, tavoitteesta asetuksen N:o 1907/2006 55 artiklassa säädetään, että lupamenettelyllä pyritään takaamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta varmistaen samalla, että erityistä huolta aiheuttavien aineiden riskit ovat asianmukaisesti hallinnassa ja että kyseiset aineet korvataan asteittain soveltuvilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla, jos nämä ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 116 kohta).
84 Ensinnäkin kantajien väitteestä, jonka mukaan riidanalainen päätös on soveltumaton asetuksella N:o 1907/2006 tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseen, on huomautettava, että riidanalaisessa päätöksessä on kyse siitä, että akryyliamidi tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi mainitun asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella. Kun aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin sovelletaan tiedottamisvelvollisuuksia (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 117 kohta).
85 Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua koskevasta päämäärästä on heti aluksi todettava, että aineen tunnistamisella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi on tarkoitus parantaa riskeistä ja vaaroista tiedottamista yleisölle ja ammattimaisille käyttäjille, joten tällainen tunnistaminen on katsottava keinoksi parantaa kyseistä suojelua (ks. edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 118 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
86 Kantajien perusteluista, joiden mukaan riidanalainen päätös ei sovellu tältä osin, koska akryyliamidia käytetään välituotteena ja se on siten vapautettu asetuksen N:o 1907/2006 VII osaston soveltamisesta sen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan nojalla, on huomattava edellä jo todetun, ettei voida päätellä, että akryyliamidia käytettiin pelkästään välituotteena (ks. edellä 49–59 kohta). Missään tapauksessa ei voida päätellä, että akryyliamidin käyttö muuna kuin välituotteena olisi poissuljettua. Tämän aineen tunnistaminen ei siten ole tavoiteltuihin päämääriin nähden ilmeisen soveltumatonta.
87 Näin ollen kantajien perustelut riidanalaisen päätöksen väitetystä soveltumattomuudesta on hylättävä.
88 Toiseksi kantajat väittävät, että riidanalainen päätös ylittää rajat, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi, koska mahdollisuus olla toimimatta, asetuksen N:o 1907/2006 VIII osastossa tarkoitettujen rajoitusten käyttöön ottaminen tai akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi yksinomaan siltä osin kuin sitä ei käytetä välituotteena, olisivat vähemmän rajoittavia toimenpiteitä. Kantajien mukaan työntekijöille aiheutuva riski on poistunut tai alentunut työsuojelua koskevien sääntöjen vuoksi.
89 Ensinnäkin mahdollisuudesta olla toimimatta kantajat toteavat, että se olisi oikeasuhteisempi ja vähemmän rajoittava toimenpide, koska akryyliamidin tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ei ole tarkoitettu välituotteille vaan muun tyyppisille aineille, jotka aiheuttavat merkittävämpää huolta. Nämä perustelut on hylättävä. Koska ei voida päätellä, että akryyliamidia käytettiin pelkästään välituotteena ja koska missään tapauksessa ei voida päätellä, että akryyliamidin käyttö muuna kuin välituotteena olisi poissuljettua (ks. edellä 86 kohta), toimimatta jättäminen ei ole yhtä soveltuva toimenpide kuin tämän aineen tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.
90 Tarkasteltaessa toiseksi akryyliamidin käyttöä rajoittavia toimenpiteitä on todettava, että pelkästään se, että aine on ehdolla olevien aineiden luettelossa, ei estä soveltamasta kyseiseen aineeseen pikemminkin rajoituksia kuin lupaa. Kuten asetuksen N:o 1907/2006 58 artiklan 5 kohdasta ja 69 artiklasta ilmenee, komissio tai jäsenvaltio voi aina ehdottaa, että aineen valmistamista, markkinoille saattamista tai käyttöä valvotaan pikemminkin rajoituksilla kuin luvalla (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 128 kohta). Esillä olevassa asiassa erityisesti edellä 52 kohdassa mainitusta tuomiosta Polyelectrolyte Producers Group ym. v. komissio (EU:T:2013:53) ilmenee, että akryyliamidiin sovellettiin tiivistämiseen tarkoitettujen sovellusten osalta rajoituksia 5.11.2012 alkaen.
91 Kuten asetuksen N:o 1907/2006 liitteestä XVII ilmenee, mainitun asetuksen VIII osastossa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vahvistetut rajoitukset, joita sovelletaan tiettyjen vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen ja käyttöön, voivat lisäksi olla kaikkea aineen valmistamiselle tai markkinoille saattamiselle asetettujen erityisten edellytysten ja aineen käyttöä koskevan täydellisen kiellon välillä. Vaikka oletettaisiin, että myös rajoittavat toimenpiteet ovat soveltuvia kyseisellä asetuksella tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, ne eivät siis sellaisenaan ole vähemmän rajoittavia toimenpiteitä suhteessa aineen tunnistamiseen, joka johtaa ainoastaan tiedottamisvelvollisuuksiin (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 129 kohta).
92 Kolmanneksi siltä osin kuin kantajat katsovat, että voimassa olevan työsuojelulainsäädännön perusteella työntekijöille aiheutuva riski voidaan poistaa tai sitä voidaan alentaa, riittää kun todetaan, että tämä lainsäädäntö, joka koskee työntekijöille aiheutuvien riskien hallintatoimenpiteitä, ei ole soveltuva ja vähemmän rajoittava toimenpide niiden asetuksella N:o 1907/2006 tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, jotka koskevat erityistä huolta aiheuttavien aineiden kohtelua ja tavoitetta korvata asteittain erityistä huolta aiheuttavat aineet soveltuvilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla, jos nämä ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia (ks. edellä 83 kohta).
93 Neljänneksi kantajat väittävät, että ECHA olisi voinut määrätä, että akryyliamidi tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ainoastaan siltä osin kuin sitä ei käytetä välituotteena. Tältä osin riittää, kun todetaan, että lainsäätäjä on ottanut käyttöön välituotteita koskevia erityisiä sääntöjä asetuksen N:o 1907/2006 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 8 kohdan b alakohdassa (ks. edellä 48 kohta).
94 Edellä esitetyn perusteella ei voida päätellä, että riidanalaisella päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta.
95 Kolmas kanneperuste on näin ollen hylättävä.
Neljäs kanneperuste, joka koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista
96 Kantajat väittävät, että akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista, koska muita samanlaisessa asemassa olevia aineita ei ole tunnistettu tällä tavoin. Kantajien mukaan akryyliamidi on luokiteltu syöpää aiheuttavien aineiden ja sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2 ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 3 hyvin monien muiden sellaisten aineiden kanssa, joilla on samat tai vielä merkittävämmät ominaisuudet. Asiassa ei ole esitetty perusteluja, jotka koskisivat syitä, joiden vuoksi on valittu akryyliamidi eikä muita aineita, joilla on samat ominaisuudet, vaikka on selvää, että vähintään 99 prosenttia sen käytöstä olisi vapautettu tunnistamismenettelystä.
97 On korostettava, että lainsäätäjä on asetuksella N:o 1907/2006 ottanut käyttöön järjestelmän, joka koskee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyitä ja rajoituksia ja jolla pyritään mainitun asetuksen johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen mukaan etenkin varmistamaan korkeatasoinen terveyden ja ympäristön suojelu sekä aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla samalla edistäen kilpailukykyä ja innovaatiota. Erityisesti on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa säädetään lupamenettelystä. Kyseisen menettelyn tavoitteena on mainitun asetuksen 55 artiklan mukaan taata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta varmistaen samalla, että erityistä huolta aiheuttavien aineiden riskit ovat asianmukaisesti hallinnassa ja että kyseiset aineet korvataan asteittain soveltuvilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla, jos nämä ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 69 kohta).
98 Lupamenettelyä sovelletaan kaikkiin aineisiin, jotka täyttävät asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet. Lupamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa mainitussa artiklassa tarkoitetut aineet tunnistetaan, ja sitä varten asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa on säädetty monivaiheisesta menettelystä. Asetuksen johdanto-osan 77 perustelukappaleen mukaan järjestelmän toimivuuden ja käytännöllisyyden vuoksi niin luonnollisten ja oikeushenkilöiden kannalta, joiden on laadittava hakemusasiakirjat ja ryhdyttävä asianmukaisiin riskinhallintatoimenpiteisiin, kuin viranomaisten kannalta, joiden on käsiteltävä lupahakemukset, ainoastaan rajoitettu määrä aineita olisi määrättävä luvanvaraisiksi samanaikaisesti. Asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään näiden aineiden valinnasta, että komission tai asianomaisen jäsenvaltion asiana on tutkia, että aineet täyttävät mainitun asetuksen 57 artiklassa vahvistetut perusteet. Lainsäätäjä on siis antanut komissiolle ja jäsenvaltioille laajaa harkintavaltaa, jonka avulla asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavia aineita koskevat säännöt voidaan panna asteittain täytäntöön (edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 70 kohta).
99 Edellä esitetyn perusteella tunnistamismenettelyssä ei siis anneta ECHA:lle mitään toimivaltaa tunnistettavien aineiden valinnassa, vaan tämä valta kuuluu yksinomaan komissiolle ja jäsenvaltioille asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti (määräys 22.5.2014, Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, C‑287/13 P, EU:C:2014:599, 51 kohta ja edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 71 kohta).
100 Käsiteltävässä asiassa asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädettyä tunnistamismenettelyä on noudatettu tunnistettavana olevan aineen valinnan osalta. Asiakirja-aineistosta näet ilmenee, että Alankomaiden kuningaskunta valitsi akryyliamidin heti, kun se katsoi, että kyseinen aine täyttää mainitun asetuksen 57 artiklassa mainitut perusteet. Koska lisäksi ei ollut toimitettu jäsenvaltion laatimaa asiakirja-aineistoa aineesta, jolla olisi myös syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia ominaisuuksia, ja koska komissio ei ollut pyytänyt ECHA:ta laatimaan tällaista asiakirja-aineistoa, ECHA ei voinut tunnistaa tätä ainetta asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti toimivaltaansa ylittämättä. Tästä seuraa, että kun ECHA tunnisti akryyliamidin eikä muita väitetysti vastaavanlaisia aineita erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, se ei loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta (ks. vastaavasti edellä 73 kohdassa mainittu tuomio Bilbaína de Alquitranes ym. v. ECHA, EU:T:2013:106, 72 kohta).
101 Tarkasteltaessa väitettä, jonka mukaan asiassa ei ole esitetty perusteluja, jotka koskisivat syitä, joiden vuoksi on valittu akryyliamidi eikä muita aineita, joilla on samat ominaisuudet, vaikka on selvää, että vähintään 99 prosenttia sen käytöstä olisi vapautettu tunnistamismenettelystä, on todettava riidanalaisesta päätöksestä ilmenevän, että Alankomaiden kuningaskunta on esittänyt ehdotuksensa akryyliamidin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sen syöpää aiheuttavien ja perimää vaurioittavien ominaisuuksien vuoksi. Koska asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltio voi laatia asiakirja-aineiston tämän asetuksen liitteen XV mukaisesti aineille, joiden se katsoo täyttävän kyseisen asetuksen 57 artiklassa tarkoitetut perusteet, mitään perusteluja ei tarvittu.
102 Edellä esitetyn perusteella neljäs kanneperuste on hylättävä, koska kantajat eivät ole riitauttaneet asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn laillisuutta ja koska ECHA on noudattanut kyseistä menettelyä.
103 Näin ollen kanne on hylättävä perusteettomana.
Oikeudenkäyntikulut
104 Muutoksenhakuasiassa antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin on määrännyt, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin. Unionin yleisen tuomioistuimen on näin ollen määrättävä tässä tuomiossa kaikista eri menettelyihin liittyvistä oikeudenkäyntikuluista työjärjestyksensä 219 artiklan mukaisesti.
105 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoita, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
106 Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne on velvoitettava korvaamaan ECHA:n oikeudenkäyntikulut viimeksi mainitun vaatimusten mukaisesti. Alankomaiden kuningaskunta ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu viides jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG) ja SNF SAS vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) oikeudenkäyntikulut.
3) Alankomaiden kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Dittrich | Dehousse | Schwarcz |
Julistettiin Luxemburgissa 25 päivänä syyskuuta 2015.
Allekirjoitukset