VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS
(toinen jaosto)
21 päivänä huhtikuuta 2008
Asia F-78/07
Stanislava Boudova ym.
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Nimitys – Palkkaluokan määrittäminen – Virkamiehiksi nimitetyt ylimääräiset toimihenkilöt – Kilpailut, jotka on julkaistu ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa – Virkamiehelle vastainen toimi – Kanteen tutkittavaksi ottaminen
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Boudova ja seitsemän muuta komission virkamiestä vaativat virkamiestuomioistuinta kumoamaan päätöksen, jolla hylättiin heidän vaatimuksensa muun muassa heidän palkkaluokkansa uudelleen määrittelemisestä.
Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkimisedellytykset selvästi puuttuvat. Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Menettely – Kanteiden tutkittavaksi ottaminen – Arvioiminen kanteen jättämishetkellä voimassa olevien sääntöjen perusteella
(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)
2. Henkilöstö – Kanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Määritteleminen uuden palkkaluokan määrittämistä koskevan vaatimuksen kannalta
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
3. Henkilöstö – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Liittyminen oikeusjärjestyksen perusteisiin – Oikeuden vanhentuminen – Alkaminen uudelleen – Edellytys – Uusi tosiseikka
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
1. Vaikka virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklassa vahvistettu määräys, jonka mukaan virkamiestuomioistuin voi ratkaista asian perustellulla määräyksellä, jos kanne on selvästi täysin perusteeton, on menettelysääntö, jota sovelletaan sellaisenaan voimaantulopäivästä kaikkiin virkamiestuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin, tämä ei päde oikeussääntöihin, joiden perusteella ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi tämän artiklan mukaisesti katsoa, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja joita voidaan soveltaa vasta kanteen nostamispäivästä.
(ks. 17 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F-60/07, Martin Bermejo v. komissio, tuomio 11.12.2007 (25 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
2. Virkamiehelle vastaisia toimia voivat olla vain toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa asianomaisen etuihin muuttamalla selvästi hänen oikeusasemaansa, ja joilla vahvistetaan lopullisesti toimielimen kanta. Kun kyseessä on uuden palkkaluokan määrittämistä koskeva vaatimus, virkamiehelle vastainen päätös on nimityspäätös, joka on tehty hyväksyttäessä virkamies koeajalle. Kyseisellä päätöksellä näet määritetään tehtävät, joihin virkamies nimitetään, ja siinä vahvistetaan lopullisesti vastaava palkkaluokka.
(ks. 31 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 191/84, Barcella ym. v. komissio, tuomio 7.5.1986 (Kok., s. 1541, 11 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T-18/89 ja T-24/89, Tagaras v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 7.2.1991 (Kok., s. II‑53, 38 kohta; asia T-43/04, Fardoom ja Reinard v. komissio, tuomio 25.10.2005 (Kok. H., s. I‑A‑329 ja II‑1465, 26 kohta ja asia T-44/04, Kimman v. komissio, tuomio 15.3.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑71 ja II‑A‑2‑299, 40 kohta).
3. Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa vahvistetut hallinnollisen valituksen tekemisen ja kanteen nostamisen määräajat liittyvät oikeusjärjestyksen perusteisiin, eikä niitä voida jättää asianosaisten tai tuomioistuimen harkintavaltaan, koska nämä määräajat on otettu käyttöön oikeudellisten tilanteiden selkeyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Näistä määräajoista mahdollisesti tehtäviä poikkeuksia on tulkittava suppeasti.
Vaikka uuden ja olennaisen seikan olemassaolo saattaa olla hyväksyttävä peruste sellaisen aikaisemman päätöksen uudelleen tutkimista koskevan vaatimuksen esittämiselle, jota ei ole riitautettu määräajassa, yhteisön toimielimen tietyn henkilöryhmän hyväksi toteuttamat toimenpiteet ovat henkilöstösääntöihin perustuvan oikeudellisen velvollisuuden puuttuessa toimenpiteitä, joihin ei voida vedota sellaisen väitteen tueksi, jonka mukaan toinen toimielin olisi loukannut yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta.
(ks. 32, 35 ja 37 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 127/84, Esly v. komissio, tuomio 15.5.1985 (Kok., s. 1437, 10 kohta; yhdistetyt asiat C-193/87 ja C-194/87, Maurissen ja Union syndicale v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 18.1.1990 (Kok., s. I‑95, 26 ja 27 kohta) ja asia C-246/95, Coen, tuomio 23.1.1997 (Kok., s. I‑403, 21 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-131/95, Progoulis v. komissio, tuomio 15.12.1995 (Kok. H., s. I‑A‑297 ja II‑907, 36 kohta; asia T-113/95, Mancini v. komissio, tuomio 23.4.1996 (Kok. H., s. I‑A‑185 ja II‑543, 20 kohta; yhdistetyt asiat T-219/02 ja T-337/02, Lutz Herrera v. komissio, tuomio 28.10.2004 (Kok. H., s. I‑A‑319 ja II‑1407, 110 kohta); asia T-368/03, De Bustamante Tello v. neuvosto, tuomio 25.10.2005 (Kok. H., s. I‑A‑321 ja II‑1439, 70 kohta) ja asia T-156/05, Lantzoni v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 27.9.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑189 ja II‑A‑2‑969, 104 kohta).