VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
17 päivänä kesäkuuta 2008
Asia F-97/07
Chantal De Fays
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Sairausloma – Luvaton poissaolo – Riippumattoman lääkärin lausunto
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa De Fays vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan komission 21.6.2007 tekemän päätöksen hylätä hänen valituksensa 21.11.2006 tehdystä päätöksestä, jonka mukaan hän on ollut luvattomasti poissa palveluksesta 19.10.2006 alkaen ja jonka mukaan hän menettää siten palkkansa vuosilomaoikeuden ylittävän luvattoman poissaolon ajalta.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset
(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta ja 43 artikla)
2. Virkamiehet – Sairausloma – Lääkärintarkastus – Lääkärintarkastuksen päätelmien riitauttaminen
(Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan viides alakohta ja 60 artiklan ensimmäinen alakohta)
3. Virkamiehet – Sairausloma – Lääkärintarkastus – Luvattoman poissaolon toteaminen
(Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan neljäs ja viides alakohta ja 60 artiklan ensimmäinen alakohta)
1. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdasta sekä 43 artiklasta ilmenee, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja kantajan esittämät oikeudelliset perusteet sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut ja että asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Kuitenkin peruste, jolla laajennetaan aikaisemmin kannekirjelmässä suoraan tai implisiittisesti esitettyä perustetta ja jolla on siihen läheinen yhteys, on otettava tutkittavaksi.
(ks. 53 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑16/05, Falcione v. komissio, 26.4.2006 (Kok. H. 2006, s. I‑A‑1‑3 ja II‑A‑1‑7, 65 kohta) ja asia F‑87/05, Ott ym. v. komissio, 30.6.2006 (Kok. H. 2006, s. I‑A‑1‑73 ja II‑A‑1‑263, 74 kohta).
2. Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa virkamiehelle annettu mahdollisuus pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa, kun virkamies haluaa riitauttaa häntä koskevan lääkärintarkastuksen päätelmät, vastaa lainsäätäjän tahtoa selkeyttää poissaolojen valvontaa ja lääkärintodistusten esittämistä koskevia menettelyjä. Olisi tämän tavoitteen vastaista, jos virkamies voisi pätevästi riitauttaa lääkärintarkastuksen päätelmät tässä tarkoituksessa nimenomaisesti käyttöön otetun menettelyn ulkopuolella, myös sellaisen kanteen tueksi, joka on nostettu henkilöstösääntöjen 60 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella luvattoman poissaolon tapauksessa toteutetun toimen kaltaisesta toimesta.
(ks. 56 kohta)
3. Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan ja 60 artiklan ensimmäisen kohdan sanamuodosta ilmenee selvästi, että kun hallinnon vastaanottamien lääkärintarkastuksen päätelmien mukaan virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hallinnon on todettava hänen poissaolonsa perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, vähennettävä tämä poissaolo asianomaisen virkamiehen vuosilomasta, ja jos vuosilomaa ei ole jäljellä, katsottava, että virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta. Tarkistettuaan, ettei lääkärintarkastuksesta ole pyydetty toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa säädetyin edellytyksin, asiaa käsittelevän viranomaisen toimivalta on sidottu kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta. Näin ollen tällaisten toimenpiteiden kumoaminen niiden laatijan toimivallan puuttumisen perusteella voi johtaa ainoastaan aineellisesti samanlaisen päätöksen tekemiseen sen jälkeen, kun tämä virhe on oikaistu sen tekemispäivänä.
(ks. 70 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑111/02 P, parlamentti v. Reynolds, 29.4.2004 (Kok. 2004, s. I‑5475, 59–61 kohta).