UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

15 päivänä lokakuuta 2014

Asia T‑663/13 P

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin

vastaan

BF

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Henkilöstöjohtajan virkaan nimittäminen – Hakemuksen hylkääminen – Esivalintalautakunnan esittämän kertomuksen perustelemista koskeva velvollisuus

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑69/11, BF vastaan tilintarkastustuomioistuin, 17.10.2013 antaman tuomion kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BF:lle tästä asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Johtajan viran täyttämistä koskeva menettely – Hakijoiden ansioiden vertailu – Hallinnon harkintavalta – Sen hyväksyttävyys, että hallinnolliset yksiköt valmistelevat nimittävän viranomaisen päätöksen

(Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohta ja 45 artikla)

2.      Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Johtajan viran täyttämistä koskeva menettely – Esivalintakomitean kertomus – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohta)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Virkamiestuomioistuimen käyttämien implisiittisten perusteluiden hyväksyttävyys – Rajat – Velvollisuus lausua jokaisesta väitetystä rikkomisesta – Soveltamisala

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

1.      Tarkastellessaan johtajan virkaa varten esitettyjä hakemuksia nimittävällä viranomaisella on oltava hallussaan kaikki kunkin hakijan ansioiden arvioinnissa käytettävät seikat, ja hallinnollisten yksiköiden eri hierarkkiset tasot voivat avustaa sitä tässä tarkoituksessa hierarkkisten hallinnollisten rakenteiden toiminnan periaatteiden mukaisesti. Kyseisellä viranomaisella, joka tekee lopullisen nimityspäätöksen, on siis oltava mahdollisuus saada tietoa ja suorittaa oma arvio seikoista, jotka valintamenettelyn jokaisessa vaiheessa ovat johtaneet hallinnon eri tasojen, joita on kuultu, antamiin neuvoa-antaviin lausuntoihin. Nimittävä viranomainen voi vain tässä tapauksessa perustella lopullista päätöstään näillä lausunnoilla ilman, että se rikkoo henkilöstösääntöjen 45 artiklaa.

(ks. 25 ja 42 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑88/04, Tzirani v. komissio, 4.7.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑149 ja II‑A‑2‑703, 81 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

2.      Johtajan viran täyttämistä koskevassa menettelyssä kertomuksen, joka esivalintalautakunnan on esiteltävä nimittävälle viranomaiselle sisäisten sääntöjen mukaisesti, on oltava perusteltu eivätkä perustelut voi muodostua vain luettelosta, jossa mainitaan aakkosjärjestyksessä jokaista kyseessä olevaa virkaa varten pätevimpien hakijoiden nimet. On välttämätöntä, että kertomuksessa mainitaan tämän komitean valitsemien hakijoiden ansioiden arvioinnissa käytetyt seikat, jotta mainittu viranomainen voi pätevästi suorittaa ensin näiden hakijoiden ansioiden vertailun ja valita tämän jälkeen hakijan, joka parhaiten soveltuu hoitamaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa kyseessä olevia tehtäviä.

(ks. 37 ja 43 kohta)

3.      Muutoksenhakumenettelyssä unionin yleinen tuomioistuin valvoo muun muassa sitä, onko virkamiestuomioistuin käsitellyt oikeudellisesti riittävällä tavalla kaikkia kantajan esittämiä perusteluja. Virkamiestuomioistuimelle asetetun velvollisuuden, jonka mukaan sen on perusteltava päätöksensä, ei kuitenkaan voida katsoa edellyttävän sitä, että sen on vastattava yksityiskohtaisesti kaikkiin kantajan esittämiin väitteisiin varsinkaan silloin, kun nämä väitteet eivät ole riittävän selviä ja täsmällisiä.

(ks. 70 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑120/06 P ja C‑121/06 P, FIAMM ym. v. neuvosto ja komissio, 9.9.2008 (Kok., s. I‑6513, 91 kohta) ja asia C‑202/07 P, Ranska Télécom v. komissio, 2.4.2009 (Kok., s. I‑2369, 41 kohta)

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑311/09 P, Marcuccio v. komissio, 13.12.2011, 33 kohta