Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.10.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Investigatory Powers Tribunal – Yhdistynyt kuningaskunta) – Privacy International v. Secretary of State for Foreign and Commonwealth Affairs, Secretary of State for the Home Department, Government Communications Headquarters, Security Service ja Secret Intelligence Service
(asia C-623/17)1
(Ennakkoratkaisupyyntö – Henkilötietojen käsittely sähköisen viestinnän alalla – Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat – Liikenne- ja paikkatietojen siirtäminen yleisesti ja erotuksetta – Kansallisen turvallisuuden takaaminen – Direktiivi 2002/58/EY – Soveltamisala – 1 artiklan 3 kohta ja 3 artikla – Sähköisen viestinnän luottamuksellisuus – Suojaaminen – 5 artikla ja 15 artiklan 1 kohta – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 7, 8 ja 11 artikla sekä 52 artiklan 1 kohta – SEU 4 artiklan 2 kohta)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Investigatory Powers Tribunal
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Privacy International
Vastaajat: Secretary of State for Foreign and Commonwealth Affairs, Secretary of State for the Home Department, Government Communications Headquarters, Security Service ja Secret Intelligence Service
Tuomiolauselma
Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 1 artiklan 3 kohtaa, 3 artiklaa ja 15 artiklan 1 kohtaa, luettuina SEU 4 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluu kansallinen säännöstö, jonka mukaan valtion viranomainen voi velvoittaa sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat siirtämään liikenne- ja paikkatietoja turvallisuus- ja tiedustelupalveluille kansallisen turvallisuuden takaamiseksi.
Direktiivin 2002/58, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136, 15 artiklan 1 kohtaa, luettuna SEU 4 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan ja 52 artiklan 1 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan valtion viranomainen voi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi velvoittaa sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat siirtämään liikenne- ja paikkatietoja yleisesti ja erotuksetta turvallisuus- ja tiedustelupalveluille.
____________
1 EUVL C 22, 22.1.2018.