Asia C‑301/12

Cascina Tre Pini Ss

vastaan

Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare ym.

(Consiglio di Stato esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43/ETY – Yhteisön tärkeänä pitämä alue – Yhteisön tärkeänä pitämän alueen aseman uudelleenarviointi ympäristön pilaannuttua tai huononnuttua – Kansallinen lainsäädäntö, jossa ei säädetä asianomaisten henkilöiden mahdollisuudesta pyytää tällaista uudelleenarviointia – Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille annettu harkintavalta kyseisen aseman uudelleenarviointia koskevan menettelyn aloittamisessa viran puolesta

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 3.4.2014

1.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Yhteisön tärkeänä pitämä alue – Kyseisten alueiden luetteloon merkityn alueen poistaminen luettelosta – Kyseiseen alueeseen sisältyvän maa-alueen omistajan vaatimus – Toimivaltaisten kansallisten elinten velvollisuus ehdottaa komissiolle mainitun alueen poistamista luettelosta – Edellytykset

(Neuvoston direktiivin 92/43 4 artikla, 6 artiklan 2−4 kohta, 9 artikla ja 11 artikla)

2.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Yhteisön tärkeänä pitämä alue – Toimivalta ehdottaa kyseisten alueiden luettelon mukauttamista – Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan ainoastaan alueellisille julkisyhteisöille mainittu toimivalta – Sallittavuus – Edellytys

(SEUT 288 artiklan kolmas kohta; Neuvoston direktiivin 92/43 4 artiklan 1 kohta, 9 artikla ja 11 artikla)

3.        Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Rajat – Yleiset tai hypoteettiset kysymykset – Kysymys, joka on luonteeltaan abstrakti ja puhtaasti hypoteettinen pääasian kohteeseen nähden – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 267 artikla)

1.        Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 4 artiklan 1 kohtaa, 9 artiklaa ja 11 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden toimivaltaisilla elimillä on velvollisuus ehdottaa komissiolle yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon merkityn alueen poistamista luettelosta, kun kyseiseen alueeseen sisältyvän maa-alueen omistaja on vaatinut sitä kyseisiltä elimiltä ja väittänyt alueen ympäristön huonontuneen, siltä osin kuin vaatimus perustuu siihen seikkaan, että mainittu alue ei kyseisen direktiivin 6 artiklan 2–4 kohdan säännösten noudattamisesta huolimatta lopullisesti voi enää myötävaikuttaa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeluun tai Natura 2000 ‑verkoston aikaansaamiseen.

Kun yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon kirjattu alue ei lopullisesti voi enää myötävaikuttaa direktiivin 92/43 tavoitteiden saavuttamiseen ja näin ollen ei enää ole perusteltua, että alueeseen sovelletaan kyseisen direktiivin säännöksiä, asianomaisella jäsenvaltiolla on nimittäin velvollisuus ehdottaa komissiolle alueen poistamista luettelosta. Kyseinen velvollisuus on sitäkin tiukempi, kun alue sisältää maa-alueen, joka kuuluu omistajalle, jonka omaisuudensuojaa luetteloon merkitseminen rajoittaa, siltä osin kuin alueen käytön rajoitusten jatkaminen saattaa tällaisissa olosuhteissa johtaa omaisuudensuojan loukkaamiseen.

Yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon merkityn alueen mikä tahansa huononeminen ei kuitenkaan ole peruste alueen poistamiselle luettelosta. Toimivaltaisilla kansallisilla elimillä on nimittäin velvollisuus ehdottaa alueen poistamista luettelosta vain, mikäli alue on direktiivissä 92/43 säädettyjen velvoitteiden noudattamisesta huolimatta muuttunut peruuttamattomasti sopimattomaksi täyttämään kyseisen direktiivin tavoitteet.

(ks. 28, 29, 31, 35 ja 36 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 4 artiklan 1 kohtaa, 9 artiklaa ja 11 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa annetaan ainoastaan alueellisille julkisyhteisöille toimivalta ehdottaa yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luettelon mukauttamista mutta ei säädetä tällaisesta toimivallasta niiden ohella valtiolle edes toissijaisesti sen varalta, että alueelliset julkisyhteisöt laiminlyövät toimenpiteisiin ryhtymisen, siltä osin kuin kyseisellä toimivallan antamisella taataan kyseisen direktiivin säännösten asianmukainen soveltaminen.

Koska direktiivissä 92/43 ei ole täsmennetty yksityiskohtaisia sääntöjä yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luettelon mukauttamisen ehdottamista koskevan toimivallan jaosta kansallisessa oikeudessa, unionin oikeudessa, tarkemmin sanottuna SEUT 288 artiklan kolmannessa kohdassa, edellytetään nimittäin tältä osin ainoastaan, että kyseisen direktiivin saattamisella osaksi kansallista oikeusjärjestystä, mukaan lukien sellaisten toimivaltaisten kansallisten elinten valitseminen, jotka ovat vastuussa mainitussa direktiivissä säädettyjen velvoitteiden täyttämisestä, varmistetaan tosiasiallisesti kyseisen direktiivin täytäntöönpano kokonaisuudessaan riittävän selkeästi ja täsmällisesti.

(ks. 39–41 ja 44 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 45–48 kohta)