EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(ensimmäinen jaosto)

11 päivänä marraskuuta 2014

Asia F‑52/11

Carlo De Nicola

vastaan

Euroopan investointipankki (EIP)

Henkilöstö – Euroopan investointipankin henkilöstö – Työpaikkakiusaaminen – Tutkintamenettely – Tutkintakomitean raportti – Työpaikkakiusaamisen virheellinen määrittely – Euroopan investointipankin pääjohtajan päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin kantelun johdosta – Kumoaminen – Vahingonkorvauskanne

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa Carlo De Nicola vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 1.9.2010 tehdyn Euroopan investointipankin (jäljempänä EIP tai pankki) pääjohtajan päätöksen hylätä hänen työpaikkakiusaamisen ja "organisatorisen" kiusaamisen johdosta tekemänsä kantelu ja velvoittamaan EIP:n korvaamaan hänelle tästä kiusaamisesta aiheutuneet vahingot.

Ratkaisu:      Euroopan investointipankin pääjohtajan 1.9.2010 tekemä päätös hylätä kantelu, jonka Carlo De Nicola oli tehnyt työpaikkakiusaamisen johdosta, kumotaan. Euroopan investointipankki velvoitetaan korvaamaan De Nicolalle 3 000 euroa. Kanne hylätään muilta osin. Euroopan investointipankki vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan De Nicolan oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Euroopan investointipankin toimihenkilöt – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Valmisteleva toimi – Työpaikkakiusaamista käsittelevän tutkintakomitean lausunto

(Euroopan investointipankin henkilöstöä koskevien menettelytapasääntöjen 3.6 artikla; ihmisarvoista kohtelua työyhteisössä koskevien Euroopan investointipankin toimintaperiaatteiden 5.5 kohta)

2.      Virkamiehet – Euroopan investointipankin toimihenkilöt – Työpaikkakiusaaminen – Käsite – Itsetunnon ja itseluottamuksen vahingoittaminen – Vaatimusta kiusaajan pahansuovasta tarkoituksesta ei ole

(Euroopan investointipankin henkilöstöä koskevien menettelytapasääntöjen 3.6.1 artikla; ihmisarvoista kohtelua työyhteisössä koskevien Euroopan investointipankin toimintaperiaatteiden 2.1 artikla)

3.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Selkeä ja täsmällinen maininta kanneperusteista

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)

1.      Kantajalle vastaisia toimia ovat ainoastaan sellaiset toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat hänen etuihinsa suoraan ja välittömästi muuttaen hänen oikeusasemaansa selvästi. Silloin, kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä eli esimerkiksi sisäisessä menettelyssä, kannekelpoisia ovat pääsääntöisesti ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan asianomaisen toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi; sen sijaan menettelyn kuluessa toteutetut toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia. Päätöstä valmistelevat toimet eivät ole asianomaiselle vastaisia, ja kantaja voi vasta menettelyn päätyttyä tehtyä päätöstä vastaan nostetun kanteen yhteydessä vedota aikaisempien, tähän päätökseen kiinteästi liittyvien toimien sääntöjenvastaisuuteen.

Ihmisarvoista kohtelua työyhteisössä koskevien toimintaperiaatteiden nojalla toimivaltaisen Euroopan investointipankin tutkintakomitean lausunto on Euroopan investointipankin pääjohtajan tekemän lopullisen päätöksen valmisteleva toimi. Kyseisen tutkintakomitean lausunto ei näin ollen ole sellaisenaan kannekelpoinen toimi, minkä vuoksi sen kumoamista koskeva vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Kyseisen tutkintakomitean lausunnon lainvastaisuuteen voidaan sitä vastoin vedota Euroopan investointipankin pääjohtajan tekemän lopullisen päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen tueksi. Euroopan investointipankin vahvistamasta ja pankin henkilöstöä koskevien menettelytapasääntöjen 3.6 artiklassa tarkoitetusta sisäisestä säännöstöstä, jonka otsikkona on "Ihmisarvoista kohtelua työyhteisössä koskevat toimintaperiaatteet", ilmenee, että tutkintakomitean lausunto on olennainen muotovaatimus, jonka noudattamatta jättäminen merkitsee siten aineellisten tai menettelyllisten säännönvastaisuuksien vuoksi virhettä, joka vaikuttaa pankin pääjohtajan kyseisen lausunnon perusteella tekemän päätöksen laillisuuteen.

(ks. 142, 144 ja 145 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio D v. EIP (T‑275/02, EU:T:2005:81, 43–46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Donati v. EKP (F‑63/09, EU:F:2012:193, 139 kohta)

2.      Euroopan investointipankin menettelytapasääntöjen 3.6.1 artiklan mukaan työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan melko pitkän ajan kuluessa tapahtuvia toistuvia vihamielisiä tai sopimattomia sanoja, menettelytapoja tai toimia, joita yksi tai useampi henkilöstön jäsen ilmaisee tai osoittaa jotakin toista henkilöstön jäsentä kohtaan. Ihmisarvoista kohtelua työyhteisössä koskevien pankin toimintaperiaatteiden mukaan sillä, onko kyseessä oleva käyttäytyminen tahallista vai ei, ei ole merkitystä. Ratkaiseva periaate on, että kiusaaminen ja pelottelu ovat ei-toivottua käyttäytymistä, jota ei voida hyväksyä ja joka vahingoittaa sen kohteena olevan itsetuntoa ja itseluottamusta.

Tästä seuraa, että pankin sisäisen säännöstön kannalta kyse on työpaikkakiusaamisesta, jonka seurauksena pankilla on avustamisvelvollisuus, kun kiusaajan sanat, menettelytavat tai toimet ovat objektiivisesti tarkasteltuina ja siten sisältönsä perusteella vahingoittaneet niiden kohteena pankissa olevan henkilön itsetuntoa ja itseluottamusta.

Työpaikkakiusaamista käsittelevän tutkintakomitean lausunto, jossa edellytetään käytöksen tahallisuutta, jotta sitä voitaisiin pitää työpaikkakiusaamisena, ei ole tämän pakottavan sisäisen säännöstön mukainen.

(ks. 143, 149, 150 ja 154 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio CG v. EIP (F‑103/11, EU:F:2014:185, 69 kohta)

3.      Kannekirjelmässä on virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti mainittava kanteen oikeudelliset perusteet sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tukeutumatta muihin tietoihin. Oikeusvarmuuden ja hyvän lainkäytön takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi ainakin pääpiirteittäin itse kannekirjelmästä, kunhan ne on esitetty johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.

On syytä lisätä, että asianajajan olennaisena tehtävänä on oikeudenhoidon toteuttamisessa avustavana henkilönä esittää kannekirjelmän vaatimuksille riittävän ymmärrettävät ja johdonmukaiset oikeudelliset perustelut, kun otetaan huomioon, että menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon.

(ks. 161 ja 162 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio AH v. komissio (F‑76/09, EU:F:2011:12, 29 ja 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)